Kaikki kirjoittajan Tiltu Nurminen artikkelit

IMG_8192

Tarinoita rakentamisen laadusta, kaavoituksesta ja kustannusosaamisesta, OSA 3: KUSTANNUSOSAAMINEN

TALOUS JA IHANTEET PUNTARISSA

Arkkitehtien kustannusosaamisen puutetta arvostellaan toisinaan, mutta aihepiiri on varsin moniulotteinen tämän kevään Arkkitehtipäivien yleisökeskustelun puheenvuoroista päätellen. Näin kustannusosaamista kommentoitiin:

Kustannusosaaminen ja alueiden identiteetti

Tuoko kustannusosaaminen vaikutusvaltaa? Painavin argumentti, joka hallitsee rakentamisen kokonaisuutta nykyään, tuntuu olevan hintakriteeri – onko ratkaisu edullinen tai suorastaan halpa.

Mennäänkö jo äärimmäisyyksiin: kilpaillaanko nyt siitä, kuka tekee ”Suomen halvimman rakennuksen” tai ”Suomen halvimmin kaavoitetun alueen”?

Kustannusosaamista on myös sen ymmärtäminen, miten rakennettu ympäristö vaikuttaa esimerkiksi tulevaisuuden nuorten ihmisten psyykkiseen hyvinvointiin. Lisääkö se sitä vai vähentääkö? Ja miten terveys ja hyvinvointi vaikuttavat yhteiskunnan muihin kustannuksiin.

Kilpaillaanko siitä, millainen päiväkotipaikka on kustannuksiltaan edullisin, vai siitä, millainen päiväkoti tukee lasten kehitystä ja sosiaalisia suhteita positiivisella tavalla.

Mikä on julkisen rakentamisen status, muodostaako se esimerkiksi kyläyhteisön tai kaupunginosan identiteetin. Millaisia eväitä rakennus antaa oman elämän kasvuun?

Näitä kustannuksia on vaikea todentaa mitattavilla arvoilla, mutta silti hyvinvoivasta yhteisöstä syntyy myös taloudellista vaurautta.

ARKKITEHTIPÄIVIEN YLEISÖ OSALLISTUI AKTIIVISESTI KESKUSTELUUN.

Painopiste kustannuksissa vai ihanteissa?

Kustannusosaaminen ei voi olla pelkkää tuotantokustannusten hallintaa. Arkkitehdista tuntuu joskus, että rakennusliikkeen kustannusosaaminen on näppituntumaa siitä, että jos jokin on halvan näköistä, se riittää.

Rakennusliike saattaa karsia arkkitehtisuunnitelmasta pois kaiken jujun ja ytimen kustannustavoitteita havitellessaan.

Aina ei ehkä ymmärretä, mikä on peruste ja idea jonkin suunnitelman taustalla. Joskus tarvitaan kenties tarina, että suunnitelman sisältö ymmärretään ja oivalletaan laajemmin.

ARKKITEHTIPÄIVIEN JÄRJESTELYISTÄ VASTASI PIA SELROOS.

Päivän hinta vai päivän ihanne?

Myös idealismin ja ihanuuden tavoittelu on arkkitehdille arvokas tehtävä. Kuka muuten pitää huolen siitä, että rakentamisessa on muitakin arvoja kuin ”päivän hinta”.

Rakennusliikkeen näkökulmasta kenties teknis-taloudellinen aikatauluyhtälö kokee häiriönä sen, jos arkkitehtisuunnitelman sisältö ei palvele hanketta.

Hankkeita pitäisi valmistella heti alusta lähtien rakennusliikkeen ja arkkitehdin yhteiskehittelynä. Mietittävänä olisivat tavoitteet, myyvyys-valtit tai sijoittajien löytyminen.

Tällä hetkellä myös rakennusliikkeet ovat palkanneet arkkitehteja omiin organisaatioihinsa. Ehkäpä se on yksi keino yhteisten kielen löytymiseen. Samoin arkkitehtitoimistot saattaisivat tarvita enemmän talous- ja insinööritieteiden osaajia palkkalistoilleen.

Rakentamiskulttuurin muutokset eivät synny nokittelemalla vaan yhdessä uusia ajatuksia kehittämällä.

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen

 

Tarinoita rakentamisen laadusta, kaavoituksesta ja kustannusosaamisesta OSA 2: KAAVOITUS

ASUINALUEITA VAI KAUPUNKIALUEITA? 

Vuoden 2014 Arkkitehtipäivien yleisökeskustelussa käsiteltiin vuorovaikutusta kaupunkien suunnittelussa ja kaavoituksen mahdollisuuksia tuossa prosessissa.

Kaavoitus ja kansalaiskeskustelu

Kaavoitus on yksi vuorovaikutuksen keino. Voidaan valita avataanko keskustelua vai suljetaanko sitä. Käsitetäänkö kaavan kommentoija aina valittajaksi? Jos osallistuu keskusteluun, leimautuuko heti hankalaksi tyypiksi.

Pohdittiin myös sitä, sisältävätkö kaavat tarinoita – sisältöä, joka tarvitsee selostusta avautuakseen katsojalle? Kaavojen kehittelyvaiheiden yleisökeskustelujen sisältö kirjataan muistiin yleiskaava-asiakirjoihin, ne ovat osa tarinaa. Samalla yleiskaava luo edellytyksiä pienemmille tarinoille.

Jos suunnitelman viesti halutaan läpi esimerkiksi kaavassa, asioita pitää yksinkertaistaa. Kertojalla on vastuu ja valta siitä, mitä kerrotaan.

Kaavamääräyksiin toivottiin niin tarkkoja tarinoita, että rakennusvalvonta, luottamushenkilöt ja rakennusliikkeet sitoutuvat niihin.

Samalla pohdittiin, vaaditaanko SAFA-arkkitehdeilta rakennusvalvonnoissa tarkempia suunnitelmia kuin muilta suunnittelijoilta.

ARKKITEHTIPÄIVILLE OSALLISTUIVAT MM. PAULA KESKIKASTARI, TARMO MUSTONEN JA MAARIT KAIPIAINEN TURUSTA.

Tiukkaa ohjausta vai valinnan vapautta

Mietinnässä on myös kuinka tiukkoja kaavoista halutaan – ja toisaalta kuinka paljon halutaan jättää arkkitehdeille vapautta.

Suuret linjat ja isot visiot ovat niitä, joiden varaan kaupunkeja kannattaa rakentaa, ei irrallisten postimerkkitarinoiden pohjalta.

Kaavojen ideat pitäisi saada esille selkeästi. Kukaan ei muuten ymmärrä mikä on kaavan alkuperäinen tarkoitus. Kaavamerkinnät eivät avaudu kaikille.

Suunnittelijalle pitäisi myös antaa aikaa ottaa selville, mitä kaavoittaja on tarkoittanut. Rakennusliikkeiden tulisi ottaa tämä huomioon aikataulutuksessaan.

KAAVOITUSASIOITA KOMMENTOI MIKA HUHTALA OULUSTA.

Mitä kaavoituksella tavoitellaan

Keskustelussa todettiin myös, että varsin monenlaisia tarinoita ja unelmia kulkee usein rinnakkain. Meidän pitäisi kysyä itseltämme, mitä me tahdomme. Onko tällä hetkellä hukassa visio siitä, mikä on se yhteiskunta, jossa tahdomme olla? Tai millaista yhteiskuntaa tehdään lapsille. Mihin Suomi haluaa mennä?

Jotkut kuulijoista eivät uskoneet tarinoihin. Tarinankerronta on ehkä muoti-ilmiö. Tärkeämpää saattaisi olla kyky ja taito unelmoida. Hyvä ympäristö käynnistää ja aktivoi kaikkien mielikuvitusta.

Rakennusliikkeen kannalta tarina on myyntiväline. Aluekehityshankkeet ovat suomessa 95-prosenttisesti täysin samanlaisia: tavoitellaan urbaania sykettä, kivijalkakauppoja ja pyöräilymahdollisuuksia. Tarvitseeko kaikkien kuitenkaan tavoitella samoja asioita?

Tällä hetkellä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei pysty erottamaan alueita toisistaan, koska ne kaikki ovat niin samannäköisiä. Kuinka kukin alue voisi erottua muista alueista?

Nykyään kaavoitetaan useimmiten asuntokeskeisesti. Yhtäläisesti tulisi huomioida myös muut toiminnot, jotka eivät välttämättä tuota rahaa, mutta joita yhdyskunta tarvitsee.

Ei pitäisi tehdä vain ”asuinalueita” vaan ”kaupunkialueita”.

IMG_8450

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen

 

Tarinoita rakentamisen laadusta, kaavoituksesta ja kustannusosaamisesta, OSA 1: LAATU

KUKA OHJAA RAKENTAMISEN LAATUA JA KUSTANNUKSIA?

Tämän kevään arkkitehtipäivillä puhuttiin paneelikeskustelussa kaavoituksesta, tarinoista, rakentamisen laadusta ja kustannusosaamisesta. Yleisö osallistui keskusteluun yllättävän aktiivisesti. Ehkä syynä oli vetävään tyyliin keskustelua juontanut insinööri Ilkka Alvoittu, joka vuorotellen ärsytti ja hauskuutti kuulijoita.

Yhtenä ensimmäisistä alustuksista mainittiin, että tulevaisuus on sen, joka asettaa ongelmakentän – ja joka pääsee puhumaan. Kaikki eivät välttämättä saa ääntään kuuluviin. Mitkä ovat ne instanssit tai foorumit, joissa oman ajatuksensa saa tuoda julki? Pelkkä puhuminen ei sisällä vuorovaikutusta.

Mieluummin voisi asettaa lauseen hieman toisin: ”Tulevaisuus on sen, joka on puhutteleva.”

SAFA:N PUHEENJOHTAJA ESKO RAUTIOLA OTTAA KANTAA.

RAKENTAMISEN HAASTEENA MARKKINATALOUS

Keskustelussa todettiin, että isoja haasteita rakentamisalalle asettaa suomalaisten ikääntyminen. Vuonna 2030 meillä on 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Tarvitaan miljoona esteetöntä asuntoa.

Onko suuren tarinan sivujuonne se, että työntekijät ja rahat loppuvat? Voiko tätä maata kutsua hyvinvointivaltioksi vielä siinä vaiheessa? Näistä realiteeteista on hyvä keskustella ajoissa.

Yleisöpuheenvuoroissa kysyttiin onko markkinataloudessa kysymys vain kysynnän ja tarjonnan laista vai voiko rakentamista ohjata jokin muu säätelymekanismi? Yleisön mielestä niin kauan kun keskusliikesysteemit määräävät, ei tapahdu muutosta tai se tapahtuu toivottoman hitaasti.

Kun seuraa uusia ryhmärakentamisprojekteja, joissa asukkaat itse ovat rakennuttajia, ovat neliökustannukset dramaattisesti jotain muuta kuin normirakennusprojekteissa.

Miksi näitä uusia rakennustapoja yritetään vaikeuttaa? Ryhmärakentamisen kustannukset saattavat olla jopa vain puolet perinteisen rakentamisen kustannuksista.

KESKUSTELUA JUONSI INSINÖÖRI ILKKA ALVOITTU.

MODERAATTORINA HANKEKEHITYSJOHTAJA  ILKKA ALVOITTU NCC:LTÄ.

KUKA OHJAA RAKENTAMISTA VIIMEKÄDESSÄ?

Yhtenä olennaisena kysymyksenä pidettiin sitä, että rakennusliikevetoisessa rakentamisessa ongelmana ovat suunnittelijan näkökulmasta myös ”näkymättömät omistajat”. Usein kyseessä ovat lakimiehet, jotka johtavat ja ohjaavat toimintaa pörssiyhtiöissä.

Suomessa on noin 4-5 isoa rakennusliikettä. Näiden omistajia ovat esimerkiksi eläkeyhtiöt tai yksityiset miljonäärit. Mieluummin tarvittaisiin vaikkapa 500 rakennusalan toimijaa, jolloin ehkä syntyisi aitoa monimuotoisuutta. Kaupunkikeskustojen suhteellinen hintataso voisi siten vähitellen muuttua.

Yhtenä kalliiden asuntojen syynä pidettiin myös liian hidasta kaavoitusta, jolloin asuntoja on tarjolla liian vähän. Keskustojen hintataso voi muuttua myös tiivistämällä olemassaolevia kaupunginosia.

Esimerkiksi Tampereen Tammelan kaupunginosan tiivistäminen siten, että 4000 uutta asukasta saadaan mahtumaan alueelle, on hinnaltaan vain kolmasosa verrattuna uuden alueen rakentamiseen koskemattomaan metsään.

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen

kansi

Puuarkkitehtuurin aakkoset

Nousiaisten yläasteen seitsemäsluokkalaisten yhtenä kuvaamataidon työnä kevään aikana on ollut tikuista rakennettava torni. Aikaa rakentamiseen oli neljä tuntia. Apuna sai käyttää tavallista askarteluliimaa. Kyseessä oli kilpailu, jonka parhaat työt valittaisiin sen perusteella kuinka korkea, kaunis ja kestävä tornista tulisi. Tornin tuli pysyä pystyssä kun päälle asetettaisiin iso Erikeeper-liimapullo.

IMG_6347

Torneista tuli paitsi kestäviä myös kauniita. Sekä insinööritaitojen että arkkitehtuurin yksi peritaate onkin, että mikä on rakenteellisesti toimivaa on usein myös kaunista. Usein valmiissakin taloissa rakenteet, palkit ja pilarit ovat näkyvä osa kokonaisuutta. Toisinaan vaikkapa hirsirakennuksen kattopalkit jätetään tarkoituksella näkyviin tunnelman vuoksi – tai puisen hallin kattoristikko on osa arkkitehtuuria.

IMG_6343

Puusta voi rakentaa uskomattoman keveitä ja kauniita ristikkorakenteita. Tämän vuoden diplomityöpalkinnon arkkitehtuurikoulutuksen saralla saikin Oulun yliopiston opiskelija Tuulikki Tanska, joka oli tutkinut matemaattista tietokoneavusteista suunnittelua kaarevien puurakenteiden koostamiseen.

Kaarevia liitoksia ja uudenlaista puurakentamisen muotoilua edustaa myös Turun kulttuuripääkaupunkivuoden puupaviljonkin Pudelma, joka on jäänyt pysyväksi rakenteeksi kaupungintalon puistikkoon.

Isommassa mittakaavassa puisia innovatiivisia ristikkorakennelmia on toteutettu mm.  Espanjan Sevillassa.  Metropol Parasolin rakenteiden huipulla, lähes 30 metrin korkeudessa, puisten päivänvarjojen laella kiemurtelee näköalatasanne. Rakenne koostuu 3400 erillisestä puuelementistä, jotka on valmistettu Suomessa.

Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki Helsingissä viettää 20-vuotispäiviään tänä vuonna. Oppilastöitä esitellään pitkin vuotta, mutta päänäyttely on esillä toukokuun ajan Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytilassa Kampissa, vanhan linja-autoaseman tiloissa.

Turkulaiset Suomalaisen yhteiskoulun lukiolaiset tekivät kaksi vuotta sitten tutkielman turkulaisesta arkkitehtuurista. Valokuvin ja tekstein tutkituista kohteista tehtiin kirja ”Rakennukset kertovat TURKU”. Tavoitteena oli luoda kuvateos joka soveltuu lukiolaisten opetuskäyttöön.

IMG_6355

Omakohtaisesti tutkimalla ja käsin pienoismalleja rakentamalla arkkitehtuuri tulee tutuksi koululaisille ja kenties sytyttää kipinän tutkimaan rakenteita ja rakennuksia enemmänkin!

Käy katsomassa myös Henrikin koulun 7-9 luokkien kuvataidenäyttely Nousiaisten kirjastossa 8.5. – 22.5.2014!

IMG_6372

IMG_6331

IMG_6332

IMG_6334

IMG_6338

IMG_6340

IMG_6341

IMG_6348

IMG_6360

IMG_6342

IMG_6361

IMG_6363

IMG_6373

IMG_6344

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen

Lisää kuvia tikkutorneista Artisokan fb-sivuilla.

Lue myös TS-Koti-sivun blogikirjoitukseni Tamminaula – hyvän tuulen kierrätyspuoti! 

Kirjallisuutta ja kaupunkikulttuuria

Paimion kirjastossa voi yhdistää kaksi teemaa samalla käynnillä. Kirjahyllyjen lomassa voi tarkastella turkulaisten arkkitehtien valokuvia näyttelyssä, joka esittelee kaupunkitiloja eri puolilta maailmaa.

Pääasiassa arkkitehtuuriin liittyvillä opintomatkoilla otetuissa kuvissa tarkastellaan kaupunkitunnelmia ja kaupunkikulttuurin ilmiöitä.

IMG_6693

Näyttelyn ajatuksena on kerätä ideoita ja esimerkkejä erilaisista tilakokemuksista oman kotimaisen perinteemme ulkopuolelta ja miettiä, olisiko jokin esimerkeistä sopiva täkäläiseen ympäristöön.

Kuvissa pohditaan miten muualla suhtaudutaan ympäristön vaalimiseen tai kehittämiseen. Samalla halutaan herätellä keskustelua arkkitehtuurin merkityksestä kadunmiehen kahvipöydässä sekä turuilla ja toreilla.

IMG_6676

Valokuvia katsoessa voi miettiä tuleeko tietyn rakennuksen tai tilan tunnelma väreistä, pintamateriaaleista, kasveista, näköaloista vai siitä miten aurinko paistaa kyseiseen kohtaan. Houkutteleeko vaikkapa aukio kohtaamisiin tai oleskeluun, tilasta nauttimiseen.

Luonnon elementtien osuus rakennetussa ympäristössä on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Suosituimmat lempipaikat yleensä löytyvät jokien rannoilta ja puistojen varsilta tai mukulakivin päällystetyiltä toreilta.

Kuvista voi tutkia mikä on puiden, pensaiden ja kukkaistutusten merkitys kaupunkikuvassa ja valaistaanko niitä riittävästi pimeinä vuodenaikoina.

ISO-9-Tiltu

Kumpi tuntuu inhimillisemmältä tai viihtyisämmältä, rapistunut graffitien peittämä tiiliseinä vai uusi kiiltävä lasijulkisivupinta? Vastaukset eivät ole yksiselitteisiä, mutta kenties juuri vastakohdat täydentävät toisiaan.

Teräslasikaupungissa ihminen voi tuntea olonsa ulkopuoliseksi, mutta samalla on olemassa tarve puhtaaseen ja selkeästi määriteltyyn ympäristöön.

Toisaalta talojen ja katutilan rakentamisessa haetaan myös todisteita ihmisen kekseliäisyydestä, kehityksestä ja uusista materiaaleista. Moderni lasirakentaminen mahdollistaa kerroksellisuuden, läpinäkyvyyden ja valoisuuden – myös ennennäkemättömät ratkaisut kiehtovat.

IMG_6681

Ihmisen mittakaavaisen tuntemuksen tuo myös eri aikakausien löytyminen katukuvasta. Rinnakkain seisovista eri historian jaksojen rakennelmista huokuu tarina, jatkokertomus, johon nykyaika kirjoittaa oman versionsa elämisestä ja rakentamisesta ja ihmisen kädenjälki jää niissä näkyviin tulevaisuuden sukupolville.

Rakennammeko vain oman elinaikamme tarpeisiin vai myös lapsillemme ja heidän lapsilleen.

IMG_6665

Rakennetun ympäristön laatua eivät päätä vain talousjohtajat, insinöörit, arkkitehdit tai maisemasuunnittelijat vaan moni suunnitelma saa alkunsa asukkaiden ja yritysten tarpeista ja toiveista. Poliittiset päätökset ratkaisevat suurelta osin miten kaupunkikuvaa kehitetään. Siksi arkkitehtuuri on jokaisen kansalaisen asia.

37-Tiltu

IMG_6684

IMG_6674

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen

Moona Tikka – tuottaja

moonatikka2Olen Moona Tikka, tapahtuma- ja muotoilutuottaja, ja kirjoitan Tiltun pyynnöstä hieman työstäni ja itsestäni Artisokka-blogiin. Tällä hetkellä työskentelen tiiviisti toukokuussa järjestettävän Turku Design Festivalin parissa ja olen erittäin innoissani juuri painosta saamistamme esitteistä ja koko festivalin ohjelmasta.

Turku Design Festival sai alkunsa Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011, jolloin se oli osa Turku Design ILMIÖ –hanketta. Ensimmäinen festari sujui niin hyvin, että sitä haluttiin ehdottomasti jatkaa ja vakiinnuttaa se osaksi turkulaista tapahtumakenttää. Festivalille tarvittiin siis uusi järjestäjätaho ja hieman kauhuissani otin tämän pestin vastaan.

TurkuDesignFestival_2013_LauriHannus-hires-0501

Nyt olen siis jo kolmatta vuotta Turku Design Festivalin vastaava tuottaja ja työnkuvani on hyvin monipuolinen: työhöni kuuluu muun muassa ideointia, taloushallintoa, markkinointia sekä yhteydenpitoa eri suunnittelijoihin. Toisaalta olen vuosien aikana päässyt myös istuttamaan nurmikkoa Vähätorille, rakentamaan, roudaamaan ja jakamaan esitteitä. Pienessä organisaatiossa ei hierarkioita tunneta ja se pitää työn mielenkiintoisena.

Tämän vuoden festareilla yksi uusista työnkuvistani on PechaKucha-illan juontaminen keskiviikkona 14.5. Café Aulassa, Turku Design Festivalin avajaisissa. En kovin mielelläni suuri joukoille esiinny, mutta haasteisiin on tartuttava ja erittäin innoissani tästäkin työnkuvasta ja PechaKucha-illasta olen.

TurkuDesignFestival_2013_LauriHannus-hires-9549

Tiltuun ja muihin Turun SAFA:laisiin tutustuin, kun tuotin viime syksynä turkulaisen nettivaatekaupan Plækän pop up -joulukauppaa Turun Hansakortteliin. SAFAlla oli samaan aikaan valokuvanäyttely tilassa, joten valokuvista tuli osa myös meidän kauppaamme.

Plækän joulukaupassa tavoitteenamme oli luoda mielenkiintoinen ja uudenlainen kauppakonsepti ja tarjota turkulaisille tuotteita, joita ei muualta Turusta – tai edes koko Suomesta –saa. Tämä onnistui hyvin ja saimme erittäin paljon positiivista palautetta asiakkailta.

Nyt olemme nostaneet riman vielä ylemmäs, ja seuraava projekti on kesäkauppa Helsingin keskustaan kahden kuukauden ajaksi. Plækän kanssa työnkuvaani kuuluu hyvin paljon projektinhallintaa ja aikatauluista kiinni pitämistä, sekä kaupan  ideointia ja konseptointia.

Plækän projekteissa työskentelyssä mukavinta on ehdottomasti se, että ideoita heitellään jatkuvasti eikä juuri mikään suunnitelma ole liian hullu toteutettavaksi. Plækän poikien kanssa työskentely on myös mukavaa vastapainoa Turku Design Festivalin tuotannolle, joka on hyvin pitkälti yksin puurtamista.

TurkuDesignFestival_2013_LauriHannus-hires-0806

Plækä avaa muuten kevätkaupan toukokuuksi Turussa Boardsportin tiloihin osoitteeseen Linnankatu 33. Kauppa on myös osa Turku Design Festivalia ja sijaitsee samoissa tiloissa, joissa oma työhuoneenikin sijaitsee.

Työhuonekavereinani täällä ovat myös muun muassa mielenkiintoinen uusi muotoilutoimisto Ehee (ehee.fi), joka on suunnitellut esimerkiksi juuri avatun Kaskis-ravintolan sisustuksen, sekä videotuotantoihin keskittyvä Pilke Media (www.pilkemedia.fi), joka toteuttaa design festareillekin videoita. Kumpaakin kannattaa ehdottomasti seurata tulevaisuudessa, näiltä tulee hyviä juttuja!

kuva(3)

Nyt jatkan töitäni design festivalin tuotannon parissa, tämän päivän agendalla on vielä tekniikan vuokraaminen PechaKucha-iltaa varten sekä puhujien varmistaminen. PechaKuchaan kannattaa ehdottomasti tulla, luvassa on erittäin mielenkiintoisia puheenvuoroja!

PechaKucha + Turku Design Festivalin avajaiset ke 14.5. klo 20 @ Aula Café

Turku Design Festivalin koko ohjelma osoitteessa www.turkudesignfestival.fi

 

80 vuoden rakennetesti

Oppia ikä kaikki – vanhan talon ikä erityisesti. Jos talon rakenteet ovat säilyneet terveinä ja kestävinä vuosikymmenet, olisi varmaan syytä tutkia, mitkä tekijät ovat taanneet hyvän sisäilman ja terveelliset asuinolosuhteet ja hyödyntää tietoa uusien rakennusten kohdalla. Oma vuonna 1932 hirrestä rakennettu talomme on kestänyt homehtumatta tuulet ja tuiskut. Muovia ei ole katossa, seinässä eikä lattiassa.

IMG_5978

Mikä estää nykyään rakentamasta näillä samoilla periaatteilla? Ehkä suurin tekijä on raha – ja kiire. Ei ole aikaa tai osaamista rakentaa itse ja pakettitalo koetaan turvalliseksi ratkaisuksi. Rakentamisesta on tehty erilaisten säädösten ja määräysten myötä liian monimutkaista tavallisen rakentajan hallittavaksi. Ehkä ei myöskään ymmärretä kestävien ja terveellisten rakenteiden merkitystä ja taloudellista arvoa pitkällä tähtäimellä – elämme kertakäyttökulttuuria.

IMG_5962

Loppujen lopuksi kysymys on kai asenteesta, mihin on tottunut tai millaisen elämäntavan on valinnut itselleen muutoinkin. Vanha talohan voi olla arvokas sijoitus hyvin pidettynä tai asianmukaisesti kunnostettuna.

Myös perinteisin tavoin rakennettu uusi talo voi olla tulevaisuuden arvotalo, kun huomataan että nykyisillä rakennustavoilla saadaan aikaan hometaloja, liian tiiviitä sisätiloja ihmiselle hengitettäväksi. Homeongelma on tiedostettu, mutta ratkaisut tuntuvat olevan ihmeen vaikeita ymmärrettäviksi.

IMG_5967

Anopin entisessä kerrostaloasunnossa oli aina 25 astetta lämmintä – siellä tuli jatkuvasti kuuma, jano sekä nukuttava olo. Ehkäpä sopivan harva talo, jossa ilma kulkee luonnollisesti tai ikkunat saa auki halutessaan, on kuitenkin se kansanterveydelle sopivampi ratkaisu. Jos nykymääräyksillä säästetäänkin energiassa niin lasku taitaa olla suurempi terveysongelmissa.

Onneksi moni on alkanut ymmärtää ekologisen kierrätyselämäntavan arvon. Vanhoja ikkunoita ei tarvitse vaihtaa uusiin, vaan ne korjataan itse. Vanhat tiilet ja kattotiilet otetaan talteen ja käytetään toisaalla, mikäli eivät alkuperäiseen tarkoitukseen enää sovi. Uutta ovea ei osteta rautakaupasta vaan kierrätyskaupasta. Vanhoja julkisivuja ei tarvitse purkaa vaan kenties pesu riittää.

IMG_5943

Mietin useinkin, miksi rakennusmääräyksissä on kuljettu koko ajan vain energiatehokkuuden ehdoilla. Trendinä on ollut tiivistää sekä taloja että asumista yleensä. Eikö Suomessa ole tilaa asua väljästi ja varaa antaa tehdä taloja asukkaan omien ehtojen mukaan. Jos joku haluaa uuteen taloonsa painovoimaisen ilmanvaihdon, miksi se pitäisi tehdä vaikeaksi.

Ehkäpä jonain päivänä homepakolaisten myötä otetaan oppia vanhoista testatuista rakenteista, luovutaan muoveista ja aletaan valmistaa ikkunoita taas sydänpuusta sekä maalata julkisivuja pellavaöljymaaleilla julkisivun kestävyyden ehdoilla, eikä työmaa-aikataulujen ehdoilla.

IMG_5936

Perinteiset rakennus- ja korjausmenetelmät eivät sovi ainoastaan vanhojen talojen huoltoon vaan ovat myös uusien rakennusten varteenottavia ja taloudellisesti kannattavia aineksia.

Samasta aiheesta kommentoi arkkitehtiopintojen ajalta tuttu professori Unto Siikanen Etelä-Suomen Sanomille ”Terveimmät talot tehtiin ennen sotia, nykytaloista tehdään termospulloja”.

Jatkoa aihepiiristä voi lukea myös Kati Lahtisen tuoreesta kirjasta ”Viri ja valkee – Vanhan rakennuksen lämpö- ja energiatalous”.

Lisää Nousiaisissa sijaitsevan talomme remonttikertomuksia voit lukea Turun Sanomien blogistani ”Vanhan talon tarinoita”.

 

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen

 

1000 km erottaa talven kesästä

IMG_5563Siepinvaaran laavulla huhtikuun puolivälissä tuli vastaan kuukkeleita, jotka kärkkyivät grillimakkaran paloja sekä Lapponia-hiihdon hiihtäjiä, jotka olivat taivaltaneet jo 350 km samalla viikolla. Molemmat mukavia tuttavuuksia.

Samaan aikaan kun Etelä-Suomessa istutellaan jo kukkasipuleita maahan, Lapissa hiihtokelit jatkuvat auringonpaisteessa. Lunta on vielä reilut puoli metriä ja ladut ovat parhaimmillaan – ainakin luisto on kohdillaan.

IMG_5562Laavulla istuen porontaljojen lämmittäessä  takapuolta ja nuotion etupuolta, voi unohtaa helposti kännykät, sähköpostit ja facebookit ja lumoutua tuijottelemaan oranssin valkohehkuista hiillosta, josta nousevat savukiehkurat kieppuvat tuulessa villisti kuin vappuserpentiinit.

Lapin meno on rentoa, hiihtoladuilla tervehditään tuntemattomiakin ja kauppaan voi mennä ulkoiluhaalareissa. Joka kylässä on oma taidegalleria ja paikalliset käsityömyymälänsä. Jäästä on rakennettu lumisia rakennuksia. Kemin lumilinna on ollut useana vuonna omaa luokkaansa taidonnäytteenä jääarkkitehtuurin saralla.

IMG_5371Hiihtokeskusten arkkitehtuuri on hirsirakentamisen voittokulkua. Mökkikylissä on haettu  vaikutteita Keski-Euroopan alppikylistä. Toisinaan vaikutelma ja meininki on kuin villistä lännestä. Myös perinteitä kunnioittavia rauhallisia paikkojakin löytyy.

Oma mökkeilymme on vaatimatonta ilman juoksevaa vettä tai sisävessaa. Juomavesi ja kylpyvesi haetaan lähteestä. Kahvinkeittoveden voi halutessaan nostaa puhtaasta järvestä pilkkimisen ohella. Toisinaan ohi hurahtaa moottorikelkkasafari pitkänä letkana, toisinaan taas hiljainen koiravaljakko, jossa tusinan verran koiria vetää innokkaana rekeä perässään. Useamman koiravaljakon retkikunta on jo vaikuttava näky.

Mitäpä Lapissa muuta kaipaa kuin hieman ulkoilua, saunomista, makkaranpaistoa nuotiolla ja luonnon ihastelemista. Tietysti tarinointia nokipannukahvien kera ja ripauksen revontulia kirkkaalla yötaivaalla.

IMG_5749

NÄKYMÄ LEVI-TUNTURIN HUIPULTA TUIKKU-RAVINTOLAN PIHALTA.

IMG_6816

LEVIN LIIKE- JA MAJOITUSRAKENTAMISTA TUNTURIN LAELTA NÄHTYNÄ.

IMG_5751

HIIHTOKESKUS LEVI SIJAITSEE SIRKAN KYLÄSSÄ.

IMG_5283

SUHTEELLISEN LÄHELLÄ TOISIAAN SIJAITSEVAT KAUNIIT TUNTURIT PALLAS, YLLÄS, OLOS JA LEVI.

IMG_5368

HOTELLI PALLAS AURINGONLASKUN AIKAAN.

IMG_5580

MUONION MAINIOT LADUT OVAT HYVÄSSÄ KUNNOSSA JA OSIN MYÖS VALAISTUT.

IMG_5396

TÖRMÄSLOMMOLAMPI HUHTIKUISESSA ILTA-AURINGON VALOSSA.

IMG_5466

TORASSIEPIN LOMAKYLÄSTÄ LÖYTYY MAJOITUKSEN LISÄKSI KAHVILA, JÄÄRAVINTOLA, POROJA JA HUSKYJA.

IMG_5363

POROTILALLA SIRKAN POHJOISPUOLELLA.

IMG_5739

KITTILÄN PUUKIRKKO.

IMG_5644

REIDAR SÄRESTÖNIEMEN TEOS SÄRESTÖNIEMI-MUSEOSSA KITTILÄN ETELÄPUOLELLA.

IMG_5619

SISUSTUSHUOPA, JOSSA TOISTUVAT KAUNIIT LAPIN PUVUN VÄRIT.

IMG_5584

LUISTAVAT LADUT JA SATUNNAINEN TIENYLITYS.

IMG_6855

NUOTION ÄÄRELLE ON MUKAVA ISTAHTAA HETKEKSI.

IMG_5567

KOTA VALMISTEILLA.

IMG_5483

TUULI ON MUOTOILLUT LUNTA JÄRVEN PINNALLA.

IMG_5426

KEVÄTAURINKO SULATTELEE JÄITÄ JA LUMIA.

IMG_5588

VALMIINA MAKKARANPAISTOON.

IMG_5595

LUMEN MONET MUODOT IHASTUTTAVAT.

IMG_6863

KUTUNIVAN JOUTSENET PALLASTUNTURIN LÄHELLÄ.

 

Kuvat: Tiltu Nurminen

Katso lisää kuvia Lapin tunnelmista Artisokan fb-sivuilta ja Instagrammista!

IMG_5136

Kukkoja ja korsetteja

IMG_5149Värien loisteesta, huumorintajusta, ennakkoluulottomasta muotoilusta ja kokeilunhalusta – siitä on keramiikkatyöt tehty.

Tanssiminen, laulaminen, piirtäminen, käsityöt tai mikä tahansa taidemuoto ovat luovan ilmaisun ilmentymiä.

Kun oman sisäisen minänsä päästää vapaaksi, voi tuottaa maailmaan kauneutta, uusia oivalluksia tai omia haaveiden toteutuksia saven tai muun materiaalin kautta – ja siten pukea tunteita ja ajatuksia konkreettisiksi kosketeltaviksi tai katseltaviksi muodoiksi.

IMG_5151Tavallisiksi harrastuksiksi koetut neulominen, virkkaus, ompelu, puun veisto tai vaikka metallityöt ovat hyvää taideterapiaa jokaiselle. Ihan huomaamatta ne lisäävät hyvinvointia ja iloa elämään.

Tekniikan ja taidon kehittyessä itseään pystyy ehkä ilmaisemaan aina entistä paremmin.

Saven kaarteisiin ja kutimen silmukoihin kudotaan ja muotoillaan omaa tarinaa sekä sisintä joskus tarkoituksella, toisinaan ilman erityistä tavoitetta, intuitiivisesti.

IMG_2219Omien töiden esittely muille vaatii ehkä hieman rohkeutta, mutta muilta saatu palaute tai yhdessä tekemisen tunne tuo voimaa ja kehitystä tekemiseen.

Hyvänhenkinen ilmapiiri taide- tai käsityökurssilla vie kaikkia osallistujia eteenpäin.

Opettaja, joka antaa oppilailleen vapaat kädet ja opastaa hyväntuulisesti huomioiden jokaista vuorotellen, vapauttaa luovuuden ryhmässä. Sopivien haasteiden antaminen nostaa tekijän aina uudelle askelmalle, ylittämään itsensä.

IMG_5144Pieni tai hauska savikana tai -kukko tai hullutteleva ihmishahmo voi olla juuri se, joka saa toisen ihmisen huudahtamaan onnesta tai itkemään ihmetyksestä.

Näihin näennäisen tavallisiin muotoihin voi kätkeytyä sellaista läsnäoloa tai sielujen sympatiaa, joka on omiaan kertomaan salaisuuksia ihmisen pintaa syvemmältä.

Lahjaksi annettu savienkeli tai -siili tuo aina henkilökohtaisen viestin mukanaan.

IMG_3638Omin käsin muotoiltu esine on ainutlaatuinen ja uniikki, vaikka kaupasta ostettu on ehkä säännöllisemmän muotoinen tai symmetrisempi.

Jopa pieneet virheet viestivät inhimillisyydestä ja tekevät esineestä omalla tavallaan täydellisen. Itselleen ei saa olla liian ankara. Paras tulos syntyy rennosti, pakottamatta.

Savi on hyvä opettaja kärsivällisyyteen ja perfektionismista luopumiseen. Sitä ei voi käskeä tai ohjata liian vaativasti, uuni tekee väreille ja pinnoille sen minkä haluaa. Lopputulos on aina pieni yllätys!

Raision Työväenopiston keramiikkakurssin töitä on esillä näyttelyssä Nousiaisten kirjastossa huhtikuun loppuun asti kirjaston aukioloaikoina.

IMG_2220

”KORSETTI ELI KURELIIVI ON VARTALOA MUOTOILEVA VAATE, JOKA ON VALMISTETTU TUKEVASTA KANKAASTA JA SITÄ MUODOSSA PITÄVISTÄ LUISTA, JOTKA OVAT NYKYISIN USEIMMIN METALLIA TAI MUOVIA.”

IMG_2221

”KORSETTI KIRISTETÄÄN NYÖRITYKSEN AVULLA, JOKA ON YLEENSÄ SELKÄPUOLELLA.”

IMG_2216

”KORSETTIEN ETUPUOLELLA ON USEIN PLANSETTI, ELI PUKEMISTA HELPOTTAVAT LUIHIN KIINNITETYT HAKASET.”

IMG_2217

”ENSIMMÄISET KORSETIT OVAT 1500-LUVUN LOPULTA. ALUN PERIN KORSETIT TOIMIVAT ALUSVAATTEINA, MUTTA NYKYÄÄN NIITÄ VALMISTETAAN MYÖS PÄÄLLYSVAATTEIKSI.”

IMG_3639

”SUURIN OSA KORSETEISTA OLI JA ON TARKOITETTU NAISTEN KÄYTTÖÖN, MUTTA MYÖS MIEHET OVAT KÄYTTÄNEET KORSETTEJA SOLAKOITTAVANA JA RYHTIÄ TUKEVANA ALUSVAATTEENA.”

IMG_5139

”KERAMIIKAN HARRASTAJALLA ON USEIMMITEN KÄYTÖSSÄÄN VALMIINA OSTETTUA SAVEA. SE EI VAADI KUIN JONKIN VERRAN VAIVAAMISTA ENNEN MUOVAAMISEN ALOITTAMISTA.”

IMG_5154

”LEVYTEKNIIKASSA VALMISTETAAN SAVILEVY JOSTA LEIKATAAN PALOJA JOTKA LIITETÄÄN YHTEEN.”

IMG_5152

”SAVIESINEET POLTETAAN NYKYISIN USEIMMITEN SÄHKÖUUNISSA. POLTTAMISEN TARKOITUKSENA ON SAVEN MUUTTUMINEN KOVAKSI JA VETTÄ KESTÄVÄKSI.”

IMG_2205

”PINTAA VOIDAAN KUVIOIDA TYÖKALUILLA, SITÄ VOIDAAN KAIVERTAA TAI LEIMATA, KIILLOTTAA TAI PINTAAN VOIDAAN LIITTÄÄ SAVESTA TEHTYJÄ ERILLISIÄ KORISTEITA.”

IMG_5143

”YLEENSÄ SAVIESINEET POLTETAAN KAKSI KERTAA. ENSIN ON NS. RAAKAPOLTTO, JOKA ON LÄMPÖTILALTAAN HIEMAN LOPULLISTA LASITUSPOLTTOA MATALAMPI. SEN JÄLKEEN ESINE VOIDAAN LASITTAA ELI PINNOITTAA VETEEN SEKOITETULLA LASITEAINEELLA.”

IMG_2204

”ERI SAVILAADUT VAATIVAT ERILAISEN POLTTOLÄMPÖTILAN. KOTIMAINEN PUNASAVI POLTETAAN NOIN 950 °C:N LÄMPÖTILASSA JA KIVITAVARA-SAVILAATU NOIN 1 280 ASTEESSA.”

IMG_5142

”MUOTOILTUA ASTIAA VOIDAAN KORISTELLA LUKUISIN ERI TAVOIN ENNEN SEN KUIVUMISTA. PINTAAN VOIDAAN MYÖS MAALATA VÄRIPIGMENTEILLÄ TAI VÄRILLISILLÄ SAVILIETTEILLÄ.”

IMG_5156

”KERAAMISIA ASTIOITA ON VALMISTETTU JO VUOSITUHANSIEN AJAN.”

Kuvat: Tiltu Nurminen

Kuvatekstien lähde: Wikipedia

Iltapäivä Vesijärven rannalla

Lahdessa järjestettiin Suomen Arkkitehtiliiton Arkkitehtipäivät maaliskuun viimeisenä viikonloppuna. Kokoontumisen paikkana oli Sibeliustalo Vesijärven rannalla.

Puurakentamisen mainio esimerkki on inspiroinut kaupunkia panostamaan puurakentamisen kehittämiseen alueella muutenkin.

Konsertti- ja konferenssitalon ympäristössä on maailmankuulujen arkkitehtien muotoilemia rakennelmia kuten ruotsalaisen Gert Wingårdhin suunnittelema Piano-paviljonki, japanilaisen Kengo Kuman piirtämä Valotaidekatos tai australialaisen Richard Leplastierin Puuspiraali. Huippuarkkitehtuuria Puuarkkitehtuuripuistoon on tulossa vielä lisää.

IMG_4487

Samoihin aikoihin Sibeliustalon rakentamisen aikoihin ranta-alue alkoi kehittyä kaupunkilaisten viihtyisäksi olohuoneeksi. Itse asuessani opiskeluaikoinani 90-luvun alussa mummoni talon vinttihuoneistossa Harjukadulla yhteys keskustasta järvelle puuttui, tuskin tiesin järven olemassaolosta.

Nyt kaikki on muuttunut ja ranta vilisee ihmisiä, jotka pyöräilevät, ulkoiluttavat koiriaan, käyvät rantakahviloissa ja ylipäätään kohtaavat toisiaan hyväntuulisina nauttien kevään auringosta järven jäiden sulamista odotellen.

IMG_4472

Kaupungin omat arkkitehdit ovat suunnitelleet vanhojen historiallisten rakennusten kunnostuksen rannassa. 1800-luvun vilkkaan sataman oma rautatieasema on muuttunut viihtyisäksi ja tunnelmalliseksi kahvilaksi ja käsityötaiteilijoiden taidokkaiden tuotteiden myymäläksi. Vieressä lisää terassitilaa tarjoavat makasiinirakennus ja rannan moninaiset laivaravintolat.

Kevyen liikenteen rantareitti jatkuu Pikku-Vesijärven englantilaistyylisen maisemapuiston kautta keskustaan. Pienten kaarisiltojen ja kauniiden lampien yhdistelmä houkuttelee paikalle sekä vesilintuja että kaikenikäisiä sunnuntaikävelijöitä.

IMG_4457

Lahti rakentaa merkittävää puutuotteisiin liittyvää tunnettavuutta puuarkkitehtuurin myötä. Onhan siihen jo historialliset perusteetkin koivumetsien ympäröimien vesireittien keskipisteenä. Aikoinaan rannan satama oli Venäjän valtakunnan vilkkain satama ja hyvä yhteys Pietarista keskemmälle Eurooppaan.

Nykyinen rantakaupunki –maine perustuu aitoon ja toimivaan kaupunkitilaan, joka palvelee asukkaita teollisen toiminnan sijasta. Ennen suljettu ranta-alue on nyt avoin kaikille.

IMG_4474

Silmiinpistävää oli myös runsas rakennustyömaiden määrä joka puolella kaupungin keskustaa. Jopa paikallisissa radiouutisissa kerrottiin netistä löytyvästä jalankulkijoiden reittikartasta, jolla voi välttää rakennustyömaiden aiheuttamat umpikujat ja esteet.

Esimerkiksi Kauppatorin alle rakennetaan toriparkkia ja osa torista on varattu uuden puistosuunnitelman mukaiseen käyttöön. Kaivauksissa on löytynyt argeologisia löytöjä vanhasta asutuksesta alueella. Lahden rakentamista ja arkkitehtuuria ympäri Suomea tulleille arkkitehdeille esittelivät kaupungin rakentamiseen ja kaavoitukseen perehtyneet arkkitehdit Anne Karvinen-Jussilainen, Riitta Niskanen ja Päivi Airas.

IMG_4557

PIANO-PAVILJONKI SUUNNITELTIIN ITALIALAISEN ARKKITEHDIN RENZO PIANON KILPAILUVOITON HENGEN MUKAISESTI.

IMG_4556

KAHVILA-PAVILJONGIN KEVYTTÄ JA ILMAVAA ARKKITEHTUURIA.

IMG_4562

TERASSILLA AURINKOA PAISTATELLESSA JA JÄIDEN LÄHTÖÄ ODOTELLESSA.

IMG_4550

”YOU THINK I’M CRAZY…”, LAULOI KATUTAITEILIJA RANNASSA.

IMG_4547

30-LUVUN BMW-MALLIN MUKAAN VENÄJÄLLÄ VALMISTETTU 82-VUOSIMALLIN URAL -AJOKKI OLI TÄYDESSÄ AJOKUNNOSSA JA KEVÄTTERÄSSÄ. 

IMG_4486

VESIJÄRVEN ASEMARAKENNUKSESTA ON KUNNOSTETTU KAHVILA-KÄSITYÖMYYMÄLÄ.

IMG_4541

KÄSITYÖMYYMÄLÄ ULPUKAN TAIDOKKAITA TUOTTEITA.

IMG_4539

KERAAMISET KUPIT HOUKUTTELIVAT OSTOKSILLE.

IMG_4542

KAHVILAN KAUNIS SISUSTUS JA KEVÄTAURINKO HOUKUTTELIVAT ASIAKKAITA JONOKSI ASTI.

IMG_4543

KAHVILAN VANHANAJAN ROMANTIIKKAA.

IMG_4504

PIKKU-VESIJÄRVEN EROTTI VESIJÄRVESTÄ ALUNPERIN RAUTATIEN PENGER.

IMG_4513

SORSAT PÄÄSIVÄT JO HIOMAAN UIMATAITOJAAN SULASSA VEDESSÄ.

IMG_4503

KIVISET ASKELMAT HOUKUTTELEVAT HYPPIMÄÄN RANTAAN ASTI.

IMG_4502

PIKKU-VESIJÄRVEN ARBORETUMISSA KASVAA YLI 40 PUULAJIA.

IMG_4495

LAHDEN ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI OLAVI LAISAARI EHDOTTI PIKKU-VESIJÄRVEN VIRKISTYSALUEEN MAHDOLLISTAVAA KAAVOITUSTA VUONNA 1946. IDEA TOTEUTUI 50-LUVUN ALUSSA.

IMG_4491

KAHDEN KERROKSEN VÄKEÄ ODOTELLAAN PIAN SAAPUVAKSI.

IMG_4488

VALMIINA LÄHTÖÖN.

IMG_4477

SISÄVESILAIVAT SIISTISSÄ RIVISSÄ.

IMG_4551

SIBELIUSTALON JÄRVEN PUOLEINEN JULKISIVU HEIJASTELEE TAIVASTA.

IMG_4461

SIBELIUSTALON PÄÄAULAN LÄPI AVAUTUU ILMAVA NÄKYMÄ JÄRVELLE.

IMG_4466

SIBELIUSTALON VANHAN OSAN TIILISEINÄ HEIJASTUU LASIJULKISIVUSTA KAUNIISTI.

Kuvat: Tiltu Nurminen

Lue myös lisää puu- ja perinnerakentamisesta toisesta blogistani Vanhan talon tarinoita.