Moona Tikka – tuottaja

moonatikka2Olen Moona Tikka, tapahtuma- ja muotoilutuottaja, ja kirjoitan Tiltun pyynnöstä hieman työstäni ja itsestäni Artisokka-blogiin. Tällä hetkellä työskentelen tiiviisti toukokuussa järjestettävän Turku Design Festivalin parissa ja olen erittäin innoissani juuri painosta saamistamme esitteistä ja koko festivalin ohjelmasta.

Turku Design Festival sai alkunsa Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011, jolloin se oli osa Turku Design ILMIÖ –hanketta. Ensimmäinen festari sujui niin hyvin, että sitä haluttiin ehdottomasti jatkaa ja vakiinnuttaa se osaksi turkulaista tapahtumakenttää. Festivalille tarvittiin siis uusi järjestäjätaho ja hieman kauhuissani otin tämän pestin vastaan.

TurkuDesignFestival_2013_LauriHannus-hires-0501

Nyt olen siis jo kolmatta vuotta Turku Design Festivalin vastaava tuottaja ja työnkuvani on hyvin monipuolinen: työhöni kuuluu muun muassa ideointia, taloushallintoa, markkinointia sekä yhteydenpitoa eri suunnittelijoihin. Toisaalta olen vuosien aikana päässyt myös istuttamaan nurmikkoa Vähätorille, rakentamaan, roudaamaan ja jakamaan esitteitä. Pienessä organisaatiossa ei hierarkioita tunneta ja se pitää työn mielenkiintoisena.

Tämän vuoden festareilla yksi uusista työnkuvistani on PechaKucha-illan juontaminen keskiviikkona 14.5. Café Aulassa, Turku Design Festivalin avajaisissa. En kovin mielelläni suuri joukoille esiinny, mutta haasteisiin on tartuttava ja erittäin innoissani tästäkin työnkuvasta ja PechaKucha-illasta olen.

TurkuDesignFestival_2013_LauriHannus-hires-9549

Tiltuun ja muihin Turun SAFA:laisiin tutustuin, kun tuotin viime syksynä turkulaisen nettivaatekaupan Plækän pop up -joulukauppaa Turun Hansakortteliin. SAFAlla oli samaan aikaan valokuvanäyttely tilassa, joten valokuvista tuli osa myös meidän kauppaamme.

Plækän joulukaupassa tavoitteenamme oli luoda mielenkiintoinen ja uudenlainen kauppakonsepti ja tarjota turkulaisille tuotteita, joita ei muualta Turusta – tai edes koko Suomesta –saa. Tämä onnistui hyvin ja saimme erittäin paljon positiivista palautetta asiakkailta.

Nyt olemme nostaneet riman vielä ylemmäs, ja seuraava projekti on kesäkauppa Helsingin keskustaan kahden kuukauden ajaksi. Plækän kanssa työnkuvaani kuuluu hyvin paljon projektinhallintaa ja aikatauluista kiinni pitämistä, sekä kaupan  ideointia ja konseptointia.

Plækän projekteissa työskentelyssä mukavinta on ehdottomasti se, että ideoita heitellään jatkuvasti eikä juuri mikään suunnitelma ole liian hullu toteutettavaksi. Plækän poikien kanssa työskentely on myös mukavaa vastapainoa Turku Design Festivalin tuotannolle, joka on hyvin pitkälti yksin puurtamista.

TurkuDesignFestival_2013_LauriHannus-hires-0806

Plækä avaa muuten kevätkaupan toukokuuksi Turussa Boardsportin tiloihin osoitteeseen Linnankatu 33. Kauppa on myös osa Turku Design Festivalia ja sijaitsee samoissa tiloissa, joissa oma työhuoneenikin sijaitsee.

Työhuonekavereinani täällä ovat myös muun muassa mielenkiintoinen uusi muotoilutoimisto Ehee (ehee.fi), joka on suunnitellut esimerkiksi juuri avatun Kaskis-ravintolan sisustuksen, sekä videotuotantoihin keskittyvä Pilke Media (www.pilkemedia.fi), joka toteuttaa design festareillekin videoita. Kumpaakin kannattaa ehdottomasti seurata tulevaisuudessa, näiltä tulee hyviä juttuja!

kuva(3)

Nyt jatkan töitäni design festivalin tuotannon parissa, tämän päivän agendalla on vielä tekniikan vuokraaminen PechaKucha-iltaa varten sekä puhujien varmistaminen. PechaKuchaan kannattaa ehdottomasti tulla, luvassa on erittäin mielenkiintoisia puheenvuoroja!

PechaKucha + Turku Design Festivalin avajaiset ke 14.5. klo 20 @ Aula Café

Turku Design Festivalin koko ohjelma osoitteessa www.turkudesignfestival.fi

 

80 vuoden rakennetesti

Oppia ikä kaikki – vanhan talon ikä erityisesti. Jos talon rakenteet ovat säilyneet terveinä ja kestävinä vuosikymmenet, olisi varmaan syytä tutkia, mitkä tekijät ovat taanneet hyvän sisäilman ja terveelliset asuinolosuhteet ja hyödyntää tietoa uusien rakennusten kohdalla. Oma vuonna 1932 hirrestä rakennettu talomme on kestänyt homehtumatta tuulet ja tuiskut. Muovia ei ole katossa, seinässä eikä lattiassa.

IMG_5978

Mikä estää nykyään rakentamasta näillä samoilla periaatteilla? Ehkä suurin tekijä on raha – ja kiire. Ei ole aikaa tai osaamista rakentaa itse ja pakettitalo koetaan turvalliseksi ratkaisuksi. Rakentamisesta on tehty erilaisten säädösten ja määräysten myötä liian monimutkaista tavallisen rakentajan hallittavaksi. Ehkä ei myöskään ymmärretä kestävien ja terveellisten rakenteiden merkitystä ja taloudellista arvoa pitkällä tähtäimellä – elämme kertakäyttökulttuuria.

IMG_5962

Loppujen lopuksi kysymys on kai asenteesta, mihin on tottunut tai millaisen elämäntavan on valinnut itselleen muutoinkin. Vanha talohan voi olla arvokas sijoitus hyvin pidettynä tai asianmukaisesti kunnostettuna.

Myös perinteisin tavoin rakennettu uusi talo voi olla tulevaisuuden arvotalo, kun huomataan että nykyisillä rakennustavoilla saadaan aikaan hometaloja, liian tiiviitä sisätiloja ihmiselle hengitettäväksi. Homeongelma on tiedostettu, mutta ratkaisut tuntuvat olevan ihmeen vaikeita ymmärrettäviksi.

IMG_5967

Anopin entisessä kerrostaloasunnossa oli aina 25 astetta lämmintä – siellä tuli jatkuvasti kuuma, jano sekä nukuttava olo. Ehkäpä sopivan harva talo, jossa ilma kulkee luonnollisesti tai ikkunat saa auki halutessaan, on kuitenkin se kansanterveydelle sopivampi ratkaisu. Jos nykymääräyksillä säästetäänkin energiassa niin lasku taitaa olla suurempi terveysongelmissa.

Onneksi moni on alkanut ymmärtää ekologisen kierrätyselämäntavan arvon. Vanhoja ikkunoita ei tarvitse vaihtaa uusiin, vaan ne korjataan itse. Vanhat tiilet ja kattotiilet otetaan talteen ja käytetään toisaalla, mikäli eivät alkuperäiseen tarkoitukseen enää sovi. Uutta ovea ei osteta rautakaupasta vaan kierrätyskaupasta. Vanhoja julkisivuja ei tarvitse purkaa vaan kenties pesu riittää.

IMG_5943

Mietin useinkin, miksi rakennusmääräyksissä on kuljettu koko ajan vain energiatehokkuuden ehdoilla. Trendinä on ollut tiivistää sekä taloja että asumista yleensä. Eikö Suomessa ole tilaa asua väljästi ja varaa antaa tehdä taloja asukkaan omien ehtojen mukaan. Jos joku haluaa uuteen taloonsa painovoimaisen ilmanvaihdon, miksi se pitäisi tehdä vaikeaksi.

Ehkäpä jonain päivänä homepakolaisten myötä otetaan oppia vanhoista testatuista rakenteista, luovutaan muoveista ja aletaan valmistaa ikkunoita taas sydänpuusta sekä maalata julkisivuja pellavaöljymaaleilla julkisivun kestävyyden ehdoilla, eikä työmaa-aikataulujen ehdoilla.

IMG_5936

Perinteiset rakennus- ja korjausmenetelmät eivät sovi ainoastaan vanhojen talojen huoltoon vaan ovat myös uusien rakennusten varteenottavia ja taloudellisesti kannattavia aineksia.

Samasta aiheesta kommentoi arkkitehtiopintojen ajalta tuttu professori Unto Siikanen Etelä-Suomen Sanomille ”Terveimmät talot tehtiin ennen sotia, nykytaloista tehdään termospulloja”.

Jatkoa aihepiiristä voi lukea myös Kati Lahtisen tuoreesta kirjasta ”Viri ja valkee – Vanhan rakennuksen lämpö- ja energiatalous”.

Lisää Nousiaisissa sijaitsevan talomme remonttikertomuksia voit lukea Turun Sanomien blogistani ”Vanhan talon tarinoita”.

 

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen

 

1000 km erottaa talven kesästä

IMG_5563Siepinvaaran laavulla huhtikuun puolivälissä tuli vastaan kuukkeleita, jotka kärkkyivät grillimakkaran paloja sekä Lapponia-hiihdon hiihtäjiä, jotka olivat taivaltaneet jo 350 km samalla viikolla. Molemmat mukavia tuttavuuksia.

Samaan aikaan kun Etelä-Suomessa istutellaan jo kukkasipuleita maahan, Lapissa hiihtokelit jatkuvat auringonpaisteessa. Lunta on vielä reilut puoli metriä ja ladut ovat parhaimmillaan – ainakin luisto on kohdillaan.

IMG_5562Laavulla istuen porontaljojen lämmittäessä  takapuolta ja nuotion etupuolta, voi unohtaa helposti kännykät, sähköpostit ja facebookit ja lumoutua tuijottelemaan oranssin valkohehkuista hiillosta, josta nousevat savukiehkurat kieppuvat tuulessa villisti kuin vappuserpentiinit.

Lapin meno on rentoa, hiihtoladuilla tervehditään tuntemattomiakin ja kauppaan voi mennä ulkoiluhaalareissa. Joka kylässä on oma taidegalleria ja paikalliset käsityömyymälänsä. Jäästä on rakennettu lumisia rakennuksia. Kemin lumilinna on ollut useana vuonna omaa luokkaansa taidonnäytteenä jääarkkitehtuurin saralla.

IMG_5371Hiihtokeskusten arkkitehtuuri on hirsirakentamisen voittokulkua. Mökkikylissä on haettu  vaikutteita Keski-Euroopan alppikylistä. Toisinaan vaikutelma ja meininki on kuin villistä lännestä. Myös perinteitä kunnioittavia rauhallisia paikkojakin löytyy.

Oma mökkeilymme on vaatimatonta ilman juoksevaa vettä tai sisävessaa. Juomavesi ja kylpyvesi haetaan lähteestä. Kahvinkeittoveden voi halutessaan nostaa puhtaasta järvestä pilkkimisen ohella. Toisinaan ohi hurahtaa moottorikelkkasafari pitkänä letkana, toisinaan taas hiljainen koiravaljakko, jossa tusinan verran koiria vetää innokkaana rekeä perässään. Useamman koiravaljakon retkikunta on jo vaikuttava näky.

Mitäpä Lapissa muuta kaipaa kuin hieman ulkoilua, saunomista, makkaranpaistoa nuotiolla ja luonnon ihastelemista. Tietysti tarinointia nokipannukahvien kera ja ripauksen revontulia kirkkaalla yötaivaalla.

IMG_5749

NÄKYMÄ LEVI-TUNTURIN HUIPULTA TUIKKU-RAVINTOLAN PIHALTA.

IMG_6816

LEVIN LIIKE- JA MAJOITUSRAKENTAMISTA TUNTURIN LAELTA NÄHTYNÄ.

IMG_5751

HIIHTOKESKUS LEVI SIJAITSEE SIRKAN KYLÄSSÄ.

IMG_5283

SUHTEELLISEN LÄHELLÄ TOISIAAN SIJAITSEVAT KAUNIIT TUNTURIT PALLAS, YLLÄS, OLOS JA LEVI.

IMG_5368

HOTELLI PALLAS AURINGONLASKUN AIKAAN.

IMG_5580

MUONION MAINIOT LADUT OVAT HYVÄSSÄ KUNNOSSA JA OSIN MYÖS VALAISTUT.

IMG_5396

TÖRMÄSLOMMOLAMPI HUHTIKUISESSA ILTA-AURINGON VALOSSA.

IMG_5466

TORASSIEPIN LOMAKYLÄSTÄ LÖYTYY MAJOITUKSEN LISÄKSI KAHVILA, JÄÄRAVINTOLA, POROJA JA HUSKYJA.

IMG_5363

POROTILALLA SIRKAN POHJOISPUOLELLA.

IMG_5739

KITTILÄN PUUKIRKKO.

IMG_5644

REIDAR SÄRESTÖNIEMEN TEOS SÄRESTÖNIEMI-MUSEOSSA KITTILÄN ETELÄPUOLELLA.

IMG_5619

SISUSTUSHUOPA, JOSSA TOISTUVAT KAUNIIT LAPIN PUVUN VÄRIT.

IMG_5584

LUISTAVAT LADUT JA SATUNNAINEN TIENYLITYS.

IMG_6855

NUOTION ÄÄRELLE ON MUKAVA ISTAHTAA HETKEKSI.

IMG_5567

KOTA VALMISTEILLA.

IMG_5483

TUULI ON MUOTOILLUT LUNTA JÄRVEN PINNALLA.

IMG_5426

KEVÄTAURINKO SULATTELEE JÄITÄ JA LUMIA.

IMG_5588

VALMIINA MAKKARANPAISTOON.

IMG_5595

LUMEN MONET MUODOT IHASTUTTAVAT.

IMG_6863

KUTUNIVAN JOUTSENET PALLASTUNTURIN LÄHELLÄ.

 

Kuvat: Tiltu Nurminen

Katso lisää kuvia Lapin tunnelmista Artisokan fb-sivuilta ja Instagrammista!

IMG_5136

Kukkoja ja korsetteja

IMG_5149Värien loisteesta, huumorintajusta, ennakkoluulottomasta muotoilusta ja kokeilunhalusta – siitä on keramiikkatyöt tehty.

Tanssiminen, laulaminen, piirtäminen, käsityöt tai mikä tahansa taidemuoto ovat luovan ilmaisun ilmentymiä.

Kun oman sisäisen minänsä päästää vapaaksi, voi tuottaa maailmaan kauneutta, uusia oivalluksia tai omia haaveiden toteutuksia saven tai muun materiaalin kautta – ja siten pukea tunteita ja ajatuksia konkreettisiksi kosketeltaviksi tai katseltaviksi muodoiksi.

IMG_5151Tavallisiksi harrastuksiksi koetut neulominen, virkkaus, ompelu, puun veisto tai vaikka metallityöt ovat hyvää taideterapiaa jokaiselle. Ihan huomaamatta ne lisäävät hyvinvointia ja iloa elämään.

Tekniikan ja taidon kehittyessä itseään pystyy ehkä ilmaisemaan aina entistä paremmin.

Saven kaarteisiin ja kutimen silmukoihin kudotaan ja muotoillaan omaa tarinaa sekä sisintä joskus tarkoituksella, toisinaan ilman erityistä tavoitetta, intuitiivisesti.

IMG_2219Omien töiden esittely muille vaatii ehkä hieman rohkeutta, mutta muilta saatu palaute tai yhdessä tekemisen tunne tuo voimaa ja kehitystä tekemiseen.

Hyvänhenkinen ilmapiiri taide- tai käsityökurssilla vie kaikkia osallistujia eteenpäin.

Opettaja, joka antaa oppilailleen vapaat kädet ja opastaa hyväntuulisesti huomioiden jokaista vuorotellen, vapauttaa luovuuden ryhmässä. Sopivien haasteiden antaminen nostaa tekijän aina uudelle askelmalle, ylittämään itsensä.

IMG_5144Pieni tai hauska savikana tai -kukko tai hullutteleva ihmishahmo voi olla juuri se, joka saa toisen ihmisen huudahtamaan onnesta tai itkemään ihmetyksestä.

Näihin näennäisen tavallisiin muotoihin voi kätkeytyä sellaista läsnäoloa tai sielujen sympatiaa, joka on omiaan kertomaan salaisuuksia ihmisen pintaa syvemmältä.

Lahjaksi annettu savienkeli tai -siili tuo aina henkilökohtaisen viestin mukanaan.

IMG_3638Omin käsin muotoiltu esine on ainutlaatuinen ja uniikki, vaikka kaupasta ostettu on ehkä säännöllisemmän muotoinen tai symmetrisempi.

Jopa pieneet virheet viestivät inhimillisyydestä ja tekevät esineestä omalla tavallaan täydellisen. Itselleen ei saa olla liian ankara. Paras tulos syntyy rennosti, pakottamatta.

Savi on hyvä opettaja kärsivällisyyteen ja perfektionismista luopumiseen. Sitä ei voi käskeä tai ohjata liian vaativasti, uuni tekee väreille ja pinnoille sen minkä haluaa. Lopputulos on aina pieni yllätys!

Raision Työväenopiston keramiikkakurssin töitä on esillä näyttelyssä Nousiaisten kirjastossa huhtikuun loppuun asti kirjaston aukioloaikoina.

IMG_2220

”KORSETTI ELI KURELIIVI ON VARTALOA MUOTOILEVA VAATE, JOKA ON VALMISTETTU TUKEVASTA KANKAASTA JA SITÄ MUODOSSA PITÄVISTÄ LUISTA, JOTKA OVAT NYKYISIN USEIMMIN METALLIA TAI MUOVIA.”

IMG_2221

”KORSETTI KIRISTETÄÄN NYÖRITYKSEN AVULLA, JOKA ON YLEENSÄ SELKÄPUOLELLA.”

IMG_2216

”KORSETTIEN ETUPUOLELLA ON USEIN PLANSETTI, ELI PUKEMISTA HELPOTTAVAT LUIHIN KIINNITETYT HAKASET.”

IMG_2217

”ENSIMMÄISET KORSETIT OVAT 1500-LUVUN LOPULTA. ALUN PERIN KORSETIT TOIMIVAT ALUSVAATTEINA, MUTTA NYKYÄÄN NIITÄ VALMISTETAAN MYÖS PÄÄLLYSVAATTEIKSI.”

IMG_3639

”SUURIN OSA KORSETEISTA OLI JA ON TARKOITETTU NAISTEN KÄYTTÖÖN, MUTTA MYÖS MIEHET OVAT KÄYTTÄNEET KORSETTEJA SOLAKOITTAVANA JA RYHTIÄ TUKEVANA ALUSVAATTEENA.”

IMG_5139

”KERAMIIKAN HARRASTAJALLA ON USEIMMITEN KÄYTÖSSÄÄN VALMIINA OSTETTUA SAVEA. SE EI VAADI KUIN JONKIN VERRAN VAIVAAMISTA ENNEN MUOVAAMISEN ALOITTAMISTA.”

IMG_5154

”LEVYTEKNIIKASSA VALMISTETAAN SAVILEVY JOSTA LEIKATAAN PALOJA JOTKA LIITETÄÄN YHTEEN.”

IMG_5152

”SAVIESINEET POLTETAAN NYKYISIN USEIMMITEN SÄHKÖUUNISSA. POLTTAMISEN TARKOITUKSENA ON SAVEN MUUTTUMINEN KOVAKSI JA VETTÄ KESTÄVÄKSI.”

IMG_2205

”PINTAA VOIDAAN KUVIOIDA TYÖKALUILLA, SITÄ VOIDAAN KAIVERTAA TAI LEIMATA, KIILLOTTAA TAI PINTAAN VOIDAAN LIITTÄÄ SAVESTA TEHTYJÄ ERILLISIÄ KORISTEITA.”

IMG_5143

”YLEENSÄ SAVIESINEET POLTETAAN KAKSI KERTAA. ENSIN ON NS. RAAKAPOLTTO, JOKA ON LÄMPÖTILALTAAN HIEMAN LOPULLISTA LASITUSPOLTTOA MATALAMPI. SEN JÄLKEEN ESINE VOIDAAN LASITTAA ELI PINNOITTAA VETEEN SEKOITETULLA LASITEAINEELLA.”

IMG_2204

”ERI SAVILAADUT VAATIVAT ERILAISEN POLTTOLÄMPÖTILAN. KOTIMAINEN PUNASAVI POLTETAAN NOIN 950 °C:N LÄMPÖTILASSA JA KIVITAVARA-SAVILAATU NOIN 1 280 ASTEESSA.”

IMG_5142

”MUOTOILTUA ASTIAA VOIDAAN KORISTELLA LUKUISIN ERI TAVOIN ENNEN SEN KUIVUMISTA. PINTAAN VOIDAAN MYÖS MAALATA VÄRIPIGMENTEILLÄ TAI VÄRILLISILLÄ SAVILIETTEILLÄ.”

IMG_5156

”KERAAMISIA ASTIOITA ON VALMISTETTU JO VUOSITUHANSIEN AJAN.”

Kuvat: Tiltu Nurminen

Kuvatekstien lähde: Wikipedia

Iltapäivä Vesijärven rannalla

Lahdessa järjestettiin Suomen Arkkitehtiliiton Arkkitehtipäivät maaliskuun viimeisenä viikonloppuna. Kokoontumisen paikkana oli Sibeliustalo Vesijärven rannalla.

Puurakentamisen mainio esimerkki on inspiroinut kaupunkia panostamaan puurakentamisen kehittämiseen alueella muutenkin.

Konsertti- ja konferenssitalon ympäristössä on maailmankuulujen arkkitehtien muotoilemia rakennelmia kuten ruotsalaisen Gert Wingårdhin suunnittelema Piano-paviljonki, japanilaisen Kengo Kuman piirtämä Valotaidekatos tai australialaisen Richard Leplastierin Puuspiraali. Huippuarkkitehtuuria Puuarkkitehtuuripuistoon on tulossa vielä lisää.

IMG_4487

Samoihin aikoihin Sibeliustalon rakentamisen aikoihin ranta-alue alkoi kehittyä kaupunkilaisten viihtyisäksi olohuoneeksi. Itse asuessani opiskeluaikoinani 90-luvun alussa mummoni talon vinttihuoneistossa Harjukadulla yhteys keskustasta järvelle puuttui, tuskin tiesin järven olemassaolosta.

Nyt kaikki on muuttunut ja ranta vilisee ihmisiä, jotka pyöräilevät, ulkoiluttavat koiriaan, käyvät rantakahviloissa ja ylipäätään kohtaavat toisiaan hyväntuulisina nauttien kevään auringosta järven jäiden sulamista odotellen.

IMG_4472

Kaupungin omat arkkitehdit ovat suunnitelleet vanhojen historiallisten rakennusten kunnostuksen rannassa. 1800-luvun vilkkaan sataman oma rautatieasema on muuttunut viihtyisäksi ja tunnelmalliseksi kahvilaksi ja käsityötaiteilijoiden taidokkaiden tuotteiden myymäläksi. Vieressä lisää terassitilaa tarjoavat makasiinirakennus ja rannan moninaiset laivaravintolat.

Kevyen liikenteen rantareitti jatkuu Pikku-Vesijärven englantilaistyylisen maisemapuiston kautta keskustaan. Pienten kaarisiltojen ja kauniiden lampien yhdistelmä houkuttelee paikalle sekä vesilintuja että kaikenikäisiä sunnuntaikävelijöitä.

IMG_4457

Lahti rakentaa merkittävää puutuotteisiin liittyvää tunnettavuutta puuarkkitehtuurin myötä. Onhan siihen jo historialliset perusteetkin koivumetsien ympäröimien vesireittien keskipisteenä. Aikoinaan rannan satama oli Venäjän valtakunnan vilkkain satama ja hyvä yhteys Pietarista keskemmälle Eurooppaan.

Nykyinen rantakaupunki –maine perustuu aitoon ja toimivaan kaupunkitilaan, joka palvelee asukkaita teollisen toiminnan sijasta. Ennen suljettu ranta-alue on nyt avoin kaikille.

IMG_4474

Silmiinpistävää oli myös runsas rakennustyömaiden määrä joka puolella kaupungin keskustaa. Jopa paikallisissa radiouutisissa kerrottiin netistä löytyvästä jalankulkijoiden reittikartasta, jolla voi välttää rakennustyömaiden aiheuttamat umpikujat ja esteet.

Esimerkiksi Kauppatorin alle rakennetaan toriparkkia ja osa torista on varattu uuden puistosuunnitelman mukaiseen käyttöön. Kaivauksissa on löytynyt argeologisia löytöjä vanhasta asutuksesta alueella. Lahden rakentamista ja arkkitehtuuria ympäri Suomea tulleille arkkitehdeille esittelivät kaupungin rakentamiseen ja kaavoitukseen perehtyneet arkkitehdit Anne Karvinen-Jussilainen, Riitta Niskanen ja Päivi Airas.

IMG_4557

PIANO-PAVILJONKI SUUNNITELTIIN ITALIALAISEN ARKKITEHDIN RENZO PIANON KILPAILUVOITON HENGEN MUKAISESTI.

IMG_4556

KAHVILA-PAVILJONGIN KEVYTTÄ JA ILMAVAA ARKKITEHTUURIA.

IMG_4562

TERASSILLA AURINKOA PAISTATELLESSA JA JÄIDEN LÄHTÖÄ ODOTELLESSA.

IMG_4550

”YOU THINK I’M CRAZY…”, LAULOI KATUTAITEILIJA RANNASSA.

IMG_4547

30-LUVUN BMW-MALLIN MUKAAN VENÄJÄLLÄ VALMISTETTU 82-VUOSIMALLIN URAL -AJOKKI OLI TÄYDESSÄ AJOKUNNOSSA JA KEVÄTTERÄSSÄ. 

IMG_4486

VESIJÄRVEN ASEMARAKENNUKSESTA ON KUNNOSTETTU KAHVILA-KÄSITYÖMYYMÄLÄ.

IMG_4541

KÄSITYÖMYYMÄLÄ ULPUKAN TAIDOKKAITA TUOTTEITA.

IMG_4539

KERAAMISET KUPIT HOUKUTTELIVAT OSTOKSILLE.

IMG_4542

KAHVILAN KAUNIS SISUSTUS JA KEVÄTAURINKO HOUKUTTELIVAT ASIAKKAITA JONOKSI ASTI.

IMG_4543

KAHVILAN VANHANAJAN ROMANTIIKKAA.

IMG_4504

PIKKU-VESIJÄRVEN EROTTI VESIJÄRVESTÄ ALUNPERIN RAUTATIEN PENGER.

IMG_4513

SORSAT PÄÄSIVÄT JO HIOMAAN UIMATAITOJAAN SULASSA VEDESSÄ.

IMG_4503

KIVISET ASKELMAT HOUKUTTELEVAT HYPPIMÄÄN RANTAAN ASTI.

IMG_4502

PIKKU-VESIJÄRVEN ARBORETUMISSA KASVAA YLI 40 PUULAJIA.

IMG_4495

LAHDEN ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI OLAVI LAISAARI EHDOTTI PIKKU-VESIJÄRVEN VIRKISTYSALUEEN MAHDOLLISTAVAA KAAVOITUSTA VUONNA 1946. IDEA TOTEUTUI 50-LUVUN ALUSSA.

IMG_4491

KAHDEN KERROKSEN VÄKEÄ ODOTELLAAN PIAN SAAPUVAKSI.

IMG_4488

VALMIINA LÄHTÖÖN.

IMG_4477

SISÄVESILAIVAT SIISTISSÄ RIVISSÄ.

IMG_4551

SIBELIUSTALON JÄRVEN PUOLEINEN JULKISIVU HEIJASTELEE TAIVASTA.

IMG_4461

SIBELIUSTALON PÄÄAULAN LÄPI AVAUTUU ILMAVA NÄKYMÄ JÄRVELLE.

IMG_4466

SIBELIUSTALON VANHAN OSAN TIILISEINÄ HEIJASTUU LASIJULKISIVUSTA KAUNIISTI.

Kuvat: Tiltu Nurminen

Lue myös lisää puu- ja perinnerakentamisesta toisesta blogistani Vanhan talon tarinoita.