IMG_8192

Tarinoita rakentamisen laadusta, kaavoituksesta ja kustannusosaamisesta, OSA 3: KUSTANNUSOSAAMINEN


TALOUS JA IHANTEET PUNTARISSA

Arkkitehtien kustannusosaamisen puutetta arvostellaan toisinaan, mutta aihepiiri on varsin moniulotteinen tämän kevään Arkkitehtipäivien yleisökeskustelun puheenvuoroista päätellen. Näin kustannusosaamista kommentoitiin:

Kustannusosaaminen ja alueiden identiteetti

Tuoko kustannusosaaminen vaikutusvaltaa? Painavin argumentti, joka hallitsee rakentamisen kokonaisuutta nykyään, tuntuu olevan hintakriteeri – onko ratkaisu edullinen tai suorastaan halpa.

Mennäänkö jo äärimmäisyyksiin: kilpaillaanko nyt siitä, kuka tekee ”Suomen halvimman rakennuksen” tai ”Suomen halvimmin kaavoitetun alueen”?

Kustannusosaamista on myös sen ymmärtäminen, miten rakennettu ympäristö vaikuttaa esimerkiksi tulevaisuuden nuorten ihmisten psyykkiseen hyvinvointiin. Lisääkö se sitä vai vähentääkö? Ja miten terveys ja hyvinvointi vaikuttavat yhteiskunnan muihin kustannuksiin.

Kilpaillaanko siitä, millainen päiväkotipaikka on kustannuksiltaan edullisin, vai siitä, millainen päiväkoti tukee lasten kehitystä ja sosiaalisia suhteita positiivisella tavalla.

Mikä on julkisen rakentamisen status, muodostaako se esimerkiksi kyläyhteisön tai kaupunginosan identiteetin. Millaisia eväitä rakennus antaa oman elämän kasvuun?

Näitä kustannuksia on vaikea todentaa mitattavilla arvoilla, mutta silti hyvinvoivasta yhteisöstä syntyy myös taloudellista vaurautta.

ARKKITEHTIPÄIVIEN YLEISÖ OSALLISTUI AKTIIVISESTI KESKUSTELUUN.

Painopiste kustannuksissa vai ihanteissa?

Kustannusosaaminen ei voi olla pelkkää tuotantokustannusten hallintaa. Arkkitehdista tuntuu joskus, että rakennusliikkeen kustannusosaaminen on näppituntumaa siitä, että jos jokin on halvan näköistä, se riittää.

Rakennusliike saattaa karsia arkkitehtisuunnitelmasta pois kaiken jujun ja ytimen kustannustavoitteita havitellessaan.

Aina ei ehkä ymmärretä, mikä on peruste ja idea jonkin suunnitelman taustalla. Joskus tarvitaan kenties tarina, että suunnitelman sisältö ymmärretään ja oivalletaan laajemmin.

ARKKITEHTIPÄIVIEN JÄRJESTELYISTÄ VASTASI PIA SELROOS.

Päivän hinta vai päivän ihanne?

Myös idealismin ja ihanuuden tavoittelu on arkkitehdille arvokas tehtävä. Kuka muuten pitää huolen siitä, että rakentamisessa on muitakin arvoja kuin ”päivän hinta”.

Rakennusliikkeen näkökulmasta kenties teknis-taloudellinen aikatauluyhtälö kokee häiriönä sen, jos arkkitehtisuunnitelman sisältö ei palvele hanketta.

Hankkeita pitäisi valmistella heti alusta lähtien rakennusliikkeen ja arkkitehdin yhteiskehittelynä. Mietittävänä olisivat tavoitteet, myyvyys-valtit tai sijoittajien löytyminen.

Tällä hetkellä myös rakennusliikkeet ovat palkanneet arkkitehteja omiin organisaatioihinsa. Ehkäpä se on yksi keino yhteisten kielen löytymiseen. Samoin arkkitehtitoimistot saattaisivat tarvita enemmän talous- ja insinööritieteiden osaajia palkkalistoilleen.

Rakentamiskulttuurin muutokset eivät synny nokittelemalla vaan yhdessä uusia ajatuksia kehittämällä.

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen

 


Vastaa