tiltu-1

Talon suunnittelu on arkkitehdin ja asiakkaan yhteinen prosessi


Parhaimmillaan rakennuksen suunnittelu etenee yhteisessä prosessissa, jossa sekä arkkitehti rakentamisen asiantuntijana, että asiakas oman kotinsa, tilantarpeensa ja elämäntapansa asiantuntijana miettivät yhdessä parasta mahdollista vaihtoehtoa juuri kohdalla olevaan tilanteeseen.

Useimmiten suunnittelu lähtee liikkeelle siitä, että asiakas kutsuu arkkitehdin joko tontille, johon uusi rakennus on tarkoitus rakentaa tai kotiinsa, jota on tarkoitus laajentaa tai remontoida. Suunnittelija pääsee tutustumaan nykytilanteeseen ja asiakkaan elämäntilanteeseen ja –tyyliin. Samalla kuullaan millaisia toiveita ja unelmia asiakkaalla on oman kotinsa tai muun uuden tai remontoitavan rakennuksen suhteen.

tiltu-2

Kuuntelusta suunnitteluun ja visioihin

Omalla kohdallani keskityn aluksi kuuntelemaan tilaajan ajatuksia ja havainnoimaan tontin tai kodin nykytilannetta. Otan vastaan tietoa ja mielikuvia tulevaisuuden toiveista – juuri sen ihmisen tai perheen tarpeista. En maalaile visioita vielä ensimmäisellä käynnillä vaan silloin on meneillään tiedon keruu.

Vasta myöhemmin asioiden hetken hauduttua päässäni, alkaa hahmottua ideoita ja ehdotuksia suunnittelupulman ratkaisuiksi – siis vastauksia kysymyksiin kuten: miten rakennus asettuu tontille, miten vastataan rakennusmassoilla maastonmuotoihin, kuinka ilmansuunnat vaikuttavat asumiseen, millainen mikroilmasto on tontilla tai miten voidaan luoda rauhallisia ja lämpimiä istuskelupaikkoja terasseille rakennuksen suojaisiin kohtiin?

tiltu-5

Tilasuunnittelu on moniulotteinen kokonaisuus

Samalla alkaa pohdinta pohjapiirustuksen muodosta – miten tilat asettuvat suhteessa toisiinsa ja suhteessa kokonaisuuteen tontilla. Mistä suunnasta tullaan sisään ja mille puolelle paistaa aurinko? Usein tärkeänä seikkana on maisema – mihin suuntaan katsellaan aamiaispöydässä istuessa tai missä rentoudutaan työpäivän päätteeksi. Katsotaanko auringonlaskua takkatulen äärellä isoista ikkunoista, jotka avautuvat kauniiseen luontomaisemaan tai merelle – tai halutaanko suojata oleskelualue ympäröivien talojen suunnalta.

Parhaita kommentteja olen saanut asiakkailta, jotka ovat olleet tyytyväisiä siihen, että luonnoksia ja vaihtoehtoja on ollut paljon, jolloin on voinut edetä ajatuksissaan myös sulkemalla pois joitain suunnitelmia ja valitsemalla sitten parhaat palat mieluisista piirustuksista.

Arkkitehdilta odotetaan usein juuri estetiikan tuntemusta, tilataan kauneutta samaan aikaan kun halutaan toteuttaa tilojen käytännöllisyyttä ja viihtyisyyttä. Se kaikki toimii kokonaispakettina, yksi siirto vaikuttaa heti toiseen. Kun ikkunankoko muuttuu tai sen paikka vaihtuu, muotoutuu julkisivun lisäksi samalla sisätilojen tunnelma ja kalustettavuus. Aina on hyvä miettiä jo valmiiksi mahdolliset sänkyjen, sohvien ja pöytien paikat, jotta huoneita pystyy oikeasti kalustamaan siten, että lopputulos on harmoninen ja miellyttävä.

tiltu-6

Keskustelujen kautta hyviä oivalluksia

Yleensä luonnoksista viriää hienoja keskusteluja asiakkaiden kanssa, niistä syntyy ajatuksia ja samalla ihan uusia ideoita – molemmille osapuolille! Kun toiveet saadaan piirustuksen muotoon, ne muuttuvat konkreettisiksi. Silloin niitä on helpompi käsitellä kuin vain ajatuksen tasolla päässä pyöritellen. Siinä kohdin lähtee liikkeelle ajatusprosessi, jossa joitain elementtejä hylätään ja toisia valitaan jatkokehittelyä varten. Ajatukset jalostuvat eteenpäin ja muuttuvat keskustelujen myötä optimaaliseksi ratkaisuksi juuri tähän suunnittelutarpeeseen.

Joskus ajatukset asiakkaan kanssa eivät heti kohtaa, eikä toivottua ratkaisua löydy ensimmäisistä luonnosversioista. Siitä ei kannata vielä masentua vaan odotukset käydään tarkemmin läpi ja arkkitehti saa paremman käsityksen siitä mitä asiakas toivoo. Asiakkaan omat ajatukset usein selkiytyvät ja tarkentuvat tässä vaiheessa. Arkkitehtina en suutu suorasta palautteesta vaan otan sen huomioon miettiessäni eri lähestymistapoja uusiin versioihin suunnitelmasta.

Yleensä jo seuraavalla kierroksella löytyy sellaisia muotoja ja tilaratkaisuja, että päästään jatkamaan yhteiseen suuntaan hyvällä mielellä. Lopputuloksen täytyy miellyttää molempia osapuolia, jotta sekä asiakas voi olla tyytyväinen oman kotinsa suunnitelmiin ja arkkitehti voi toteuttaa ammattitaitoaan siten kuin parhaiten osaa. Parhaimmillaan molemmat osapuolet ovat inspiroituneita ja innoissaan suunnitelman kehittyessä yhteistuumin!

arkkitehtitoimistocreative-16

Luonnokset jalostuvat rakennuslupakuviksi sopivassa ajassa

Useimmiten tapaamisia asiakkaan kanssa on kolmisen kertaa, riippuen projektin koosta. Sen jälkeen päästään jo rakennuslupavalmiuteen ja voidaan käydä esittelemässä suunnitelmia rakennusvalvonnassa lupa-arkkitehdille. Sieltä evääksi saadaan joko samantien hyväksyntä luonnoksille tai pieniä korjausehdotuksia tai lisäysvaatimuksia. Asiakkaan on hyvä olla mukana kuulemassa nuo asiat ja kertomassa myös oma näkemyksensä aiheesta.

Kun nuo tarkennukset on saatu mukaan suunnitelmaan, saadaan rakennuslupa sisään ja viranomaiskäsittelyyn. Lopuksi pisteenä ii:n päälle saadaan rakennuslupa ja varsinainen käytännön toteutus voi alkaa! Silloin asiakkaan unelmat muuttuvat todeksi ja arkkitehtina on hieno nähdä kuinka piirustukset siirtyvät todelliseen tilaan muodoiksi maisemassa ja rakennusmassoiksi tontilla.

Koko prosessiin kuluu aikaa muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen riippuen vähän siitä kuinka kiire tilaajalla on. Mikäli aikaa on runsaasti, on asiakkaalla itselläänkin enemmän varaa haudutella eri vaihtoehtoja ja punnita mitkä asiat ovat itselle tärkeimmät. Ihan kaikkia toiveita ei yleensä voi toteuttaa, mutta niistä voi valita merkityksellisimmät – arkkitehti antaa siihen raamit ja kokoaa yhteen ne asiat, jotka on mahdollista yhdistää juuri tähän projektiin.

tiltu-8

Hyvä luottamussuhde on oleellinen

Oman elämän usein tärkeimmän sijoituksen toteutus vaatii luotettavan asiakas-arkkitehti-suhteen, jossa on hyvä yhteisymmärrys ja ollaan samalla aaltopituudella. Joskus asiakassuhteet muuttuvat ystävyyssuhteiksi, kun samantyyppiset elämänasenteet tai –tilanteet kohtaavat. Kaikenkaikkiaan asiakkaalle on tietysti tärkeää, että arkkitehti todella kuuntelee mitä hän tarvitsee ja toteuttaa sen kuviin parhaan osaamisensa mukaan.

Arkkitehtina annan tuohon tilanteeseen suunnittelukokemukseni ja tietotaitoni oman harkintani mukaisella suunnitteluprosessilla ja aina parhaalla mahdollisella hyötylaatusuhteella. Se tarkoittaa sitä, että jo luonnosvaiheessa mietin, miten talo oikeasti rakennetaan ja että suunnittelutunnit käytetään tehokkaasti siten, että jo alkuvaiheessa otetaan huomioon täsmällisyys lupakuvia ajatellen.

Oletan, että asiakkaani myös vaistoavat sen arvon, mitä hyvin suunniteltu, kaunis ja viihtyisä koti tuo pitkäntähtäimen sijoituksena – sijoituksena sekä itseensä ja omaan hyvinvointiin, että taloudellisena sijoituksena ajattomaan, terveeseen ja kestävään rakennukseen.

Teksti: Tiltu Nurminen, talon kuvat: Aki Aro

tiltu


tiltu-7

Mistä arkkitehtisuunnittelussa maksetaan?


Heti projektin alussa on hyvä keskustella kasvokkain suunnittelun rajoista ja mahdollisuuksista. Siltikään kaikkia ajatuksia siihen liittyen ei tietenkään tule mieleen juuri sillä hetkellä, vaan ideoita ja päätettäviä asioita tulee vastaan kaikille tahoille suunnitteluprosessin myötä. Joskus asioita ei nähdä ennen kuin ne on piirretty ensin paperille. Vasta sitten niistä syntyy mielipide, josta voidaan jatkaa asian kehittelyä eteenpäin.

Parhaat ideat eivät välttämättä tule heti ensimmäisenä, vaikka joskus toki niinkin voi käydä. Yleensä ajatukset jalostuvat matkan varrella, kun ideoita on saatu viivoina konkreettiseen muotoon ja niistä on voitu pitää yhteistä aivoriihtä asiakkaan kanssa. Arkkitehti jatkaa yhteisten tavoitteiden kehittelyä omassa työssään ja esittelee välillä asiakkaalle mihin ratkaisuihin on päässyt.

Työn tavoitteena on keksiä luovia ratkaisuja, jotka tekevät talosta erityisen, uniikin ja käyttäjilleen ihanteellisen. Sitä tehdään ajatuksella, että rakentaminen pysyy kohtuuhintaisena, mutta jälleenmyyntiarvo on mahdollisimman korkea.

Mistä talon jälleenmyyntiarvo tai käyttöarvo sitten syntyy? Myyntiarvo selviää käytännössä vasta mahdollisessa myyntitilanteessa – silloin potentiaalisia ostajia houkuttelee talon ulkonäkö, terveellisyys ja kestävyys sekä tietysti toiminnallisuus. Kaikkien näiden tulee kulkea käsikädessä. Käyttöarvo taas syntyy talossa asuttaessa, kun perhe tuntee viihtyvänsä siinä kaikin puolin.

Suunnittelu on kuin monimutkaisen palapelin ratkomista

Toisinaan asiakas saattaa odottaa, että vaihtoehtoja ratkaisuiksi tuotetaan liukuhihnalta rutiininomaisesti, nopeasti parissa tunnissa. Omasta puolestani voin kertoa, että kovin montaa tuntia varsinaista luovaa työtä päivässä ei pysty edes tekemään. Silloin kun istun suunnittelupöydän ääreen, olen aina hyvin levännyt ja virkeä, jotta myös asiakas saa tehdystä työstä mahdollisimman hyvän vastineen.

Uusien ratkaisujen keksiminen on kuin sanaristikon ratkaisua tai palapelin kokoamista – kaikki asiat pitää ottaa huomioon yhtä aikaa pohjapiirustuksissa, julkisivuissa ja leikkauksissa. Hyvien vaihtoehtojen luominen onnistuu parhaiten, kun tunnelma on rento ja aikaa on riittävästi.

Arkkitehdin työnä on keksiä sellaisia ratkaisuja, joita asiakas, joka on jonkin toisen ammattikunnan edustaja, ei itse keksi. Toisinaan luokseni on tuotu “valmiit suunnitelmat”, jotka on ikäänkuin pyydetty piirtämään puhtaaksi rakennuslupaa varten. Sitten, kun asiakkaalle on ehdottanut jotain toista vaihtoehtoa, asiakas on saattanut ihmetellä miksi hän ei ole sellaista itse keksinyt, vaikka on saattanut käyttänyt aikaa omaan ennakkosuunnitteluun satoja tunteja.

Arkkitehti tekee suunnittelua työkseen ja pystyy usein näkemään sellaisia ratkaisuja, joita johonkin tiettyyn ajatusmalliin urautunut tai “liian läheltä” omaa projektiaan katsova asiakas ei välttämättä näe.

Aina ei tietenkään synny sellaista loisteliasta ratkaisua, joka ylittäisi kaikki odotukset, mutta useimmiten kuitenkin sellainen, että asiakas on tyytyväinen, kun lupakuvat ovat kädessä ja tuntee, että rahavaroja on turvallista sijoittaa rakentamiseen pitkällä tähtäimellä näiden suunnitelmien mukaisesti. Onhan kuitenkin kyseessä usein asiakkaan elämän suurin investointi.

tiltu-3

Luonnossuunnitteluun panostaminen maksaa itsensä takaisin

Joskus asiakas haluaa vain yhden vaihtoehdon, mutta useimmat asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että suunnitteluvaiheessa on tutkittu monta eri tyyppistä vaihtoehtoa, jotta rakennusvaihessa on varma tunne siitä, että nyt ollaan toteuttamassa sitä parasta vaihtoehtoa.

Jos mieli muuttuu rakentamisen aikana, muutoksista aiheutuvat kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna siihen, että viivoja siirretään toiseen paikkaan paperilla alkuvaiheessa. Mikäli valmiissa talossa asuessaan tuntee, että talo olisi pitänyt tehdä toisin, on se kahta harmillisempaa. Siksi siis suosittelen, että tutkitaan kohtuullinen määrä erilaisia vaihtoehtoja heti luonnossuunnitteluvaiheessa.

Toivottavasti myös suunnittelukulu nähdään osana rakennuksen koko budjettia, vaikka ymmärrän, että varsinainen rahoitus projektiin hankitaan pankista yleensä vasta sitten, kun jotain konkreettista alkaa tapahtua maastossa tontilla.

Arkkitehtisuunnittelijana tiedän olevani varsin kustannustehokas. Kuvat teen sillä tyylillä, että niistä on hyvin nopea siirtymä rakennuslupatasoisiin kuviin. Rakennuslupakuvia ajatellen siis kokonaiskustannus on hyvin kohtuullinen, vaikka luonnosvaiheessa laskutus saattaa tuntua isolta perheen normaalissa arkibudjetissa.

Lupakuvien hinta on vaihdellut noin 5’000 – 10’000 euron välillä riippuen talon koosta ja projektin kulusta. Hintaa on vaikea arvioida etukäteen, sillä kaikki tapaukset ovat erilaisia ja niihin vaikuttaa niin moni tekijä. Monesti rakennusprojekteissa tulee yllättäviä käänteitä ja mutkia matkaan ennen kuin kaikki on valmista. Se kuuluu useimmiten asiaan – kuten muussakin elämässä. Kuitenkin lopputulos on tärkein ja siihen panostetaan heti alusta lähtien.

tiltu-4

Rakentaminen ylipäätään on suhteellisen kallista

Suunnittelun osuus budjetissa on vain muutamia prosentteja, mutta sen vaikutus kokonaiskustannuksiin on erittäin oleellinen. Suunnitteluvaiheessa määritellään projektin rakennuskustannuksista 95% johtuen talon sijainnista tontilla, perustamistavasta, koosta, muodosta, toimivuudesta, esteettisyydestä sekä terveellisyydestä että rakenteellisesta kestävyydestä.

Samalla mietitään tehdäänkö taloa 30-50 vuoden tähtäimellä vain itselle vaiko esimerkiksi 200 vuoden tähtäimellä myös tuleville sukupolville. Vaikkapa Uudessakaupungissa kävin juuri kaupungin keskustassa seurakunnan omistamassa hirsitalossa, jonka ikä oli 170 vuotta. Sisäilma oli hyvä ja talo edelleen terve, käytännöllinen ja kaunis.

On näkemykseni mukaan myös aina hyvä, mikäli rakennuttajana on perhe, että asiakaspariskunnan molemmat osapuolet ovat mukana projektin kaikissa vaiheissa, jotta kaikki arvokkaat näkökulmat saadaan mukaan keskusteluun ajantasaisesti. Silloin, kun pariskunta yhteisesti on mukana ideoimassa omaa kotia, myös kustannukset on helppo yhdessä hyväksyä.

Teksti: Tiltu Nurminen, talon kuvat: Aki Aro

tiltu

 


Lapsiperheelle käytönnöllinen ja kaunis koti vanhasta talosta


Nuori lapsiperhe asuu Turun Nummen kaupunginosassa, Aurajoen rannalla, viehättävässä pihapiirissä, joka koostuu 1700-luvulla rakennetuista taloista. Heidän rakennushistoriallisesti arvokas asuntonsa on 1800- ja 1900 –lukujen vaihteessa yhdistetty kahdesta erillisestä asuintalosta ja on nykyisin L-kirjaimen muotoinen. Talon vanhin osa on keskiaikainen kellari.

Viimeisin virallinen piirros talosta oli 1940-luvulta. Vuosikymmenten varrella taloa on muokattu monin tavoin: kuisteja on purettu, sisäseiniä rakennettu ja ikkunoita vaihdettu. Nyt haluttiin palata takaisin lähemmäs talon alkuperäistä pohjapiirustusta ja purkaa pois ylimääräisiä kevyitä seiniä, jotka tekevät talosta sokkeloisen ja epäkäytännöllisen tämän hetken nykyaikaista asumista ajatellen.

Piirretään ajantasaiset mittakuvat

Ensimmäinen tehtävä minulle arkkitehtinä oli piirtää talosta nykytilannetta vastaava pohjapiirustus ja julkisivukuvat. Perheen äiti oli apuna, kun mittasimme taloa lasermitalla ja mittanauhalla. Kaikki huoneet saivat todelliset muotonsa paperille ja ikkunat sekä ovet merkittiin oikeille kohdilleen.

Sen jälkeen alkoi mietintä käytännöllisemmän pohjaratkaisun muokkaamisesta siten, että remontti voitaisiin toteuttaa järkevästi ja taloudellisesti, mahdollisimman pienillä muutoksilla. Tarkoituksena oli parantaa talon viihtyvyyttä, toimivuutta ja kauneutta säilyttäen samalla mahdollisimman paljon talon historiallista arvoa.

Tupakeittiön siirto ja uudet kylpytilat

Isoin kysymys liittyi kenties tupakeittiön kohtaloon. Nykyinen keittiön paikka oli talon päädyssä ja vähän eristyksissä muista huoneista. Perheen luona käy paljon vieraita ja heille halutaan kattaa juhlapöytä mieluiten ruokasaliin tai juhlavampaan vanhaan saliin.

Suunnitelmien edetessä päädyttiinkin lopulta siirtämään keittiö melko keskelle taloa. Sen tieltä on tarkoitus purkaa ylimääräisiä kevyitä väliseiniä. Keittiön sijainti on keskeinen myös siksi, että siellä oleskellaan paljon – lapset mahtuvat leikkimään siellä samalla kun valmistellaan ruokaa tai touhutaan normaaleja arkipuuhia.

Talon päätyyn suunniteltiin sauna, kylpyhuone ja iso kodinhoitohuone sekä päätysisäänkäynnin yhteyteen kuraeteinen arkikäyttöön. Saunan yhteydestä pääsee jatkossa myös vilvoittelemaan suojaiselle pohjoispihalle uuden uloskäynnin kautta – samoin kuin tuulettamaan ja kuivattamaan pyykkiä.

tiltu-nurminen-2

Talon tyyliin luontevasti sopiva uusi kuisti

Tarkoitus on myös vaihtaa pääsisäänkäynnin paikkaa talon edustavimmalle puolelle, aurinkoiselle länsipihalle, joka onkin luonteva saapumissuunta pihatieltä puistomaisen pihan kautta. Samalla perhe saa myös ihan omaa yksityisyyttä ja rauhallista ulko-oleskelualuetta lasten leikkeihin ja aikuisten kahvitteluun ulkoterassilla tai uudella kuistilla.

Uuden kuistin pääajatuksena oli, että se näyttäisi siltä kuin olisi aina ollut siinä olemassa. Eli tavoitteena oli vanhan talon tunnelman mukainen kuisti, joka olisi talon kaunistus.

Yleisesti tavoiteltiin julkisivuissa ja pienissä ikkunamuutoksissa arkkitehtonisen linjan selkeytystä ja eheytystä. Asunnon olisi oltava selkeä, mutta myös muunneltava, arvokas ja jykevä. Kaikessa pyrittiin huomioimaan, että talon henki säilyy ja on aistittavissa mittakaavassa ja materiaaleissa.

Vaihtoehtojen näkeminen paperilla auttaa ajatusten selkiyttämisessä

Kun remonttia suunnitellaan, asukkailla on mielessä useita toiveita ja tavoitteita, mutta ajatukset ovat vähän ristikkäin ja päällekkäin. Suunnitelmien näkeminen paperilla todellisessa ja oikeassa mittakaavassa auttaa hahmottamaan realistisia mahdollisuuksia. Arkkitehtina en tyrkytä omia mieltymyksiäni vaan esitän mielestäni hyviä vaihtoehtoja, joista asiakkaat valitsevat itselleen mieluisimmat.

Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että sekä pohjaratkaisuista että julkisivun muutosehdotuksista on ollut monta vaihtoehtoa. Silloin on ollut helpompi hahmottaa mikä itseä oikein miellyttää ja karsia pois ei-niin-kiinnostavat vaihtoehdot. Suunnitelmia on edistetty askel kerrallaan ja asukkaat ovat haudutelleet vaihtoehtoja mielessään rauhassa – sitten on edetty aina seuraavaan vaiheeseen.

Hyvää palautetta on tullut myös siitä, että tuleva remontti vaikuttaa työmäärältään ja kustannuksiltaan kohtuulliselta ja huonetilat loksahtavat uusille paikoilleen suhteellisen pienillä muutoksilla, vain muutaman seinänpätkän purkamisella ja parilla pienellä uudella rakenteella. Remonttia on mahdollista tehdä myös osissa siten, että normaali asuminen voi jatkua muissa osissa taloa sujuvasti.

Myös talon rakenteellinen terveellisyys on olennainen osa suunnittelua ja remontointia

Tässä talossa asuvalle perheelle syntyi nyt kesällä kolmas lapsi ja sillä aikaa kun talon väki oli synnytyssairaalassa satuin sattumalta osumaan juttusille talon rouvan isän kanssa, joka on rakennusalan pitkän linjan yrittäjä. Puhuimme pitkät pätkät terveellisistä rakenteista ja hengittävistä taloista. Hänellekin oli tullut jo vastaan tutkimus myrkyllisistä mikrobeista, joita syntyy ilmatiiviissä rakenteissa, kun esim. kipsilevy pääsee kastumaan.

Olin viime syksynä Turku-SAFA:n puolesta yksi Terve talo -seminaarin järjestäjistä ja ehkä herättelevin puhujamme siellä oli professori Mirja Salkinoja-Salonen, jonka luento löytyy videona tästä linkistä: Rakennusterveys ja ihminen.

Terveet rakenteet ensisijaisia

Nykyiset rakennusmääräykset on muokattu edistämään energiatehokkuutta, mutta asukkaan kannalta ehkä vielä tärkeämpää olisi rakenteiden terveellisyys ja hengittävyys. Vanhoissa hirsitalossa siihen on oiva mahdollisuus, kun rakenteet sisältävät vain puukuituisia aineita. Ilma saa kulkea rakenteiden läpi molempiin suuntiin vapaasti vuodenajasta ja sisä- ja ulkotilan kosteustasapainosta riippuen.

Toivottavasti perinnerakentamisen oppeja osattaisiin hyödyntää myös nykyrakenteissa uusissa taloissa ja rakentajille annettaisiin vapaus itse valita filosofia, jonka mukaan rakennetaan omaa asuntoa – energiapihi vai terveellisen hengittävä, vai kenties jopa molempia!

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen

ps. Oman asuntoni remontoinnin vaiheita voit lukea täältä: Vanhan talon tarinoita / TS koti


Feng shui -talo merenrantaan


Asiakaspariskunta lähestyi minua viime talvena mielessään oman uuden kotinsa arkkitehtisuunnittelu. Heidän ajatuksensa liittyivät vahvasti feng shui- filosofiaan, mutta samalla viihtyisään ja käytännölliseen asumiseen. Tässä projektissa ei haluttu noudattaa feng shui -oppeja orjallisesti, mutta toivottiin niiden antavan suuntaviivoja suunnitteluun.

Feng shui ja suomalainen arkkitehtuuriperinne yhdessä

En väitä olevani feng shui –asiantuntija, mutta tuon ajatusmaailman opit ovat kyllä kiehtovia ja sopivat hyvin yhteen myös perinteisten suomalaisten arkkitehtuurin oppien kanssa.

Feng shui on tuhansia vuosia vanha kiinalainen oppisuunta, jossa haetaan harmonista ja seesteistä rakennustapaa ottaen huomioon ilmansuunnat ja tontin ilmastolliset olosuhteet. Ihanteellisin tontti on veden läheisyydessä, loivasti laskevassa rinteessä, jossa on metsää taustalla suojana ja aurinko lämmittää taloa etelä-lännestä. Lieneekö sattumaa vai kohtalon suomaa onnea, että kyseisen pariskunnan tontti oli juuri näihin teemoihin sopiva.

Heidän tonttinsa oli samalla varsin haasteellinen että viehättävä, koska se oli erittäin kapea ja pitkä. Eteläpään kapea osuus rajoittui merenrantaan ja pohjoispään katuun, josta olisi sisääntulo tontille. Maastossa kasvoi upeita korkeita mäntyjä, joista moni varmasti säilyisi jatkossakin – toki osa piti kaataa rakennuksen alta pois.

Portaittaiset tasot maaston mukaisesti

Vaatimuksena tontilla oli rakentaa varsinaiset asuinkerrokset 3,5 m merenpinnan yläpuolelle. Samalla tontin yläpäähän tarvittiin autotalli, jota asiakas ehdotti talon kaksikerroksiseen osaan maanpinnan tasolle.

Kaavamääräyksissä todettiin myös, että sokkeli ei saa olla kohtuuttoman korkea. Niinpä luonteva ratkaisu tähän tilanteeseen olikin talon porrastaminen kolmeen eri tasoon. Näin se saatiin asettumaan tontin muotoihin ja sisätilat erottuivat toisistaan yksityisempien tilojen ja vieraille esiteltävien oleskelu- ja keittiötilojen suhteen.

Keskimmäiseen tasoon asettuivat kylpy-, sauna sekä kodinhoitotilat sekä päämakuuhuone. Niille varattiinkin hyvin tilaa, sillä omistajapariskunta halusi hoitaa pyykit ja vaatesäilyksen pääosin yhdessä ja samassa tilassa.

Auringonvaloa ja merinäkymiä

Keittiöön haluttiin valoa sekä aamuaurinkoa idästä, mutta samalla näkymiä merelle ja iltapäivän ja illan valoon. Olohuone asettui lähimmäksi merimaisemaa eteläpäätyyn.

Olohuoneen edustalle suunniteltiin terassi, joka on katettu aurinkopaneelikatoksella. Myös keittiön ja olohuoneen kulmaukseen muodostui suojaisa ulko-oleskelualue, johon on helppo pääsy sekä keittiöstä että olohuoneesta lasiliukuoven kautta.

Luonnollisesti näkymiä avattiin mahdollisimman paljon merinäköalan suuntaan, ja samalla suojattiin hieman kadun ja naapureiden suunnalta. Tämä pariskunta halusi helppohoitoisen pihan ja tarkoitus onkin rakentaa puisia kulkureittejä pitkin loivasti laskeutuvaa rinnettä kohti laituria.

Myös sisääntulo taloon on puisia kulkuterasseja myöten talon länsisivusta. Pariskunnan omasta ehdotuksesta sisäänkäyntiä korostettiin suunnitelmassa paanujulkisivulla, mistä olin erityisen ilahtunut. Sen lämmin pinta, jossa on viittaus suomalaiseen perinteiseen rakentamiseen, ottaa asukkaat ja vieraat pehmeästi vastaan talon sisään.

Energia kiertää talossa polveilevasti

Feng shui talossa tilat virtaavat ja huoneet liittyvät toisiinsa soljuen kuin puro. Tilaratkaisu ei ole modernin suoraviivainen vaan ennemminkin polveileva ja mutkitteleva. Feng shui –filosofian mukaan energia virtaa etuovesta sisään ja karkaa heti ulos, jos ovet ovat suoraan peräkkäin.

Mieluummin siis kierrätetään energiaa eri tasoilla ja tiloissa siten, että asukas kokee olonsa tasapainoiseksi ja harmoniseksi. Kodin tulee ilmentää rentoutta ja turvallista oloa. Sen suojassa ihminen voi levätä ja viihtyä!

Sellainen ajatus sopii hyvin myös kotimaiseen arkkitehtisuunnitteluun, joka painottaa valoisuutta ja aitoja materiaaleja kuten puuta ja kiveä – sekä kauniita näkymiä sekä asunnon sisällä että ulospäin puutarha- ja vesiaiheista nauttien. Samaan kategoriaan istuvat myös lempiaiheeni: terveet ja hengittävät rakenteet sekä luonnonmukaiset materiaalit.

On jännittävää nähdä miten tämäkin suunnitelma muuttuu todellisuudeksi ja vuoden päästä asukkaat pääsevät muuttamaan taloon. Silloin saamme nähdä miten feng shui -talo on vastannut heidän haaveisiinsa!

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen


Akvarellikurssi Turussa 10.7. Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä


Tervetuloa akvarellimaalauskurssille! Kurssi sopii hyvin aloittelijoille. Siihen sisältyy opetusta ensin ryhmässä – ja sitten henkilökohtaista ohjausta toiveiden mukaan.

Maalaamme kauniissa Puolalanpuistossa ja lopuksi tutkailemme yhdessä millaisia oivalluksia kukin on tehnyt maalatessaan iltapäivän aikana. Sateen sattuessa voimme maalata Rakennusperinteen Ystävien tiloissa sisällä.

Tarkoituksena on inspiroitua uudesta taidosta tai elvyttää vanha innostus akvarellimaalaukseen siten, että siitä saa iloa ja voimaa omaan elämään!

Opetusfilosofia perustuu intuitiiviseen ja vapaaseen maalaustyyliin, jossa ei tarvitse osata mitään etukäteen ja jossa ei varsinaisesti tavoitella mitään määrättyä lopputulosta, vaan nautitaan siitä matkasta, jolle sivellin vie meitä luonnostaan.

Annetaan luovan inspiraation viedä meidät mennessään! Kurssilaisten toiveiden mukaan opetetaan myös maalaustekniikkaa. Kysyä voi halutessaan myös väriopista ja sommittelusta.

Kurssi järjestetään Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä, joka on kansallinen  Kuvataiteen päivä ja äskettäin nimetty myös liputuspäiväksi. Samaan aikaan järjestetään Suuri Maalaustapahtuma eri paikkakunnilla Suomessa ja tänä vuonna tapahtumalla juhlistetaan Suomen 100 vuotista itsenäisyyttä.

Kurssin hinta: 35 e, nuoret puoleen hintaan, pikkulapset aikuisen mukana ilmaiseksi.

Osoite: Rakennusperinteen Ystävät ry:n tilat, Puolalanpuisto 7, Turku.

Ilmoittautuminen: 30.6. mennessä sähköpostilla tiltu(at)artisokka.fi tai puhelimitse 050-5167925.

Aika: Maanantai 10.7.2017 klo 13-16

Ota mukaan: vesivärit, siveltimiä, akvarellipaperia, vesipullo ja vesiastia, maalarinteippiä sekä vanerilevy maalausalustaksi mikäli mahdollista. Alustaa voi myös lainata. Erilaisia papereita saa halutessaan ostaa paikan päällä.

Ps. Katso kurssitunnelmia samasta paikasta parin vuoden takaa!

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen, arkkitehti SAFA, taiteilija, akvarellikurssin opettaja


Julkisivumaalaus perinteisellä pellavaöljymaalilla


Millä maalilla vanhan talon maalaisi? Varsinkin kun talosta puolet oli vanhaa, alkuperäistä julkisivua ja puolet uutta. Onneksi vanha maali oli kunnon pellavaöljymaalia, joka oli hiipunut juuri sille tyypillisellä tavalla, hienojakoiseksi krokotiilinnahkakuvioksi muuttuen.

Mistään kohti ei maali lohkeillut lastuina kuten muovimaalilla maalatussa pinnassa, vaan vanha kunnon pellavaöljymaali tarvitsi vain kunnon skrapauksen ja teräsharjauksen ennen uutta maalausta.

tiltunurminen-81

Maalin valinta on mutkikas kysymys

Mitään sellaista maalia ei ole tällä hetkellä tiedossa, joka olisi ylivoimaisesti paras ja takuuvarma. Parhaimpia kokemuksia olen kuullut tuttavilta ja arkkitehtikollegoilta, jotka ovat käyttäneet mm. Virtasen neljän öljyn maalia tai Lappi-maalia – tai jotain ruotsalaista perinnemaalia kuten Gysinge.

Itse päädyin jonkinlaisen tiedonkeruusynteesin jälkeen valitsemaan Antiikkiverstaan oman maalin. Sen on kehittänyt restaurointiammattilainen Wilma Patomäki. Kävin tutustumassa hänen myymäläänsä Angelniemellä aiemmin sekä nykyiseen myymälään Salon lähellä Halikossa. Tuota maalia oli ostohetkelläkin käytössä mm. Museoviraston kohteissa – ehkä se sai minutkin tekemään lopullisen valintani.

Olin tehnyt koemaalauksen juuri tuolla luonnonvalkoisella maalilla jo edellisenä kesänä ja maalauskesänä 2016 ainakin koealue oli hyvässä kunnossa. Nyt vuotta myöhemmin keväällä 2017 mitään huomautettavaa maalin käyttäytymisestä ei ole valmiissa julkisivussa. Minkäännäköisiä tummia pilkkuja ei ole ilmestynyt ja maali on edelleen upean näköinen. Lopullinen kestävyys ja toimivuus tietysti selviää vasta tulevina vuosina.

Eräs tuttavani on myös aloittamassa uutta maaliyritystä Suomessa innostuneena ruotsalaisesta Kalmarsandin öljytehtaan pellavaöljymaalista. Hänen perustelunsa maalin hyvästä toimivuudesta kuulostavat kiinnostavilta ja aion kokeilla myös tuota maalia piharakenteissa testatakseni sen toimivuutta käytännössä.

tiltunurminen-48

tiltunurminen-28

tiltunurminen-22

Mitä julkisivumaalaus oikein maksaa?

Julkisivumaalauksen osalta pelotti etukäteen koko urakan hinta – sekä työmäärä! Miten ihmeessä selviytyisin siitä itse tai lasten ja miesystävän avustuksella? Keväällä pohdiskelin tätä asiaa saatuani yllättäen Ely-keskuksen perinnerakentamisen hoitoon tarkoitetun avustuksen, joka korvaisi puolet toteutuneista kustannuksista tiettyyn rajaan asti. Koska avustus oli käytettävä vuoden 2016 aikana, oli kiire saada työ tehtyä reippaasti.

Älynväläys syntyi, kun omat lapseni kertoivat, että monikaan heidän ystävistään ei ollut saanut kesätyöpaikkaa. Mietin voisiko maalaustyö onnistua teini-ikäisten kesätyöntekijöiden voimin? Kun vielä samaan aikaan ilmeni, että eräällä arkkitehtuuriasiakkaallaani oli omistuksessaan teräsputkitelineet, joita hän voisi vuokrata koko kesäksi ja vieläpä siirtää julkisivulta toiselle tarpeen mukaan, alkoi urakka näyttää sittenkin mahdolliselta.

Lopulliset kulut koko urakasta olivat alle kahdeksan tonnia – ja siitä avustus korvasi puolet. Kuluja tuli jokaisesta osa-alueesta tasaisesti, noin neljännes kustakin:

- julkisivulaudat ja –rimat (puolet talosta)

- maalit, pensselit ja skrapat

- nuorison palkat ja vakuutukset

- telineet siirtoineen ja nosturi

Maalauksen tilaaminen ammattilaisilta olisi maksanut erään yrityksen arvion mukaan noin 35’000 euroa. Ymmärrän sen hyvin, koska maalaaminen perinteisellä öljymaalilla on hidasta ja koko maalausurakka riippu ajallisesti hyvin paljon myös säästä. Telineitä ja työntekijöitä pitää olla oikea määrä juuri oikealla julkisivulla sellaisella hetkellä, että ei sada ja että aurinko ei paista suoraan juuri siihen kohtaan kuivattaen maalia liian nopeasti.

Maalille pitää muutenkin antaa riittävästi kuivumisaikaa. Alkukesästä maali kuivui kylläkin nopeasti, jopa päivässä tai parissa, mutta loppukesällä ilmankosteus lisääntyi dramaattisesti ja maalin kuivuminen hidastui huomattavasti. Onneksi juuri tuona vuonna syksy oli ennätysmäisen lämmin ja kuiva. Maalasimme ystävien ja miesystäväni kanssa viimeisiä korkeita kohtia ja tarkkuusmaalausta eri julkisivuissa vielä koko syyskuun ajan iltaisin ja viikonloppuisin. Sadesäässä tuo ei olisi onnistunut.

tiltunurminen-76

Työllistä nuori kesätyöhön!

Nuorten työllistäminen julkisivumaalaukseen oli hyvä kokemus, sekä heille että minulle. Intoa löytyi, kun he saivat itse määritellä työaikansa, joka vaihteli parista tunnista neljään-viiteen tuntiin päivässä. Pellavaöljyllä maalaaminen on raskasta ja hidasta puuhaa, kun maali pitää työstää julkisivuun painaen samalla pensseliä ja vetäen hitaita vakaita vetoja. Sitä ei voi missään tapauksessa ruiskuttaa tai sutia pikapikaa. Lisäksi kerrokset maalataan ohuina, jottei maali rutistuisi kurttuun.

Yhteensä kesän aikana maalaushommissa oli kahdeksan nuorta, sekä tyttöjä että poikia. Heidän tehtävänään oli ensin skrapata vanhan maalin pinnasta pois irtilähtevä likainen ja hiipunut pinta. Sen jälkeen pinta harjattiin sen verran teräsharjalla, että uusi maalikerros tarttuisi hyvin kiinni. Kaikkea maalia ei toki tarvinnut saada pois alustasta.

Kaikkein palkitsevinta oli tietysti uuden maalipinnan sively – ero vanhan ja uuden pinnan välillä oli niin selkeä.

tiltunurminen-6

tiltunurminen-10

Helpoilla välineillä jokainen osaa ja pystyy tähän

Käytimme sekä perinteisiä pyöröpensseleitä että modernimpeja litteitä siveltimiä. Pyöröpensselit olivat käytössä mm. tarkkojen yksityiskohtien maalauksessa ja eri väripintojen rajalla. iso pyöröpensseli olisi ollut turhan raskas käsitellä isojen pintojen maalauksessa tottumattomille käsille.

Muutenkin työtä tehtiin vain muutama tunti kerrallaan yrittäen välttää aiheuttamasta rasitusvammoja normaalisti kevyttä toimistotyötä tekevien aikuisten tai koululaisten ranteille tai olkapäille.

tiltunurminen-33

tiltunurminen-7

Korkeanpaikankammo haihtuu vähitellen

Aloitimme työn alimmilta telineiltä tottuaksemme korkeuteen, mutta siirryimme pian seuraavalle ja sitä seuraavalle kerrokselle. Telineillä ulotuimme yli 10 metrin korkeuteen, mutta ylimmät kohdat saatiin maalattua vain nosturin avulla. Maamiesseuran vuokranosturi ylsi jopa 14 metrin korkeuteen.

Puolet julkisivusta, jossa oli vanhaa maalia pohjana, sai kaksinkertaisen uuden maalipinnan. Sen sijaan uuteen puhtaaseen julksivulautaan tarvittiin kolme kerrosta, jotta lopputulos olisi läheltä katsottuna peittävä kokonaisuudessaan. Muutamasta kohdasta kolmas kerros jäi tekemättä ja aion täydentää niitä kohtia vielä tänä vuonna kevyen tarkkuusmaalauksen myötä.

Oletusarvona on, että perinteinen pellavaöljymaali on sekä kestävää että helppo huoltaa pitkällä tähtäimellä. Se täydentää hengittävää hirsiseinärakennetta ja on kaunis katsella. Uteliaana odotan kokemuksia tulevilta vuosilta. Vasta sitten voi varmuudella sanoa, miten työ on onnistunut. Tällä hetkellä olen kuitenkin erittäin tyytyväinen nykytilanteeseen ja suosittelisin tätä maalia myös uusiin taloihin!

tiltunurminen-13

tiltunurminen-14

teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen

Lue Artisokka-blogistani myös: Vanhan talon julkisivuremontti ja maalaus!

Sekä TS-Koti blogistani:

Koristeikkunoita ja ikkunakoristeita!

Ikkunankorjauksen ABC!

 


Vanhan talon julkisivuremontti ja maalaus


Talo, jossa asun, on yli 80 vuotta vanha. Se on rakennettu vuonna 1932 tontille, jossa on ollut asutusta virallisesti kirjattuna jo 1500-luvulta asti – ja luultavasti jo aiemminkin, koska talo sijaitsee noin 800 vuotta vanhan kirkon tuntumassa.

tiltunurminen-40

tiltunurminen-89

Tällä rakennuksella on siis arvoa monesta näkökannasta katsottuna – eikä vähiten nykyasukkaan tarpeita miettien! Tämän hetken tavoite on edelleen terve, hengittävä asumus, joka kestää pitkään ja on helppo huoltaa tarvittaessa. Mitään lyhyen tähtäimen voittoa ei haeta, eikä mistään tarvittavasta karsita budjetissa, kun visiona on hyvä asunto itselle ja omalle perheelle.

Vanhassa talossa on paljon remontoitavaa ja siksipä julkisivulaudoitus ja maalaus sai odottaa useamman vuoden. Luulin jopa, että kustannukset olisivat olleet paljon suuremmat, kuin mitä ne lopulta olivat.

tiltunurminen-102

tiltunurminen-59

tiltunurminen-84

Uusi laudoitus vanhan mallin mukaan

Muutamia hirsikorjauksia oli tehty jo noin viisi vuotta aiemmin. Talon aiempi omistaja oli ryhtynyt vaihtamaan julkisivulaudoitusta, mutta oli onneksi ehtinyt tehdä sen vain puoleen talosta. Hän oli toteuttanut sen karkealla, sahapintaisella, leveällä laudalla leveine rimoineen.

Tyyli ei mielestäni sopinut taloon, eikä ollut alkuperäisen laudoituksen mukainen. Julkisivuun oli jätetty ilmarako ja asennettu tuulensuojalevyt, mikä sinänsä oli aivan turha toimenpide ja aiheutti sen, että julkisivun uusi ulkopinta oli noin 10 cm ulompana kuin vanha pinta – ja ikkunat olivat jääneet kuoppaan siten, että ne eivät avautuneet kunnolla.

Vääräntyyppisen julkisivulaudoituksen vaihtaminen uuteen mietitytti sekä taloudellisesti että työmäärän puolesta. Kuitenkin hirsikorjausten tarve ratkaisi asian ja vääräntyyppiset laudat purettiin pois. Talo olikin hirsipinnalla muutaman vuoden, kunnes kesällä 2015 tilasin Nousiaisten sahalta vanhan mallin mittojen mukaista, höylättyä, sileää julkisivulautaa. He käyttivät alihankkijana taas Koskisen sahaa Mynämäellä.

tiltunurminen-99

tiltunurminen-94

tiltunurminen-95

Perinteisessä, hengittävässä seinässä ei tarvita ilmarakoa

Ponttilauta nakuteltiin kiinni suoraan hirsipintaan, väliin asennettiin ainoastaan tervapaperi. Ilmarakoa ei jätetty, eikä mitään suoristuskoolauksia tarvittu – vanha hirsiseinä oli uskomattoman suora jo valmiiksi. Seinä tehtiin täsmälleen alkuperäisen mallin mukaisesti. Haluttiin hengittävä rakenne, jota sisäpuolella täydentää hirsipintaan kiinnitetty rakennuspaperi ja sen päällä huokoinen kuitulevy ja perinteinen hengittävä paperitapetti.

Julkisivulaudoitus jätettiin vuodeksi seinään harmaantumaan ja nukkaantumaan, jotta perinteinen pellavaöljymaali tarttuisi siihen paremmin. Tein myös koemaalauksia itäiseen julkisivuun noin neliömetrin alueelle. Tarkoituksena oli säilyttää talon alkuperäinen luonnonvalkoinen väritys. Ikkunoiden karmilaudat ja nurkkien koristelaudat sekä vaakasuuntaisen tippalistat oli osittain maalattu aiemmin punaisella. Nyt loputkin koristeosat maalattiin punaisella. Arvelin, että julkisivu saisi siitä uutta ryhtiä ja viehkeyttä. Lopputulokseen olinkin varsin tyytyväinen seuraavana kesänä.

Julksivulaudoituksen pystysuuntaiset koristerimat saivat toteutuksensa vasta kesällä 2016 resurssien puutteesta johtuen. Aikaisin keväällä löysin sahan, josta luvattiin toteuttaa uusi rima vanhan mallin mukaisesti. Rima itsessään oli erittäin kapea, päältä pyöreä ja sisäpinnallakin oli kovera pyöristetty ura. Tämän toiveen toteutti hyvällä asiakaspalvelulla ja edullisesti Vehmaan PK-Puu! Puolet talosta oli nyt alkuperäistä ponttilautaa ja rimaa ja puolet uutta. Uuden osan lautamateriaalien hinnaksi tuli alle pari tuhatta euroa.

tiltunurminen-100

tiltunurminen-67

tiltunurminen-57

Lue lisää: Julkisivumaalaus perinteisellä pellavaöljymaalilla!

Sekä TS-Koti blogistani: Hirsiukkoja ja hirsiakkoja!

teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen


Aikaikkuna-akvarellinäyttelyn teosluettelo ja runot


Akvarellinäyttely Fabbes Cafe:ssa Turussa 1.-30.4.2017

Yhteisnäyttely Kirsti Virkki ja Tiltu Nurminen:

AIKAIKKUNA… Ikkuna toiseen ulottuvuuteen, ikkuna tulevaisuuteen vai menneisyyteen? Uusien unelmien ja toiveiden maisema! Avaan ikkunan ja katson puutarhaan, haistelen kevään tuoksua, joka leijuu ilmassa ja virtaa sisään verhojen välistä. En muista milloin olisin viimeksi ollut yhtä huumaantunut väreistä, valosta, puiden lehtien kohinasta, lintujen äänistä… Hengitän sisään raikasta ilmaa ja vain olen, nautin tästä hetkestä. Muistot vilahtavat mielessäni, tulevaisuus läikähtää muutamina ohikiitävinä auringonsäteinä. Annan ajatuksien tulla ja mennä. Olen tässä. Olen. – Tiltu Nurminen

PISARATAIDETTA: Sade valuu noroina ikkunan pintaa vasten rapisten kevyesti, naputellen hiljaa… Vain tarkkaan kuuntelemalla kuulee kuinka pisara kerrallaan koputtaa lasiin ja valuu sitten alaspäin pois alta, kun seuraava pisara jo koputtaa olalle… Väisty! On minun vuoroni kirjoittaa lasin pintaan, piirtää ikkunaan kuvioita, joita tuulen suunta ja painovoima vuorotellen ohjailevat… Vanhaa, aaltoilevaa lasia pitkin sade tekee taideteoksiaan, tanssii performanssin ja kilauttelee ruutuun säveliä – kuin pianon ylimmät koskettimet tai didgeridoon rahina… Maisema ulkona muuttaa muotoaan jokaisen pisaran myötä. Ikkuna antaa suojan, canvaksen sademaalauksille. – Tiltu Nurminen

UUDEN ULOTTUVUUDEN KYNNYKSELLÄ… Astunko siitä läpi toiseen ulottuvuuteen, toiseen totuuteen, ennenkokemattomaan, uskallanko?… Löytyykö minusta seikkailijatar, joka rohkeasti astuu tutkimaan jotain muuta kuin mitä on ennen nähnyt?… Kaiken sen näkee ikkunan läpi, kun itse on sisällä ja uusi maailma on ulkona, tutkimattomat polut, joiden määränpäätä ei tiedä etukäteen… Aurinko loimottaa vanhan lasin läpi heijastuen seinälle, esittäen siinä tanssin, kuin tulen liekit, eloisan ja itseoikeutetun… Minä tässä, uuden ulottuvuuden kynnyksellä; Avatako ikkuna? Antaako tuntemattomien tuoksujen viedä mennessään, hypätäkö polulle, katsomatta taaksepäin?.. – Tiltu Nurminen

RAJAPINTA… Ikkuna, tuo ohut kalvo sisäisen ja ulkoisen välillä. Joskus kun oikein myrskyää ja puhurit paukuttavat ikkunoita ja tuuli vinkuu nurkissa, tuntuu kuin ikkuna voisi antaa periksi, päästää sateen, tuulen ja pakkasen sisään… Mutta hämmästyksekseni se kestää, tuo hauras ja ohut pinta. Vain yksi kopaus, taivuttava pintajännite, saa sen naksahtamaan halki, mutta tuuli, sade tai pakkanen eivät siihen pysty… Sisällä pysyy lämpö, kuivuus ja suojaisa olo niin kauan, kunnes aurinko taas tulee avuksi, kuivaa pisarat ikkunoista kuin kyyneleet silmistä. Ja huokaisen helpotuksesta, se kesti, minä kestin… – Tiltu Nurminen

tiltu-nurminen-9

KAHVITTELUA KUISTILLA… Kevät saapuu ja auringonpaiste!.. Lintujen sirkutus kuuluu sisälle asti, kun juomme kahvia kuistilla ja katselemme kuinka ulkona silmut puhkeavat puihin kevään viileydessä ja joutsenet lentävät kattojen yli kohti pohjoista… Herään talvihorroksesta!.. – Tiltu Nurminen

KEVÄTTUULI… Ensin kirsikankukat, vaaleanpunaiset, sitten omenapuun, päärynän ja luumun kukat, valkoiset, ja lopulta syreeninkukat, lilat, tuovat kevään ja kesän tullessaan, sulattavat huurteen ikkunoista, selättävät takatalvenkin… Loistavat ja hehkuvat viikon, kunnes tuuli ja sade lennättävät terälehdet ilmaan… Ja maahan laskeutuessaan ne koristavat nurmikon kuin morsiamen huntu… – Tiltu Nurminen

KESÄSADE… Sadetta ja tuulta, jopa ukkosta luvassa, kertoo säätiedotus, kun pelaamme korttia siskoni kanssa valoisan ikkunan äärellä, kaksi teini-ikäistä kesälomalla… Katsomme kuinka sorsat pulikoivat joessa ja lampaa syövät korkeaa heinää pienessä saarekkeessa… Ja kuulemme kuinka kesäsade alkaa ropista vasten ikkunanpintaa… – Tiltu Nurminen

MUSTIKKAMETSÄÄN… Sinivalkoruudulliset shortsit yllä, kumisaappaat jalassa keräilen mustikoita ämpäriin mummon ja ukin rakentaman pikkuisen mökin vieressä järven rannan tuntumassa aaltojen sihistessä rauhallisesti rantahiekkaan… Puolet marjoista menee suoraan suuhun, toisen puolen paistan marjapiiraaksi jonka jätän jäähtymään keittiön ikkunan eteen… Tuoksu kutsuu maistamaan!.. – Tiltu Nurminen

ILLAN TULLEN - Kirsti Virkki

ILLAN TULLEN
- Kirsti Virkki

KEVÄÄN VALO - Kirsti Virkki

KEVÄÄN VALO
- Kirsti Virkki

KUURA - Kisti Virkki

KUURA
- Kisti Virkki

MUISTOJEN SILMÄT - Kirsti Virkki

MUISTOJEN SILMÄT
- Kirsti Virkki

OTTERBERG 1 - Kirsti Virkki

OTTERBERG 1
- Kirsti Virkki

OTTERBERG II - Kirsti Virkki

OTTERBERG II
- Kirsti Virkki

PYRY - Kirsti Virkki

PYRY
- Kirsti Virkki

SININEN HETKI - Kirsti Virkki

SININEN HETKI
- Kirsti Virkki

Lue lisää: Aikaikkuna – kahden arkkitehdin akvarellinäyttely Fabbes Café:ssa Turussa

Akvarellimaalaukset ovat myytävänä, hinnat noin 190-230 €. Ota yhteyttä! Kirsti Virkki, puh. 050-3558871 ja Tiltu Nurminen, puh. 050-5167925


Aikaikkuna – kahden arkkitehdin akvarellinäyttely Fabbes Café:ssa Turussa


Yhteinen akvarellinäyttelymme Kirsti Virkin kanssa kertoo ikkunoista, arkkitehtuurista ja eri maailmojen rajapinnoista. Pidimme avajaiset maaliskuun viimeisenä päivänä ja saimme hurmaavan joukon avajaisvieraita kuulemaan ja katsomaan töidemme esittelyä!

Millainen ikkuna kiehtoo katsojaa, mitä se kertoo omasta aikakaudestaan, historiasta ja rakentamisesta ja millaiseen maisemaan se suuntaa katseen?

Kohtaavatko ikkunan pinnassa ulkotila ja sisätila vai ihmisen ulkoinen ja sisäinen maailma – toiveet, pettymykset, unelmat, seikkailunhalu? Uskallatko avata ikkunan ja katsoa menneisyyteen tai tulevaisuuteen?

Me molemmat olemme maalanneet akvarelliväreillä jo useita vuosia, ja viime vuosina tuo tapa maalata on tullut osaksi elämää entistä tiiviimmin.

Ensimmäinen yhteinen akvarellinäyttelymme “Arkkitehtuurin palapeli” oli esillä viime kesänä Laitilassa ja suunnitteilla on uusi yhteisnäyttely ensi vuodelle.

Olen kirjoittanut tähän näyttelyyn myös akvarelleihini liittyviä runoja. Niiden kautta voi päästä paremmin sisään kuvan taustalla oleviin pohdintoihin – kuulla tarinan, jonka myötä kuva kertoo paljon enemmän.

Toki myös katsojan omille tulkinnoille jää tilaa. Olisikin hienoa, jos saisi tallennettua muistiin yleisön mietteitä ja ajatuksia näyttelyn teoksista!

Kirsti kertoo omasta maalaamisestaan: ”Akvarelleja voi käyttää voimakkaaseenkin ilmaisuun, useiden päällekkäisten värikerrosten kautta. Nykyään akvarellit ovat yksi rakkaimpia tekniikoitani. Minua kiehtoo erityisesti niillä saavutettava läpikuultavuus ja herkkyys.”

”Näyttelyn työt on maalattu hitaasti ja mietiskellen, ajan kanssa. Kaikkia ideoita ei saa mahtumaan yhteen työhön, eikä pidäkään saada”, tuumaa Kirsti.

Aukiolojat ja osoite:

Näyttely on esillä huhtikuun ajan Fabbes Café:ssa, joka on viihtyisä kahvila kauniilla alueella yliopistojen ja tuomiokirkon läheisyydessä.

Osoite: Tehtaankatu 6, Turku. Näyttely on avoinna huhtikuun ajan, ma-to 8-18.00 ja pe 8-16.00.

Yhteystiedot:

Kirsti Virkki, puh. 050-3558871 ja Tiltu Nurminen, puh. 050-5167925

Kiitos avajaiskuvista Samu Virkki!

teksti: Tiltu Nurminen


Akvarelli-runo-näyttely: Olet tuulen pyörre


Pidimme runoilija Satu Haapalan kanssa näyttelyn Nousiaisten kirjaston Galleriassa maaliskuussa. Se syntyi luontevana jatkona ja vastaparina viime syksyn yhteisnäyttelyllemme.

Silloin teemana oli luopuminen – tällä kertaa sen vastaparina rakkaus ja elämänilo. Molemmat elementit olivat nyt esillä yhtä aikaa ja esittivät vuoropuheluaan, kuten elämässä on asioiden tapana; vuorotellen iloa ja surua, onnea ja pettymyksiä.

Avajaisten sijaan pidimme taideillan, jossa kerroin akvarellitöistä ja Satu luki omia runojaan sekä lauloi omia runollisia sävellyksiään. Saimme yleisöltä ihanaa palautetta ja paljon myönteistä kannustusta –  ilmeisesti annoimme heille paljon ajateltavaa ja kiehtovia taidekokemuksia! Vuorovaikutus oli molemminpuolista. Taiteilijan roolissa on hurmaavaa kuulla yleisön näkemyksiä ja kokemuksia näkemästään ja kuulemastaan!

Rakkaus-teeman teoksista yksityiskohtia ja yhteenkuuluvat runot:

1. Vesi tulee kohti 

Vesi tulee kohti,
aina kohti, rantaan,
ei koskaan mene pois.
Kannattelee mieltä.

 

 

2. Olen kukkiva köynnös

Haet juotavaa, jano ei lähde.
Etsit minua.
Olen kukkiva köynnös
sinussa;
silmut
parahtavat auki.

 

 

3. Rakkaus on merenneidon askellus

Pihamaa kun kimaltaa,
mitä se kimallus tarkoittaa?
Se onko unia lapsien,
vai aatoksia rakkaitten?
Vai askeleet merenneitojen
joiden öiset salat
– suomuiset jalat –
näin paljastuivat
ne vaikka pois jo uivat?
Rakkaus on
merenneidon askellus,
ei kivuton
voi koskaan olla rakkaus.
Hullu kai
silti takaisin pyrstöään
tahtoo vain
kun tuntenut on poltteen tään.
Pihamaa kun kimaltaa,
mitä se kimallus tarkoittaa?
Öisin vainko voi rakastaa
merenneidot rakkaintaan?
Minne kulkevat polkujaan?
Päiväksi jälleen
sukeltaa mereen
odottaen iltaa
taas seuraavaa…

 

 

4. Tahdon soida sinusta

Saat joka oksan
joka lehden liikkumaan,
latvan nöyrtymään.
Tahdon
taipua sinusta
sinulle,
soida sinusta
sinulle!

 

 

5. Sydäntäni rantavetenä silität

Kultaisin värein
sydäntäni rantavetenä silität.
Sylissäsi lepään,
annan kesän tulla.

Kultaisin värein

 

 

6. Olen hääpäivämme syksy

Olen syksy
hääpäivämme syksy,
liekit leviävät latvasta toiseen
likemmäs runkoa
kevein värein
ja syvin.
Sumusifonki kerroksittain
valahtaa alas.

 

 

7. Olet pyörivä tuuli

Olet loimuava liekki, joka rauhoittaa;
olet pyörivä tuuli, joka pysäyttää.
Olet virtaava vesi, joka tyynnyttää.
Olet minun
olet minun
olet minun
Olen valkea tuohi sun tulessas,
olen leikkivä lehti sun pyörteissäs.
Olen vuori, jonka rinteitä virtaat!
Olen sinun
olen sinun
olen sinun

 

 

8. Tässä kaikki hellyys

Värit leijuvat suurina
luomien alla,
musiikki soi
vaikka levysoitin ei.
Tässä kaikki hellyys
halu
tahto.

 

 

Teokset ovat myytävänä:
1. Vesi tulee kohti
 150 €
2. Olen kukkiva köynnös
 280 € (Myyty)
3. Rakkaus on merenneidon askellus
 480 €
4. Tahdon soida sinusta
 150 €
5. Sydäntäni rantavetenä silität 480 €
6. Olen hääpäivämme syksy
 150 €
7. Olet pyörivä tuuli
 280 €
8. Tässä kaikki hellyys
 480 €

 

Ota yhteyttä:
Akvarellit: tiltu.nurminen(at)artisokka.fi, puh. 050-5167925
Runot ja runokirjoja: Satu Haapala, puh. 040-5381639
Blogiteksti ja valokuvat: Tiltu Nurminen

arkkitehtuuri- ja taideblogi

Visit Us On Facebook