Terveet ja hengittävät talot tavoitteena!


Kirjoitin keväällä Suomen Arkkitehtiliiton blogiin tekstin terveistä ja hengittävistä rakenteista: On ilo asua terveessä talossa! Hyvä esimerkkikohde on oma taloni, jossa on seinät hirrestä ja eristeenä huokoinen kuitulevy, turvetta ja sammalta välipohjassa ja sahanpurua yläpohjassa. Muovia hirsiseinä ei kaipaa.

Oma asuintaloni on rakennettu 1930-luvulla ja on edelleen ryhdikäs ja raikas sisäilmaltaan.

On hienoa huomata, että aihe nousee nyt esille useilla suunnilla samanaikaisesti. Jopa Arkkitehtiliitto otti kantaa aiheeseen antaessaan lausuntoa lähes nollaenergiataloja vaativasta uudesta lakiluonnoksesta: SAFA vaatii siirtymistä energiatehokkuudesta koko elinkaaren tarkasteluun.

Ilta-Sanomat kirjoitti artikkelin aiheesta: Muhiiko nykytaloissa katastrofi?, jossa käsiteltiin nykyisten rakentamismääräysten ohjeistaman rakennustavan riskejä. Liiallinen energiansäästö johtaa turhan paksuihin ja tiiviisiin rakenteisiin. Suomen ilmasto taas vaatii, että kosteus ei saa tiivistyä keskelle seinää talvellakaan. Siksi vähän ohuempi seinärakenne pysyy paremmin lämpimänä ulkopintaan asti.

Turun Portsan asuinalueen viihtyisää asuinympäristöä. Taloissa on korkeat sokkelit ja hirsiseinät.

Myös Asuntohallituksen ja Ympäristöministeriön eläkkeellä olevat johtajat ja asiantuntijat näkevät nykyisen kehityksen riskit ja ovat kirjoittaneet aiheesta Helsingin Sanomien mielipidepalstalle otsikolla: Homeongelma ratkaistaan vanhoilla rakennustavoilla.

Kulttuuriyhdistys Walo on kunnostanut Suomen vanhimman seuraintalon Laitilan keskustassa.

Arkkitehtikoulutuksen aikana sain minäkin rakennusfysiikan oppini professori Unto Siikaselta, joka on kirjoittanut kirjan Rakennusaineoppi. Silloin 90-luvulla vannottiin vielä tiiviiden muovien nimeen. Nyt hänkin on vaihtanut mielipiteensä ja kehottaa siirtymään pikaisesti hengittäviin rakenteisiin Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa: Arkkitehti: Terveimmät talot rakennettiin ennen sotia, nykytaloista tehdään termospulloja.

Rakennusperinteen ystävien yhdistyksen korttelissa Turun Puolalanmäellä kukkivat pelargoniat Iso-Puolalan talon ikkunalaudalla.

Asuntorakentamisessa on kyse paitsi yksittäisten perheiden elämän suurimmasta taloudellisesta panostuksesta että ihmisten terveydestä. Moni, joka on kerran pahasti altistunut homeelle, ei pääse ongelmasta enää eroon. Vanhojen rakenteiden soveltaminen uusiin omakotitaloihin voisi tuoda varmuutta terveempään asumiseen.

Muutoksia lakipykäliin, jotka mahdollistavat terveemmät rakenteet uusissa ja vanhoissa rakennuksissa, saadaan vain kansalaisten tahdosta. Ehkäpä päättäjät heräävät tähän ongelmaan piankin yleisen keskustelun myötä!

Kuvassa hirsitalo, jonka vanhempani ovat siirtäneet Taivassaloon kesähuvilaksi Koski TL:stä.

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen