Arkkitehtuuri – Turku Top 10

Kun kävin äskettäin arkkitehtien matkalla Jyväskylän alueella, huomasin, että kohteiden penkominen netistä on melko työlästä puuhaa. Onneksi excu-järjestäjämme löysivät meille matkalaisille paljon kiinnostavia rakennuksia ja kaupunkitiloja tutkittavaksi.

’Ajattelin kuitenkin itse helpottaa satunnaisen arkkitehtuurista kiinnostuneen ammattilaisen tai harrastajan työtä, mikäli hän innostuisi käymään täällä lounaisessa Suomessa. Tässä ihan omat suosikkikohteeni!

Moderni arkkitehtuuri näin alkuun:

1. Turun pääkirjaston uusi osa

Arkkitehtitoimisto JKMM, Linnankatu 2, valmistunut v. 2007

Keskustan ilmiselvä kohokohta viime vuosien ajalta on pääkirjaston laajennus keskellä historiallista korttelia. Kirjastokokonaisuus sijaitsee Aurajoen rannalla ja muodostaa korttelin sisälle upean sisäpihatilan. Lasijulkisivu avaa näköyhteyden sisätiloista kapealle Linnankadulle. Lukusalit ja aulatilat ovat ilmavat ja materiaalit pinnoissa puuta ja raakaa betonia. Akustiikka toimii myös hyvin. Tänne haluaa mielellään tuoda vaikka omat lapsensa lasten- ja nuortenosastolle. Pikkukahvila kirjaston kyljessä vanhoine lankkulattioineen tarjoilee hyviä pullakahveja.

2. Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli

Arkkitehti Matti Sanaksenaho, Seiskarinkatu 35, valmistunut v. 2005

Yksinkertainen idea toimii kauniisti suomalaisen puurakentamisen esimerkkinä. Kaarevat seinät, tarkkaan harkitut valaistusaukot ja rauhallinen maisema kappelin ympärillä tekevät vierailijaan lähtemättömän vaikutuksen. Kappeli itsessään on taideteos, mutta siellä pidetään myös taidenäyttelyitä. Julkisivu on vihertäväksi patinoituvaa kuparia ja sisätilat suomalaista mäntyä kokonaisuudessaan. Sisätila luo sympaattisen ja lämpimän tunnelman.

3. Arken Åbo Akademi

Arkkitehtitoimisto Sigge, Tehtaankatu 2, valmistunut v. 2004

Kiinnostavalla tavalla vanhoihin 1800-luvun tiilirakennuksiin liitetty lasinen uusi osa toimii elegantisti vanhan rautatehtaan korttelin osia yhdistäen. Tunnelmallinen sisäpiha on kutsuva ja sisätilan aulasta on tullut varteenotettava tila erilaisille näyttelyille. Järjestettiinpä siellä pari vuotta sitten myös arkkitehtuurinäyttely Europa i Åbo. Kevyt lasiosa kätkee sisälleen suuren luentosalin oheistiloineen.

4. ICT-talo

Arkkitehtitoimisto Lahdelma ja Mahlamäki, Joukahaisenkatu 3-5, valmistunut v. 2006

Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun yhteinen rakennus toi Turkuun uuden, muualla maassa jo kokeillun, muodikkaan ruosteenvärisistä metallikaseteista ja alumiinista kootun palapeli-julkisivun muutama vuosi sitten. Sisätilat vaikuttavat myös toimivilta ja laadukkailta. Arvatenkin kiinnostavassa ja tilallisesti inspiroivassa opinahjossa syntyy myös hyviä oppimistuloksia.

5. TYS Ikituuri, pyöreä opiskelija-asuntolatorni

Turun ylioppilaskylä, Nummi, valmistunut v. 2011

Turun ylioppilaskyläsäätiön uusimman rakennuksen hauska vihertävä mosaiikkimainen kuparijulkisivu ilahduttaa aina viereistä Helsingintietä pitkin ohiajaessani. Mukavaa, että opiskelija-asuntolan ei tarvitse olla halvan ja mitäänsanomattoman näköinen, vaikka se todennäköisesti edullisesti on tehtykin. Asuntojen ulkoseinät ovat pyöreitä ja asunnon muoto kuin lohko reikäleivästä. Virkistävä poikkeus asuntorakentamisen saralla!

Ja sitten historialliset rakennukset:

6. Turun tuomiokirkko ympäristöineen

Tuomiokirkonkatu 1, rakennettu v. 1300-1500

Koko tuomiokirkon alue kauniine historiallisine puutaloineen ja läheisen Suurtorin mahtirakennuksineen on kiehtova kaupunkitila, jossa vilisee yliopiston opiskelijoita aamusta iltaan viereisten yliopistojen tilojen ansiosta. Itse kirkko on ulkopuolelta oikea historian oppikirja, jota voi lukea tiilenpäistä – joka kohdasta paikatuista seinistä ja erilaisista korjauksista. Sisätiloiltaan kirkko on vaikuttava, vaikkakin vähän kolkko.

7. Turun linna

Linnankatu 66, rakennettu 1280-1588

Linna kätkee sisäänsä seikkailuja ja tositarinoita, jotka kuulostavat aivan satukirjojen mielikuvituskertomuksilta. Uskomattoman mutkikas labyrintti houkuttelee vierailijaa kiipeämään kerroksesta toiseen ja kurkistamaan aina seuraavaan huoneeseen tai salaperäiseen portaikkoon. Vuosisatojen takainen elämä tuntuu käsinkosketeltavan todelliselta linnan kammareissa ja saleissa. Linnan kellarikerroksessa on mitä mainioin lounasravintola ja kahvila.

8. Merikeskus Forum Marinum

Linnankatu 72, muutostyöt (LPR-arkkitehdit) 1999-2011

Vanhan kauniin Kruunun viljamakasiinina toimineen tiilirakennuksen sisään kätkeytyy tyylikkäitä moderneja tiloja ja komeita hirsiseinäisiä saleja meriaiheisten näyttelyiden esillepanoa varten että suurehko ruokaravintola vierailijoita ja lounastajia varten. Uusi vuonna 2011 valmistunut laajennusosa on myös hyvin onnistunut ja omaleimainen ja toimii mainiosti mahtailematta vanhan osan rinnalla.

9. Kauppahalli

Eerikinkatu 16, korjaustyöt valmistuneet v. 2013

Juuri valmistunut kauppahallin remontti tekee oikeutta viihtyisälle ja tunnelmalliselle tilalle. Vanhat koristeelliset kattorakenteet ja kuluneet tiiliseinät on säilytetty ja luovat tilaan juuri sen leppoisan tunnelman, joka sopii hyvin pienkauppiaiden pikkupuotien taustaksi. Kauppahallissa voi ostaa elintarvikkeita kuten makoisaa ruisleipää tai kalaa suoraan tuottajilta itseltään. Kauppahallin toisessa päässä voi nauttia lounaan tai kahvit jossain monista erilaisista pikkuravintoloista.

10. Turun taidemuseo

Aurakatu 26, muutostyöt (LPR-arkkitehdit) valmistuneet v. 2004

Taidemuseo on kauniisti restauroitu ja takaosan uusi moderni lasinen laajennus sopii eleettömästi vanhan graniittirakennuksen yhteyteen. Kiiltävät vanhat parkettilattiat ja koristeellinen portaikko vastaanottavat vierailijan. Modernit elementit, lasi- ja teräsosat sopivat saumattomasti historialliseen tilaan. Hieman kaikuvissa tiloissa on rauhallinen tunnelma ja taideteoksiin on hyvä uppoutua omia aikojaan. Taidemuseossa voi myös kahvitella kahvila-shopissa tai juoda vaikkapa kuohuviiniä ulkoterassilla!

Moni näistä kohteista löytyy Aurajoen varrelta tai sen välittömästä läheisyydestä. Pyörällä, autolla tai vesitaksilla liikkuen näkee vaikka kaikki kymmenen kohdetta yhden päivän aikana!

Netistä löytyy myös Turun Seudun Arkkitehtien laatima laaja Turun seudun arkkitehtuurin opaskartta, johon sisältyy Turun lisäksi myös Kaarinan, Naantalin, Paimion, Paraisten ja Raision kiinnostavia arkkitehtuurikohteita.

Kattavasti turkulaista arkkitehtuuria käsittelee myös Mikko Laaksosen ja Juri Nummelinin kirja Turun seudun arkkitehtuuriopas.

KAUPPAHALLIN LINNANKADUN PUOLEINEN SISÄÄNKÄYNTI.

KAUPUNGINTALON PUISTIKKO.

JOKIVARREN KEVYENLIIKENTEEN KATU.

AURAJOEN RANNASSA.

AURAJOEN RANNASSA.

UUSI KIRJASTOSILTA ON ILTAISIN VALAISTU VÄRIVALOIN.

UUSI KIRJASTOSILTA ON ILTAISIN VALAISTU VÄRIVALOIN.

LINNANKADUN JA AURAKADUN RISTEYS.

LINNANKADUN JA AURAKADUN RISTEYS.

Lue myös Vanhan talon tarinoita -perinnerakentamisblogin uusin artikkeli Huittisissa hurvittelemassa!

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen

Arkkitehdin neuvottelutaito ykkösroolissa

Suomen Arkkitehtiliiton SAFAn paikallisosastojen tapaamisessa viime perjantaina saimme tutustua neuvotteluasiantuntija Jonna Kangasojaan, ympäristösovitteluun erikoistuneen yrityksen Akordin toiseen perustajaan. Esille tuli mielenkiintoisia seikkoja, jotka saavat ihmettelemään miksi neuvottelutaito ei kuulu selkeänä osana arkkitehdin peruskoulutukseen ja tutkintoon – tai ei ainakaan kuulunut silloin kuin itse opiskelin.

SAFAn tänä vuonna tekemässä Osaamishaaste-kyselyssä tiedusteltiin ammatin eri osa-alueiden merkitystä käytännön työssä. Ykköseksi koko arkkitehtikunnan vastauksissa tuli neuvottelutaito – kuten vaikkapa taito esittää omia ideoitaan muille, taito neuvotella kustannuksista tai palkkioista, taito suunnitella kaavoitusta keskustellen yhteiskunnan muiden tahojen kanssa tai taito neuvotella projektin eri osa-alueista projektinvetäjän ominaisuudessa.

Neuvottelutaito ohitti tarpeellisuudessaan jopa praktisen ongelmanratkaisun, lainsäädännön tuntemuksen, esiintymistaidon, uuden luomisen, projektien johtamisen ja koordinoinnin sekä tietotekniikan osaamisen. Neuvottelutaito kuuluu siis arkkitehdin ydintaitoihin eikä ole suinkaan sivuroolissa ammattia harjoittaessa.

Mielenkiintoisen haasteen neuvottelutaidon oppimiseen tuo se seikka, että neuvottelussa on aina tunteet mukana. Se ei ole pelkkää ”matematiikkaa” tai faktojen latelua vaan mukana on selkäydintunne – nopeat johtopäätökset. Selkäydintunne ei pohdi tai älyllistä asioita. Tiedostavasti harkitseva osa ihmisen aivoissa on etuosa. Selkäydintunteet taas käsitellään takaosalla, jolla on pitkä muisti ihmisen historiaan ja geenien mukana tulleita automaattisia selviymisreaktioita luolamieskauden ajoista – ehkä elintärkeitä edelleenkin?

Jonnan mukaan tunteet ovat ”norsuja” ja oppiakseen neuvottelemaan täytyy ymmärtää mistä norsu on kiinnostunut. Tärkeitä asioita jäi mieleeni viisi ja näin ymmärsin niitä itse:

1. Arvostuksen kokemus. Asioista voi olla eri mieltä arvostavasti. Pitää kokea, että neuvottelukumppani arvostaa pöydän toisella puolella olevaa tahoa.

2. Itsemääräämisoikeus. Miten rakennetaan neuvottelutilanne siten, että ylempää ei sanella vain yhtä vaihtoehtoa vaan neuvottelijoilla on mahdollisuus valita useammasta vaihtoehdosta. Mikäli vaihtoehtoehtoja on vain yksi, kyseessä ei ole enää neuvottelu.

3. Yhteenkuuluvuus. Mitään näkökulmaa ei saa suoralta kädeltä vieroksua, kaikkia pitää kuunnella ja huomioida.

4. Status. Annetaan arvo sille kokemukselle, mikä jokaisella taholla on omasta elämästään, ammatistaan ja osaamisalueestaan.

5. Mielekäs rooli. Pohditaan, miten hankalimmillekin tahoille voi rakentaa mielekkään roolin tiettyyn hankkeeseen.

Ensi vuoden teemana SAFA:lla on vuorovaikutus. Neuvottelutaito liittyy siihen mitä suurimmassa määrin. Toivottavasti saamme siitä lisää koulutusta ja kokemusta ja opimme neuvottelemaan älykkäästi ja empaattisesti sekä tunteet huomioiden.

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen

Lue myös Vanhan talon tarinoita -blogin kirjoitus: Vanhan talon kummitustarina!