Aihearkisto: Arkkitehtuurikohteet

Kaupunkilomalla Madridissa

Kyllä jouluvalot oli viritetty Espanjassakin jo ajoissa joulukuun alussa. Pikkujoulumeininki oli kuin Suomessa vappuna. Toki siellä vietettiin samalla myös kansallista juhlaviikonloppua demokratian kunniaksi.

Madridia ei Suomessa juuri mainosteta, vaikka se Espanjan pääkaupunki onkin. Etukäteen odotuksia oli vain flamencotanssista, härkätaisteluista ja ehkä Almodovarin elokuvien maisemista.

Positiivisena yllätyksenä tuli siis lähes kaikki, mitä tuo lämpimän oloinen suurkaupunki toi vastaamme – kuten vaikka turistin tuurilla valittu ensimmäinen ruokapaikka. Lentokentältä juuri tulleena ja nälkään kuolemaisillaan seurueemme astui sisään melkeimpä ensimmäiseen hotellin lähellä sijaitsevaan, avoinna olevaan ravintolaan, jonka ikkunassa mainostettiin tapas-menuuta. Ravintolassa ei ollut ketään muuta asiakasta illalla puoli kahdeksan aikaan…

Ensin se vaikutti epäilyttävältä, mutta osottautui lopulta onnenpotkuksi, sillä saimme henkilökunnan kaiken huomion ja jokaisen ruokalajin vuoron perään juuri kuumana ja tuoreena.

Omistaja viihdytti meitä kertomalla jokaisesta kahdeksasta tapas-lajista erikseen hyvällä englanninkielen taidolla ja huumorilla höystettynä – olimme aivan myytyjä. Päälle tietysti tarjottiin ilmaiset hedelmäviinaryypyt. Koko ruokailu maksoi yhdeltä hengeltä 28 €. Ikinä en olisi arvannut että kylmä tomaattikeitto tai ilmakuivattu kinkku voisi maistua niin hyvältä!

Pois lähtiessämme pari tuntia myöhemmin, oli tupa ihan täynnä puheensorinaa ja paikallisia asiakkaita. Muutenkaan emme kaupungilla juuri törmänneet turisteihin, paitsi ehkä muutamaan espanjankieliseen, jotka kulkivat kartta kädessä. Meitä jopa luultiin paikallisiksi muutaman kerran, kun kaupassa ja kadulla puhuteltiin espanjan kielellä. Muutama sana muistui mieleen parinkymmenen vuoden takaa espanjankursseilta, mutta pakko oli vaihtaa englanniksi jo parin lauseen jälkeen.

Vanhan kaupungin alue oli suuri. Se oli juuri sopiva paikka eksyä boheemisti. Mukavia pikkukatuja pitkin saattoi seikkailla sen mukaan mikä suunta risteyksessä näytti houkuttelevimmalta.

Latinos-korttelista löytyivät kadut, joissa oli pienen pieniä tapas-paikkoja vieri vieressä ja elävää musiikkia iltaisin. Lähempänä vanhaa Oopperataloa törmäsimme San Miguelin kauppahalliin, joka oli todella suosittu seurustelupaikka.

Pikku ruoka-annoksia friteerattuine mustekaloineen, katkarapuineen ja viinilasillisineen löytyi pilvin pimein. Myös kahvia ja tippaleivän makuisia churroja sekä muita leivonnaisia oli tarjolla jälkiruoaksi. Ihmisiä oli tiiviisti joka paikassa, mutta ihmeen jouhevasti siinä ohittelimme toisiamme paella-annoksinemme.

Kovin erityistä ohjelmaa ei tuohon vilinään ja puheensorinaan juuri kaivannut. Hauskoja yllätyksiä löytyi esimerkiksi, kun astuimme iltakävelyn ohessa kurkkaamaan kävelykadun reunalla sijaitsevan kirkon sisään. Siellä olikin ilmainen joulukonsertti menossa, jossa laulettiin englanniksi joululauluja. Kirkkokulttuuri näytti vapaamuotoiselta, sisään ja ulos kulki ihmisiä omaan tahtiinsa. Kirkot olivat auki aamusta iltaan ja aina oli väkeä penkeissä.

Ainoa museo, jossa tuli viikonlopun aikana piipahdettua oli maailmankuulu Prado, joka on kai Louvren vastine Madridissa. Taidetta oli niin yltäkylläisesti, että muutaman osan kierrettyään oli aivan taideähkyssä. Tietenkään tuollaisia supermuseoita ei kuulukaan ahmia kerralla kaikkinensa.

Loppujen lopuksi flamencotanssit jäivät näkemättä, ja ainoan kerran kuulin tuota surumielistä musiikkia taksissa takaisin lentokentälle matkustaessamme. Madrid jäi kuitenkin mieleen eurooppalaisena ruokapääkaupunkina sekä sympaattisena matkakohteena. Sinne voisin lähteä mieluusti toisenkin kerran…

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen

Ehkä sinua kiinnostaa myös Turun Sanomien blogini artikkeli Kannattaako vanhoja ikkunoita korjata?

Lisää kuvia Madridista Artisokan fb-sivuilla!

Arkkitehtuuri – Turku Top 10

Kun kävin äskettäin arkkitehtien matkalla Jyväskylän alueella, huomasin, että kohteiden penkominen netistä on melko työlästä puuhaa. Onneksi excu-järjestäjämme löysivät meille matkalaisille paljon kiinnostavia rakennuksia ja kaupunkitiloja tutkittavaksi.

’Ajattelin kuitenkin itse helpottaa satunnaisen arkkitehtuurista kiinnostuneen ammattilaisen tai harrastajan työtä, mikäli hän innostuisi käymään täällä lounaisessa Suomessa. Tässä ihan omat suosikkikohteeni!

Moderni arkkitehtuuri näin alkuun:

1. Turun pääkirjaston uusi osa

Arkkitehtitoimisto JKMM, Linnankatu 2, valmistunut v. 2007

Keskustan ilmiselvä kohokohta viime vuosien ajalta on pääkirjaston laajennus keskellä historiallista korttelia. Kirjastokokonaisuus sijaitsee Aurajoen rannalla ja muodostaa korttelin sisälle upean sisäpihatilan. Lasijulkisivu avaa näköyhteyden sisätiloista kapealle Linnankadulle. Lukusalit ja aulatilat ovat ilmavat ja materiaalit pinnoissa puuta ja raakaa betonia. Akustiikka toimii myös hyvin. Tänne haluaa mielellään tuoda vaikka omat lapsensa lasten- ja nuortenosastolle. Pikkukahvila kirjaston kyljessä vanhoine lankkulattioineen tarjoilee hyviä pullakahveja.

2. Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli

Arkkitehti Matti Sanaksenaho, Seiskarinkatu 35, valmistunut v. 2005

Yksinkertainen idea toimii kauniisti suomalaisen puurakentamisen esimerkkinä. Kaarevat seinät, tarkkaan harkitut valaistusaukot ja rauhallinen maisema kappelin ympärillä tekevät vierailijaan lähtemättömän vaikutuksen. Kappeli itsessään on taideteos, mutta siellä pidetään myös taidenäyttelyitä. Julkisivu on vihertäväksi patinoituvaa kuparia ja sisätilat suomalaista mäntyä kokonaisuudessaan. Sisätila luo sympaattisen ja lämpimän tunnelman.

3. Arken Åbo Akademi

Arkkitehtitoimisto Sigge, Tehtaankatu 2, valmistunut v. 2004

Kiinnostavalla tavalla vanhoihin 1800-luvun tiilirakennuksiin liitetty lasinen uusi osa toimii elegantisti vanhan rautatehtaan korttelin osia yhdistäen. Tunnelmallinen sisäpiha on kutsuva ja sisätilan aulasta on tullut varteenotettava tila erilaisille näyttelyille. Järjestettiinpä siellä pari vuotta sitten myös arkkitehtuurinäyttely Europa i Åbo. Kevyt lasiosa kätkee sisälleen suuren luentosalin oheistiloineen.

4. ICT-talo

Arkkitehtitoimisto Lahdelma ja Mahlamäki, Joukahaisenkatu 3-5, valmistunut v. 2006

Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun yhteinen rakennus toi Turkuun uuden, muualla maassa jo kokeillun, muodikkaan ruosteenvärisistä metallikaseteista ja alumiinista kootun palapeli-julkisivun muutama vuosi sitten. Sisätilat vaikuttavat myös toimivilta ja laadukkailta. Arvatenkin kiinnostavassa ja tilallisesti inspiroivassa opinahjossa syntyy myös hyviä oppimistuloksia.

5. TYS Ikituuri, pyöreä opiskelija-asuntolatorni

Turun ylioppilaskylä, Nummi, valmistunut v. 2011

Turun ylioppilaskyläsäätiön uusimman rakennuksen hauska vihertävä mosaiikkimainen kuparijulkisivu ilahduttaa aina viereistä Helsingintietä pitkin ohiajaessani. Mukavaa, että opiskelija-asuntolan ei tarvitse olla halvan ja mitäänsanomattoman näköinen, vaikka se todennäköisesti edullisesti on tehtykin. Asuntojen ulkoseinät ovat pyöreitä ja asunnon muoto kuin lohko reikäleivästä. Virkistävä poikkeus asuntorakentamisen saralla!

Ja sitten historialliset rakennukset:

6. Turun tuomiokirkko ympäristöineen

Tuomiokirkonkatu 1, rakennettu v. 1300-1500

Koko tuomiokirkon alue kauniine historiallisine puutaloineen ja läheisen Suurtorin mahtirakennuksineen on kiehtova kaupunkitila, jossa vilisee yliopiston opiskelijoita aamusta iltaan viereisten yliopistojen tilojen ansiosta. Itse kirkko on ulkopuolelta oikea historian oppikirja, jota voi lukea tiilenpäistä – joka kohdasta paikatuista seinistä ja erilaisista korjauksista. Sisätiloiltaan kirkko on vaikuttava, vaikkakin vähän kolkko.

7. Turun linna

Linnankatu 66, rakennettu 1280-1588

Linna kätkee sisäänsä seikkailuja ja tositarinoita, jotka kuulostavat aivan satukirjojen mielikuvituskertomuksilta. Uskomattoman mutkikas labyrintti houkuttelee vierailijaa kiipeämään kerroksesta toiseen ja kurkistamaan aina seuraavaan huoneeseen tai salaperäiseen portaikkoon. Vuosisatojen takainen elämä tuntuu käsinkosketeltavan todelliselta linnan kammareissa ja saleissa. Linnan kellarikerroksessa on mitä mainioin lounasravintola ja kahvila.

8. Merikeskus Forum Marinum

Linnankatu 72, muutostyöt (LPR-arkkitehdit) 1999-2011

Vanhan kauniin Kruunun viljamakasiinina toimineen tiilirakennuksen sisään kätkeytyy tyylikkäitä moderneja tiloja ja komeita hirsiseinäisiä saleja meriaiheisten näyttelyiden esillepanoa varten että suurehko ruokaravintola vierailijoita ja lounastajia varten. Uusi vuonna 2011 valmistunut laajennusosa on myös hyvin onnistunut ja omaleimainen ja toimii mainiosti mahtailematta vanhan osan rinnalla.

9. Kauppahalli

Eerikinkatu 16, korjaustyöt valmistuneet v. 2013

Juuri valmistunut kauppahallin remontti tekee oikeutta viihtyisälle ja tunnelmalliselle tilalle. Vanhat koristeelliset kattorakenteet ja kuluneet tiiliseinät on säilytetty ja luovat tilaan juuri sen leppoisan tunnelman, joka sopii hyvin pienkauppiaiden pikkupuotien taustaksi. Kauppahallissa voi ostaa elintarvikkeita kuten makoisaa ruisleipää tai kalaa suoraan tuottajilta itseltään. Kauppahallin toisessa päässä voi nauttia lounaan tai kahvit jossain monista erilaisista pikkuravintoloista.

10. Turun taidemuseo

Aurakatu 26, muutostyöt (LPR-arkkitehdit) valmistuneet v. 2004

Taidemuseo on kauniisti restauroitu ja takaosan uusi moderni lasinen laajennus sopii eleettömästi vanhan graniittirakennuksen yhteyteen. Kiiltävät vanhat parkettilattiat ja koristeellinen portaikko vastaanottavat vierailijan. Modernit elementit, lasi- ja teräsosat sopivat saumattomasti historialliseen tilaan. Hieman kaikuvissa tiloissa on rauhallinen tunnelma ja taideteoksiin on hyvä uppoutua omia aikojaan. Taidemuseossa voi myös kahvitella kahvila-shopissa tai juoda vaikkapa kuohuviiniä ulkoterassilla!

Moni näistä kohteista löytyy Aurajoen varrelta tai sen välittömästä läheisyydestä. Pyörällä, autolla tai vesitaksilla liikkuen näkee vaikka kaikki kymmenen kohdetta yhden päivän aikana!

Netistä löytyy myös Turun Seudun Arkkitehtien laatima laaja Turun seudun arkkitehtuurin opaskartta, johon sisältyy Turun lisäksi myös Kaarinan, Naantalin, Paimion, Paraisten ja Raision kiinnostavia arkkitehtuurikohteita.

Kattavasti turkulaista arkkitehtuuria käsittelee myös Mikko Laaksosen ja Juri Nummelinin kirja Turun seudun arkkitehtuuriopas.

KAUPPAHALLIN LINNANKADUN PUOLEINEN SISÄÄNKÄYNTI.

KAUPUNGINTALON PUISTIKKO.

JOKIVARREN KEVYENLIIKENTEEN KATU.

AURAJOEN RANNASSA.

AURAJOEN RANNASSA.

UUSI KIRJASTOSILTA ON ILTAISIN VALAISTU VÄRIVALOIN.

UUSI KIRJASTOSILTA ON ILTAISIN VALAISTU VÄRIVALOIN.

LINNANKADUN JA AURAKADUN RISTEYS.

LINNANKADUN JA AURAKADUN RISTEYS.

Lue myös Vanhan talon tarinoita -perinnerakentamisblogin uusin artikkeli Huittisissa hurvittelemassa!

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen

Alvar Aallon jalanjäljillä

Syyskuisena sunnuntai-iltapäivänä päädyin turkulaisten arkkitehtien kanssa kiertelemään Aallon kohteita Jyväskylän alueella.

Kierros alkoi Alvar Aalto -museosta Jyväskylän keskustasta. En tiedä miksi olin arvellut vanhan sankariarkkitehdin museota pölyttyneeksi ja kuivaksi mutta pakolliseksi excursiokohteeksi. Olin väärässä, museo olikin mitä mielenkiintoisin katsaus erilaisiin rakennuksiin, huonekaluihin ja lasiesineisiin. Esillepano oli havainnollinen ja monipuolinen. Yllätyin taas kerran positiivisesti ja voin suositella museokäyntiä lämpimästi muillekin.

Seuraavana vuorossa oli Muuratsalon koetalo. On ihme, että sielläkään ei ole tullut koskaan käytyä edes opiskeluaikoina, vaikka opiskelut suoritin jo 90-luvulla. Auringonpaisteessa kiemurtelimme oppaan johdolla pitkin jyrkän mäenrinteen kiemurtelevaa polkua, mustikkamättäiden keskellä.

Katsastimme uudemman venevajan ja vanhemman savusaunan. Kaunis oli tontti ja maisema, voi vain kuvitella kuinka viihtyisää oli viettää vapaa-aikaa tuolla paikalla jo Alvarin aikana. Nyt koetaloa käyttää Aallon perikunta, joka väistelee lähes päivittäisiä turistiryhmiä sesonkiaikana. Varsinkin japanilaiset ryhmät ovat innostuneita käymään Muuratsalossa.

Varsinainen koetalo oli kotoisan viihtyisä, ei kuitenkaan tavanomainen loma-asunto. Puurakenteinen työskentelyparvi, suojaisa sisäpiha grillauspaikkoineen ja makuuhuonesiipi herättivät mielenkiintomme. Suojatossuissamme hiippailimme hiljaa rakennuksen sisätiloissa varoen koskemasta mihinkään.

Poistuttuamme rakennuksesta Aallon vierassiivessä piilossa olleet lapsenlapsenlapset kurkistelivat ikkunoista ja pomppivat alkuperäisillä design-huonekaluilla lasten tapaan. Meitä nauratti siinä vaiheessa.

Ylimääräisenä bonuskohteena pysähdyimme Muuratsalon taloa lähellä olevalle Säynätsalon kunnantalolle. Sielläkin levittäydyimme tyhjän talon pihoille ja portaille kuin pikkulintuparvi. Parveilimme aikamme, otimme kuvia innokkaasti kuin japanilaiset turistit konsanaan ja lopulta riittävästi portaikkoja ja rakennuksen sommittelua talteen ikuistettuamme poistuimme paikalta jättämättä jälkeäkään.

Ainoastaan jalanjäljet vehreällä nurmikolla (ja ehkä hauskat videonpätkät valvontakameroissa) kertoivat käynnistämme seuraavana päivänä talon käyttäjille.

 

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen

Lue myös TS-Koti-blogin Vanhan talon tarinoita uusin artikkeli Luumuhilloa ja viipurinrinkeleitä!

 

Following architect Alvar Aalto’s footprint

On a sunny Sunday afternoon in September, I ended up wandering in the Jyväskylä region to see some Alvar Aalto buildings with a group of architects from Turku. The tour began in the Alvar Aalto Museum, in the Jyväskylä city center. I don’t know why I though that a visit in the museum of an old architect hero would be a little boring. I was wrong, the museum was a most interesting overview of the types of buildings, furniture and glass objects Aalto had designed. Presentation of drawings, models and chairs was intuitive and versatile. I was surprised positively and I can recommend a visit to the museum warmly to anyone.

Next in line was the Muuratsalo Experimental House. It is a strange thing that I never visited that place before, not even in that time I was spending studying architecture in the 1990’s. Sunshine and warm winds followed us through a guided tour along a steep hillside in a serpentine path, in the middle of the wild blueberry bushes. We looked at the newer boathouse and an older smoke sauna. The plot and the landscape was beautiful, one can only imagine how pleasant it was to spend free time on the spot already in Alvar’s days. Now, Aalto’s Experimental House is being used by his children and grandchildren. They have to endure almost daily tourist groups during the high season. Especially the Japanese groups are enthusiastic to visit Muuratsalo.

The experimental house was very cozy, but not the usual type of a vacation cabin. A wooden work loft, secluded patio for barbecuing and a bedroom wing attracted our attention. We had plastic socks over our shoes when we sneaked quietly inside the building trying to avoid touching anything. After exiting the building, Aalto’s great-grandchildren, who had been hiding in the guest wing, were peeking from the windows and bouncing on top of the original design furniture as children tend to do. We were laughing at ourselves at that moment.

As an extra bonus, we stopped to the Säynätsalo the town hall, which is located near the Muuratsalo house. There, too, we spreaded around the empty house like a little flock of birds. Taking our time, we took pictures eagerly as tourists and tryed to save the images of the lovely staircases of the building and the composition of building blocks. After that we left the scene without leaving any trace. Only the footprints on the green lawn (and maybe funny video clips of surveillance cameras) reported our visit the next day to the house users.

Text and photos: Tiltu Nurminen