Feng shui -talo merenrantaan


Asiakaspariskunta lähestyi minua viime talvena mielessään oman uuden kotinsa arkkitehtisuunnittelu. Heidän ajatuksensa liittyivät vahvasti feng shui- filosofiaan, mutta samalla viihtyisään ja käytännölliseen asumiseen. Tässä projektissa ei haluttu noudattaa feng shui -oppeja orjallisesti, mutta toivottiin niiden antavan suuntaviivoja suunnitteluun.

Feng shui ja suomalainen arkkitehtuuriperinne yhdessä

En väitä olevani feng shui –asiantuntija, mutta tuon ajatusmaailman opit ovat kyllä kiehtovia ja sopivat hyvin yhteen myös perinteisten suomalaisten arkkitehtuurin oppien kanssa.

Feng shui on tuhansia vuosia vanha kiinalainen oppisuunta, jossa haetaan harmonista ja seesteistä rakennustapaa ottaen huomioon ilmansuunnat ja tontin ilmastolliset olosuhteet. Ihanteellisin tontti on veden läheisyydessä, loivasti laskevassa rinteessä, jossa on metsää taustalla suojana ja aurinko lämmittää taloa etelä-lännestä. Lieneekö sattumaa vai kohtalon suomaa onnea, että kyseisen pariskunnan tontti oli juuri näihin teemoihin sopiva.

Heidän tonttinsa oli samalla varsin haasteellinen että viehättävä, koska se oli erittäin kapea ja pitkä. Eteläpään kapea osuus rajoittui merenrantaan ja pohjoispään katuun, josta olisi sisääntulo tontille. Maastossa kasvoi upeita korkeita mäntyjä, joista moni varmasti säilyisi jatkossakin – toki osa piti kaataa rakennuksen alta pois.

Portaittaiset tasot maaston mukaisesti

Vaatimuksena tontilla oli rakentaa varsinaiset asuinkerrokset 3,5 m merenpinnan yläpuolelle. Samalla tontin yläpäähän tarvittiin autotalli, jota asiakas ehdotti talon kaksikerroksiseen osaan maanpinnan tasolle.

Kaavamääräyksissä todettiin myös, että sokkeli ei saa olla kohtuuttoman korkea. Niinpä luonteva ratkaisu tähän tilanteeseen olikin talon porrastaminen kolmeen eri tasoon. Näin se saatiin asettumaan tontin muotoihin ja sisätilat erottuivat toisistaan yksityisempien tilojen ja vieraille esiteltävien oleskelu- ja keittiötilojen suhteen.

Keskimmäiseen tasoon asettuivat kylpy-, sauna sekä kodinhoitotilat sekä päämakuuhuone. Niille varattiinkin hyvin tilaa, sillä omistajapariskunta halusi hoitaa pyykit ja vaatesäilyksen pääosin yhdessä ja samassa tilassa.

Auringonvaloa ja merinäkymiä

Keittiöön haluttiin valoa sekä aamuaurinkoa idästä, mutta samalla näkymiä merelle ja iltapäivän ja illan valoon. Olohuone asettui lähimmäksi merimaisemaa eteläpäätyyn.

Olohuoneen edustalle suunniteltiin terassi, joka on katettu aurinkopaneelikatoksella. Myös keittiön ja olohuoneen kulmaukseen muodostui suojaisa ulko-oleskelualue, johon on helppo pääsy sekä keittiöstä että olohuoneesta lasiliukuoven kautta.

Luonnollisesti näkymiä avattiin mahdollisimman paljon merinäköalan suuntaan, ja samalla suojattiin hieman kadun ja naapureiden suunnalta. Tämä pariskunta halusi helppohoitoisen pihan ja tarkoitus onkin rakentaa puisia kulkureittejä pitkin loivasti laskeutuvaa rinnettä kohti laituria.

Myös sisääntulo taloon on puisia kulkuterasseja myöten talon länsisivusta. Pariskunnan omasta ehdotuksesta sisäänkäyntiä korostettiin suunnitelmassa paanujulkisivulla, mistä olin erityisen ilahtunut. Sen lämmin pinta, jossa on viittaus suomalaiseen perinteiseen rakentamiseen, ottaa asukkaat ja vieraat pehmeästi vastaan talon sisään.

Energia kiertää talossa polveilevasti

Feng shui talossa tilat virtaavat ja huoneet liittyvät toisiinsa soljuen kuin puro. Tilaratkaisu ei ole modernin suoraviivainen vaan ennemminkin polveileva ja mutkitteleva. Feng shui –filosofian mukaan energia virtaa etuovesta sisään ja karkaa heti ulos, jos ovet ovat suoraan peräkkäin.

Mieluummin siis kierrätetään energiaa eri tasoilla ja tiloissa siten, että asukas kokee olonsa tasapainoiseksi ja harmoniseksi. Kodin tulee ilmentää rentoutta ja turvallista oloa. Sen suojassa ihminen voi levätä ja viihtyä!

Sellainen ajatus sopii hyvin myös kotimaiseen arkkitehtisuunnitteluun, joka painottaa valoisuutta ja aitoja materiaaleja kuten puuta ja kiveä – sekä kauniita näkymiä sekä asunnon sisällä että ulospäin puutarha- ja vesiaiheista nauttien. Samaan kategoriaan istuvat myös lempiaiheeni: terveet ja hengittävät rakenteet sekä luonnonmukaiset materiaalit.

On jännittävää nähdä miten tämäkin suunnitelma muuttuu todellisuudeksi ja vuoden päästä asukkaat pääsevät muuttamaan taloon. Silloin saamme nähdä miten feng shui -talo on vastannut heidän haaveisiinsa!

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen


Akvarellikurssi Turussa 10.7. Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä


Tervetuloa akvarellimaalauskurssille! Kurssi sopii hyvin aloittelijoille. Siihen sisältyy opetusta ensin ryhmässä – ja sitten henkilökohtaista ohjausta toiveiden mukaan.

Maalaamme kauniissa Puolalanpuistossa ja lopuksi tutkailemme yhdessä millaisia oivalluksia kukin on tehnyt maalatessaan iltapäivän aikana. Sateen sattuessa voimme maalata Rakennusperinteen Ystävien tiloissa sisällä.

Tarkoituksena on inspiroitua uudesta taidosta tai elvyttää vanha innostus akvarellimaalaukseen siten, että siitä saa iloa ja voimaa omaan elämään!

Opetusfilosofia perustuu intuitiiviseen ja vapaaseen maalaustyyliin, jossa ei tarvitse osata mitään etukäteen ja jossa ei varsinaisesti tavoitella mitään määrättyä lopputulosta, vaan nautitaan siitä matkasta, jolle sivellin vie meitä luonnostaan.

Annetaan luovan inspiraation viedä meidät mennessään! Kurssilaisten toiveiden mukaan opetetaan myös maalaustekniikkaa. Kysyä voi halutessaan myös väriopista ja sommittelusta.

Kurssi järjestetään Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä, joka on kansallinen  Kuvataiteen päivä ja äskettäin nimetty myös liputuspäiväksi. Samaan aikaan järjestetään Suuri Maalaustapahtuma eri paikkakunnilla Suomessa ja tänä vuonna tapahtumalla juhlistetaan Suomen 100 vuotista itsenäisyyttä.

Kurssin hinta: 35 e, nuoret puoleen hintaan, pikkulapset aikuisen mukana ilmaiseksi.

Osoite: Rakennusperinteen Ystävät ry:n tilat, Puolalanpuisto 7, Turku.

Ilmoittautuminen: 30.6. mennessä sähköpostilla tiltu(at)artisokka.fi tai puhelimitse 050-5167925.

Aika: Maanantai 10.7.2017 klo 13-16

Ota mukaan: vesivärit, siveltimiä, akvarellipaperia, vesipullo ja vesiastia, maalarinteippiä sekä vanerilevy maalausalustaksi mikäli mahdollista. Alustaa voi myös lainata. Erilaisia papereita saa halutessaan ostaa paikan päällä.

Ps. Katso kurssitunnelmia samasta paikasta parin vuoden takaa!

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen, arkkitehti SAFA, taiteilija, akvarellikurssin opettaja


Julkisivumaalaus perinteisellä pellavaöljymaalilla


Millä maalilla vanhan talon maalaisi? Varsinkin kun talosta puolet oli vanhaa, alkuperäistä julkisivua ja puolet uutta. Onneksi vanha maali oli kunnon pellavaöljymaalia, joka oli hiipunut juuri sille tyypillisellä tavalla, hienojakoiseksi krokotiilinnahkakuvioksi muuttuen.

Mistään kohti ei maali lohkeillut lastuina kuten muovimaalilla maalatussa pinnassa, vaan vanha kunnon pellavaöljymaali tarvitsi vain kunnon skrapauksen ja teräsharjauksen ennen uutta maalausta.

tiltunurminen-81

Maalin valinta on mutkikas kysymys

Mitään sellaista maalia ei ole tällä hetkellä tiedossa, joka olisi ylivoimaisesti paras ja takuuvarma. Parhaimpia kokemuksia olen kuullut tuttavilta ja arkkitehtikollegoilta, jotka ovat käyttäneet mm. Virtasen neljän öljyn maalia tai Lappi-maalia – tai jotain ruotsalaista perinnemaalia kuten Gysinge.

Itse päädyin jonkinlaisen tiedonkeruusynteesin jälkeen valitsemaan Antiikkiverstaan oman maalin. Sen on kehittänyt restaurointiammattilainen Wilma Patomäki. Kävin tutustumassa hänen myymäläänsä Angelniemellä aiemmin sekä nykyiseen myymälään Salon lähellä Halikossa. Tuota maalia oli ostohetkelläkin käytössä mm. Museoviraston kohteissa – ehkä se sai minutkin tekemään lopullisen valintani.

Olin tehnyt koemaalauksen juuri tuolla luonnonvalkoisella maalilla jo edellisenä kesänä ja maalauskesänä 2016 ainakin koealue oli hyvässä kunnossa. Nyt vuotta myöhemmin keväällä 2017 mitään huomautettavaa maalin käyttäytymisestä ei ole valmiissa julkisivussa. Minkäännäköisiä tummia pilkkuja ei ole ilmestynyt ja maali on edelleen upean näköinen. Lopullinen kestävyys ja toimivuus tietysti selviää vasta tulevina vuosina.

Eräs tuttavani on myös aloittamassa uutta maaliyritystä Suomessa innostuneena ruotsalaisesta Kalmarsandin öljytehtaan pellavaöljymaalista. Hänen perustelunsa maalin hyvästä toimivuudesta kuulostavat kiinnostavilta ja aion kokeilla myös tuota maalia piharakenteissa testatakseni sen toimivuutta käytännössä.

tiltunurminen-48

tiltunurminen-28

tiltunurminen-22

Mitä julkisivumaalaus oikein maksaa?

Julkisivumaalauksen osalta pelotti etukäteen koko urakan hinta – sekä työmäärä! Miten ihmeessä selviytyisin siitä itse tai lasten ja miesystävän avustuksella? Keväällä pohdiskelin tätä asiaa saatuani yllättäen Ely-keskuksen perinnerakentamisen hoitoon tarkoitetun avustuksen, joka korvaisi puolet toteutuneista kustannuksista tiettyyn rajaan asti. Koska avustus oli käytettävä vuoden 2016 aikana, oli kiire saada työ tehtyä reippaasti.

Älynväläys syntyi, kun omat lapseni kertoivat, että monikaan heidän ystävistään ei ollut saanut kesätyöpaikkaa. Mietin voisiko maalaustyö onnistua teini-ikäisten kesätyöntekijöiden voimin? Kun vielä samaan aikaan ilmeni, että eräällä arkkitehtuuriasiakkaallaani oli omistuksessaan teräsputkitelineet, joita hän voisi vuokrata koko kesäksi ja vieläpä siirtää julkisivulta toiselle tarpeen mukaan, alkoi urakka näyttää sittenkin mahdolliselta.

Lopulliset kulut koko urakasta olivat alle kahdeksan tonnia – ja siitä avustus korvasi puolet. Kuluja tuli jokaisesta osa-alueesta tasaisesti, noin neljännes kustakin:

- julkisivulaudat ja –rimat (puolet talosta)

- maalit, pensselit ja skrapat

- nuorison palkat ja vakuutukset

- telineet siirtoineen ja nosturi

Maalauksen tilaaminen ammattilaisilta olisi maksanut erään yrityksen arvion mukaan noin 35’000 euroa. Ymmärrän sen hyvin, koska maalaaminen perinteisellä öljymaalilla on hidasta ja koko maalausurakka riippu ajallisesti hyvin paljon myös säästä. Telineitä ja työntekijöitä pitää olla oikea määrä juuri oikealla julkisivulla sellaisella hetkellä, että ei sada ja että aurinko ei paista suoraan juuri siihen kohtaan kuivattaen maalia liian nopeasti.

Maalille pitää muutenkin antaa riittävästi kuivumisaikaa. Alkukesästä maali kuivui kylläkin nopeasti, jopa päivässä tai parissa, mutta loppukesällä ilmankosteus lisääntyi dramaattisesti ja maalin kuivuminen hidastui huomattavasti. Onneksi juuri tuona vuonna syksy oli ennätysmäisen lämmin ja kuiva. Maalasimme ystävien ja miesystäväni kanssa viimeisiä korkeita kohtia ja tarkkuusmaalausta eri julkisivuissa vielä koko syyskuun ajan iltaisin ja viikonloppuisin. Sadesäässä tuo ei olisi onnistunut.

tiltunurminen-76

Työllistä nuori kesätyöhön!

Nuorten työllistäminen julkisivumaalaukseen oli hyvä kokemus, sekä heille että minulle. Intoa löytyi, kun he saivat itse määritellä työaikansa, joka vaihteli parista tunnista neljään-viiteen tuntiin päivässä. Pellavaöljyllä maalaaminen on raskasta ja hidasta puuhaa, kun maali pitää työstää julkisivuun painaen samalla pensseliä ja vetäen hitaita vakaita vetoja. Sitä ei voi missään tapauksessa ruiskuttaa tai sutia pikapikaa. Lisäksi kerrokset maalataan ohuina, jottei maali rutistuisi kurttuun.

Yhteensä kesän aikana maalaushommissa oli kahdeksan nuorta, sekä tyttöjä että poikia. Heidän tehtävänään oli ensin skrapata vanhan maalin pinnasta pois irtilähtevä likainen ja hiipunut pinta. Sen jälkeen pinta harjattiin sen verran teräsharjalla, että uusi maalikerros tarttuisi hyvin kiinni. Kaikkea maalia ei toki tarvinnut saada pois alustasta.

Kaikkein palkitsevinta oli tietysti uuden maalipinnan sively – ero vanhan ja uuden pinnan välillä oli niin selkeä.

tiltunurminen-6

tiltunurminen-10

Helpoilla välineillä jokainen osaa ja pystyy tähän

Käytimme sekä perinteisiä pyöröpensseleitä että modernimpeja litteitä siveltimiä. Pyöröpensselit olivat käytössä mm. tarkkojen yksityiskohtien maalauksessa ja eri väripintojen rajalla. iso pyöröpensseli olisi ollut turhan raskas käsitellä isojen pintojen maalauksessa tottumattomille käsille.

Muutenkin työtä tehtiin vain muutama tunti kerrallaan yrittäen välttää aiheuttamasta rasitusvammoja normaalisti kevyttä toimistotyötä tekevien aikuisten tai koululaisten ranteille tai olkapäille.

tiltunurminen-33

tiltunurminen-7

Korkeanpaikankammo haihtuu vähitellen

Aloitimme työn alimmilta telineiltä tottuaksemme korkeuteen, mutta siirryimme pian seuraavalle ja sitä seuraavalle kerrokselle. Telineillä ulotuimme yli 10 metrin korkeuteen, mutta ylimmät kohdat saatiin maalattua vain nosturin avulla. Maamiesseuran vuokranosturi ylsi jopa 14 metrin korkeuteen.

Puolet julkisivusta, jossa oli vanhaa maalia pohjana, sai kaksinkertaisen uuden maalipinnan. Sen sijaan uuteen puhtaaseen julksivulautaan tarvittiin kolme kerrosta, jotta lopputulos olisi läheltä katsottuna peittävä kokonaisuudessaan. Muutamasta kohdasta kolmas kerros jäi tekemättä ja aion täydentää niitä kohtia vielä tänä vuonna kevyen tarkkuusmaalauksen myötä.

Oletusarvona on, että perinteinen pellavaöljymaali on sekä kestävää että helppo huoltaa pitkällä tähtäimellä. Se täydentää hengittävää hirsiseinärakennetta ja on kaunis katsella. Uteliaana odotan kokemuksia tulevilta vuosilta. Vasta sitten voi varmuudella sanoa, miten työ on onnistunut. Tällä hetkellä olen kuitenkin erittäin tyytyväinen nykytilanteeseen ja suosittelisin tätä maalia myös uusiin taloihin!

tiltunurminen-13

tiltunurminen-14

teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen, arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto Creative Turku

Lue Artisokka-blogistani myös: Vanhan talon julkisivuremontti ja maalaus!

Sekä TS-Koti blogistani:

Koristeikkunoita ja ikkunakoristeita!

Ikkunankorjauksen ABC!

 


Vanhan talon julkisivuremontti ja maalaus


Talo, jossa asun, on yli 80 vuotta vanha. Se on rakennettu vuonna 1932 tontille, jossa on ollut asutusta virallisesti kirjattuna jo 1500-luvulta asti – ja luultavasti jo aiemminkin, koska talo sijaitsee noin 800 vuotta vanhan kirkon tuntumassa.

tiltunurminen-40

tiltunurminen-89

Tällä rakennuksella on siis arvoa monesta näkökannasta katsottuna – eikä vähiten nykyasukkaan tarpeita miettien! Tämän hetken tavoite on edelleen terve, hengittävä asumus, joka kestää pitkään ja on helppo huoltaa tarvittaessa. Mitään lyhyen tähtäimen voittoa ei haeta, eikä mistään tarvittavasta karsita budjetissa, kun visiona on hyvä asunto itselle ja omalle perheelle.

Vanhassa talossa on paljon remontoitavaa ja siksipä julkisivulaudoitus ja maalaus sai odottaa useamman vuoden. Luulin jopa, että kustannukset olisivat olleet paljon suuremmat, kuin mitä ne lopulta olivat.

tiltunurminen-102

tiltunurminen-59

tiltunurminen-84

Uusi laudoitus vanhan mallin mukaan

Muutamia hirsikorjauksia oli tehty jo noin viisi vuotta aiemmin. Talon aiempi omistaja oli ryhtynyt vaihtamaan julkisivulaudoitusta, mutta oli onneksi ehtinyt tehdä sen vain puoleen talosta. Hän oli toteuttanut sen karkealla, sahapintaisella, leveällä laudalla leveine rimoineen.

Tyyli ei mielestäni sopinut taloon, eikä ollut alkuperäisen laudoituksen mukainen. Julkisivuun oli jätetty ilmarako ja asennettu tuulensuojalevyt, mikä sinänsä oli aivan turha toimenpide ja aiheutti sen, että julkisivun uusi ulkopinta oli noin 10 cm ulompana kuin vanha pinta – ja ikkunat olivat jääneet kuoppaan siten, että ne eivät avautuneet kunnolla.

Vääräntyyppisen julkisivulaudoituksen vaihtaminen uuteen mietitytti sekä taloudellisesti että työmäärän puolesta. Kuitenkin hirsikorjausten tarve ratkaisi asian ja vääräntyyppiset laudat purettiin pois. Talo olikin hirsipinnalla muutaman vuoden, kunnes kesällä 2015 tilasin Nousiaisten sahalta vanhan mallin mittojen mukaista, höylättyä, sileää julkisivulautaa. He käyttivät alihankkijana taas Koskisen sahaa Mynämäellä.

tiltunurminen-99

tiltunurminen-94

tiltunurminen-95

Perinteisessä, hengittävässä seinässä ei tarvita ilmarakoa

Ponttilauta nakuteltiin kiinni suoraan hirsipintaan, väliin asennettiin ainoastaan tervapaperi. Ilmarakoa ei jätetty, eikä mitään suoristuskoolauksia tarvittu – vanha hirsiseinä oli uskomattoman suora jo valmiiksi. Seinä tehtiin täsmälleen alkuperäisen mallin mukaisesti. Haluttiin hengittävä rakenne, jota sisäpuolella täydentää hirsipintaan kiinnitetty rakennuspaperi ja sen päällä huokoinen kuitulevy ja perinteinen hengittävä paperitapetti.

Julkisivulaudoitus jätettiin vuodeksi seinään harmaantumaan ja nukkaantumaan, jotta perinteinen pellavaöljymaali tarttuisi siihen paremmin. Tein myös koemaalauksia itäiseen julkisivuun noin neliömetrin alueelle. Tarkoituksena oli säilyttää talon alkuperäinen luonnonvalkoinen väritys. Ikkunoiden karmilaudat ja nurkkien koristelaudat sekä vaakasuuntaisen tippalistat oli osittain maalattu aiemmin punaisella. Nyt loputkin koristeosat maalattiin punaisella. Arvelin, että julkisivu saisi siitä uutta ryhtiä ja viehkeyttä. Lopputulokseen olinkin varsin tyytyväinen seuraavana kesänä.

Julksivulaudoituksen pystysuuntaiset koristerimat saivat toteutuksensa vasta kesällä 2016 resurssien puutteesta johtuen. Aikaisin keväällä löysin sahan, josta luvattiin toteuttaa uusi rima vanhan mallin mukaisesti. Rima itsessään oli erittäin kapea, päältä pyöreä ja sisäpinnallakin oli kovera pyöristetty ura. Tämän toiveen toteutti hyvällä asiakaspalvelulla ja edullisesti Vehmaan PK-Puu! Puolet talosta oli nyt alkuperäistä ponttilautaa ja rimaa ja puolet uutta. Uuden osan lautamateriaalien hinnaksi tuli alle pari tuhatta euroa.

tiltunurminen-100

tiltunurminen-67

tiltunurminen-57

Lue lisää: Julkisivumaalaus perinteisellä pellavaöljymaalilla!

Sekä TS-Koti blogistani: Hirsiukkoja ja hirsiakkoja!

Arkkitehtitoimisto Creative Turku

teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen, arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto Creative Turku, henkilökuva Anu Berghuis.


Aikaikkuna-akvarellinäyttelyn teosluettelo ja runot


Akvarellinäyttely Fabbes Cafe:ssa Turussa 1.-30.4.2017

Yhteisnäyttely Kirsti Virkki ja Tiltu Nurminen:

AIKAIKKUNA… Ikkuna toiseen ulottuvuuteen, ikkuna tulevaisuuteen vai menneisyyteen? Uusien unelmien ja toiveiden maisema! Avaan ikkunan ja katson puutarhaan, haistelen kevään tuoksua, joka leijuu ilmassa ja virtaa sisään verhojen välistä. En muista milloin olisin viimeksi ollut yhtä huumaantunut väreistä, valosta, puiden lehtien kohinasta, lintujen äänistä… Hengitän sisään raikasta ilmaa ja vain olen, nautin tästä hetkestä. Muistot vilahtavat mielessäni, tulevaisuus läikähtää muutamina ohikiitävinä auringonsäteinä. Annan ajatuksien tulla ja mennä. Olen tässä. Olen. – Tiltu Nurminen

PISARATAIDETTA: Sade valuu noroina ikkunan pintaa vasten rapisten kevyesti, naputellen hiljaa… Vain tarkkaan kuuntelemalla kuulee kuinka pisara kerrallaan koputtaa lasiin ja valuu sitten alaspäin pois alta, kun seuraava pisara jo koputtaa olalle… Väisty! On minun vuoroni kirjoittaa lasin pintaan, piirtää ikkunaan kuvioita, joita tuulen suunta ja painovoima vuorotellen ohjailevat… Vanhaa, aaltoilevaa lasia pitkin sade tekee taideteoksiaan, tanssii performanssin ja kilauttelee ruutuun säveliä – kuin pianon ylimmät koskettimet tai didgeridoon rahina… Maisema ulkona muuttaa muotoaan jokaisen pisaran myötä. Ikkuna antaa suojan, canvaksen sademaalauksille. – Tiltu Nurminen

UUDEN ULOTTUVUUDEN KYNNYKSELLÄ… Astunko siitä läpi toiseen ulottuvuuteen, toiseen totuuteen, ennenkokemattomaan, uskallanko?… Löytyykö minusta seikkailijatar, joka rohkeasti astuu tutkimaan jotain muuta kuin mitä on ennen nähnyt?… Kaiken sen näkee ikkunan läpi, kun itse on sisällä ja uusi maailma on ulkona, tutkimattomat polut, joiden määränpäätä ei tiedä etukäteen… Aurinko loimottaa vanhan lasin läpi heijastuen seinälle, esittäen siinä tanssin, kuin tulen liekit, eloisan ja itseoikeutetun… Minä tässä, uuden ulottuvuuden kynnyksellä; Avatako ikkuna? Antaako tuntemattomien tuoksujen viedä mennessään, hypätäkö polulle, katsomatta taaksepäin?.. – Tiltu Nurminen

RAJAPINTA… Ikkuna, tuo ohut kalvo sisäisen ja ulkoisen välillä. Joskus kun oikein myrskyää ja puhurit paukuttavat ikkunoita ja tuuli vinkuu nurkissa, tuntuu kuin ikkuna voisi antaa periksi, päästää sateen, tuulen ja pakkasen sisään… Mutta hämmästyksekseni se kestää, tuo hauras ja ohut pinta. Vain yksi kopaus, taivuttava pintajännite, saa sen naksahtamaan halki, mutta tuuli, sade tai pakkanen eivät siihen pysty… Sisällä pysyy lämpö, kuivuus ja suojaisa olo niin kauan, kunnes aurinko taas tulee avuksi, kuivaa pisarat ikkunoista kuin kyyneleet silmistä. Ja huokaisen helpotuksesta, se kesti, minä kestin… – Tiltu Nurminen

tiltu-nurminen-9

KAHVITTELUA KUISTILLA… Kevät saapuu ja auringonpaiste!.. Lintujen sirkutus kuuluu sisälle asti, kun juomme kahvia kuistilla ja katselemme kuinka ulkona silmut puhkeavat puihin kevään viileydessä ja joutsenet lentävät kattojen yli kohti pohjoista… Herään talvihorroksesta!.. – Tiltu Nurminen

KEVÄTTUULI… Ensin kirsikankukat, vaaleanpunaiset, sitten omenapuun, päärynän ja luumun kukat, valkoiset, ja lopulta syreeninkukat, lilat, tuovat kevään ja kesän tullessaan, sulattavat huurteen ikkunoista, selättävät takatalvenkin… Loistavat ja hehkuvat viikon, kunnes tuuli ja sade lennättävät terälehdet ilmaan… Ja maahan laskeutuessaan ne koristavat nurmikon kuin morsiamen huntu… – Tiltu Nurminen

KESÄSADE… Sadetta ja tuulta, jopa ukkosta luvassa, kertoo säätiedotus, kun pelaamme korttia siskoni kanssa valoisan ikkunan äärellä, kaksi teini-ikäistä kesälomalla… Katsomme kuinka sorsat pulikoivat joessa ja lampaa syövät korkeaa heinää pienessä saarekkeessa… Ja kuulemme kuinka kesäsade alkaa ropista vasten ikkunanpintaa… – Tiltu Nurminen

MUSTIKKAMETSÄÄN… Sinivalkoruudulliset shortsit yllä, kumisaappaat jalassa keräilen mustikoita ämpäriin mummon ja ukin rakentaman pikkuisen mökin vieressä järven rannan tuntumassa aaltojen sihistessä rauhallisesti rantahiekkaan… Puolet marjoista menee suoraan suuhun, toisen puolen paistan marjapiiraaksi jonka jätän jäähtymään keittiön ikkunan eteen… Tuoksu kutsuu maistamaan!.. – Tiltu Nurminen

ILLAN TULLEN - Kirsti Virkki

ILLAN TULLEN
- Kirsti Virkki

KEVÄÄN VALO - Kirsti Virkki

KEVÄÄN VALO
- Kirsti Virkki

KUURA - Kisti Virkki

KUURA
- Kisti Virkki

MUISTOJEN SILMÄT - Kirsti Virkki

MUISTOJEN SILMÄT
- Kirsti Virkki

OTTERBERG 1 - Kirsti Virkki

OTTERBERG 1
- Kirsti Virkki

OTTERBERG II - Kirsti Virkki

OTTERBERG II
- Kirsti Virkki

PYRY - Kirsti Virkki

PYRY
- Kirsti Virkki

SININEN HETKI - Kirsti Virkki

SININEN HETKI
- Kirsti Virkki

Lue lisää: Aikaikkuna – kahden arkkitehdin akvarellinäyttely Fabbes Café:ssa Turussa

Akvarellimaalaukset ovat myytävänä, hinnat noin 190-230 €. Ota yhteyttä! Kirsti Virkki, puh. 050-3558871 ja Tiltu Nurminen, puh. 050-5167925


Aikaikkuna – kahden arkkitehdin akvarellinäyttely Fabbes Café:ssa Turussa


Yhteinen akvarellinäyttelymme Kirsti Virkin kanssa kertoo ikkunoista, arkkitehtuurista ja eri maailmojen rajapinnoista. Pidimme avajaiset maaliskuun viimeisenä päivänä ja saimme hurmaavan joukon avajaisvieraita kuulemaan ja katsomaan töidemme esittelyä!

Millainen ikkuna kiehtoo katsojaa, mitä se kertoo omasta aikakaudestaan, historiasta ja rakentamisesta ja millaiseen maisemaan se suuntaa katseen?

Kohtaavatko ikkunan pinnassa ulkotila ja sisätila vai ihmisen ulkoinen ja sisäinen maailma – toiveet, pettymykset, unelmat, seikkailunhalu? Uskallatko avata ikkunan ja katsoa menneisyyteen tai tulevaisuuteen?

Me molemmat olemme maalanneet akvarelliväreillä jo useita vuosia, ja viime vuosina tuo tapa maalata on tullut osaksi elämää entistä tiiviimmin.

Ensimmäinen yhteinen akvarellinäyttelymme “Arkkitehtuurin palapeli” oli esillä viime kesänä Laitilassa ja suunnitteilla on uusi yhteisnäyttely ensi vuodelle.

Olen kirjoittanut tähän näyttelyyn myös akvarelleihini liittyviä runoja. Niiden kautta voi päästä paremmin sisään kuvan taustalla oleviin pohdintoihin – kuulla tarinan, jonka myötä kuva kertoo paljon enemmän.

Toki myös katsojan omille tulkinnoille jää tilaa. Olisikin hienoa, jos saisi tallennettua muistiin yleisön mietteitä ja ajatuksia näyttelyn teoksista!

Kirsti kertoo omasta maalaamisestaan: ”Akvarelleja voi käyttää voimakkaaseenkin ilmaisuun, useiden päällekkäisten värikerrosten kautta. Nykyään akvarellit ovat yksi rakkaimpia tekniikoitani. Minua kiehtoo erityisesti niillä saavutettava läpikuultavuus ja herkkyys.”

”Näyttelyn työt on maalattu hitaasti ja mietiskellen, ajan kanssa. Kaikkia ideoita ei saa mahtumaan yhteen työhön, eikä pidäkään saada”, tuumaa Kirsti.

Aukiolojat ja osoite:

Näyttely on esillä huhtikuun ajan Fabbes Café:ssa, joka on viihtyisä kahvila kauniilla alueella yliopistojen ja tuomiokirkon läheisyydessä.

Osoite: Tehtaankatu 6, Turku. Näyttely on avoinna huhtikuun ajan, ma-to 8-18.00 ja pe 8-16.00.

Yhteystiedot:

Kirsti Virkki, puh. 050-3558871 ja Tiltu Nurminen, puh. 050-5167925

Kiitos avajaiskuvista Samu Virkki!

teksti: Tiltu Nurminen


Akvarelli-runo-näyttely: Olet tuulen pyörre


Pidimme runoilija Satu Haapalan kanssa näyttelyn Nousiaisten kirjaston Galleriassa maaliskuussa. Se syntyi luontevana jatkona ja vastaparina viime syksyn yhteisnäyttelyllemme.

Silloin teemana oli luopuminen – tällä kertaa sen vastaparina rakkaus ja elämänilo. Molemmat elementit olivat nyt esillä yhtä aikaa ja esittivät vuoropuheluaan, kuten elämässä on asioiden tapana; vuorotellen iloa ja surua, onnea ja pettymyksiä.

Avajaisten sijaan pidimme taideillan, jossa kerroin akvarellitöistä ja Satu luki omia runojaan sekä lauloi omia runollisia sävellyksiään. Saimme yleisöltä ihanaa palautetta ja paljon myönteistä kannustusta –  ilmeisesti annoimme heille paljon ajateltavaa ja kiehtovia taidekokemuksia! Vuorovaikutus oli molemminpuolista. Taiteilijan roolissa on hurmaavaa kuulla yleisön näkemyksiä ja kokemuksia näkemästään ja kuulemastaan!

Rakkaus-teeman teoksista yksityiskohtia ja yhteenkuuluvat runot:

1. Vesi tulee kohti 

Vesi tulee kohti,
aina kohti, rantaan,
ei koskaan mene pois.
Kannattelee mieltä.

 

 

2. Olen kukkiva köynnös

Haet juotavaa, jano ei lähde.
Etsit minua.
Olen kukkiva köynnös
sinussa;
silmut
parahtavat auki.

 

 

3. Rakkaus on merenneidon askellus

Pihamaa kun kimaltaa,
mitä se kimallus tarkoittaa?
Se onko unia lapsien,
vai aatoksia rakkaitten?
Vai askeleet merenneitojen
joiden öiset salat
– suomuiset jalat –
näin paljastuivat
ne vaikka pois jo uivat?
Rakkaus on
merenneidon askellus,
ei kivuton
voi koskaan olla rakkaus.
Hullu kai
silti takaisin pyrstöään
tahtoo vain
kun tuntenut on poltteen tään.
Pihamaa kun kimaltaa,
mitä se kimallus tarkoittaa?
Öisin vainko voi rakastaa
merenneidot rakkaintaan?
Minne kulkevat polkujaan?
Päiväksi jälleen
sukeltaa mereen
odottaen iltaa
taas seuraavaa…

 

 

4. Tahdon soida sinusta

Saat joka oksan
joka lehden liikkumaan,
latvan nöyrtymään.
Tahdon
taipua sinusta
sinulle,
soida sinusta
sinulle!

 

 

5. Sydäntäni rantavetenä silität

Kultaisin värein
sydäntäni rantavetenä silität.
Sylissäsi lepään,
annan kesän tulla.

Kultaisin värein

 

 

6. Olen hääpäivämme syksy

Olen syksy
hääpäivämme syksy,
liekit leviävät latvasta toiseen
likemmäs runkoa
kevein värein
ja syvin.
Sumusifonki kerroksittain
valahtaa alas.

 

 

7. Olet pyörivä tuuli

Olet loimuava liekki, joka rauhoittaa;
olet pyörivä tuuli, joka pysäyttää.
Olet virtaava vesi, joka tyynnyttää.
Olet minun
olet minun
olet minun
Olen valkea tuohi sun tulessas,
olen leikkivä lehti sun pyörteissäs.
Olen vuori, jonka rinteitä virtaat!
Olen sinun
olen sinun
olen sinun

 

 

8. Tässä kaikki hellyys

Värit leijuvat suurina
luomien alla,
musiikki soi
vaikka levysoitin ei.
Tässä kaikki hellyys
halu
tahto.

 

 

Teokset ovat myytävänä:
1. Vesi tulee kohti
 150 €
2. Olen kukkiva köynnös
 280 € (Myyty)
3. Rakkaus on merenneidon askellus
 480 €
4. Tahdon soida sinusta
 150 €
5. Sydäntäni rantavetenä silität 480 €
6. Olen hääpäivämme syksy
 150 €
7. Olet pyörivä tuuli
 280 €
8. Tässä kaikki hellyys
 480 €

 

Ota yhteyttä:
Akvarellit: tiltu.nurminen(at)artisokka.fi, puh. 050-5167925
Runot ja runokirjoja: Satu Haapala, puh. 040-5381639
Blogiteksti ja valokuvat: Tiltu Nurminen

thumb_img_2066_1024

Onko sisäilmaongelmassa kyse homeesta vai myrkyllisistä mikrobeista?


Järjestimme Turun Seudun Arkkitehtien toimesta Turun linnassa kuluneena syksynä Terve talo –seminaarin yhdessä Curation ja Rakennusperinteen Ystävien kanssa. Itselleni uusia ajatuksia herätti erityisesti Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston professorin Mirja Salkinoja-Salosen esitys.

Nykyään lähes joka toisessa koulussa, toimistotalossa, päiväkodissa tai asunnossa on homeongelma – vai onko sittenkään? Kyse ei ole välttämättä vanhoista rakennuksista, vaan viime vuosikymmeninä rakennetuista tai jopa aivan uusista. Sisäilmaongelman syypää ei kuitenkaan välttämättä olekaan home vaan myrkylliset mikrobit.

Näin asiasta kertoo mikrobiologian asiantuntija Mirja Salkinoja-Salonen:

Ihmisen keho yrittää suojautua haitallisilta aineilta

Ihminen on jatkuvasti alttiina erilaisille mikrobeille. Herkimmät kohdat kehossa ovat iho, silmät ja keuhkot. Ja tärkein näistä on keuhkot, joiden pinta-ala on 70 m2, kun kaikkien keuhkorakkuloiden pinta-ala lasketaan yhteen. Se on haavoittuva, yhden solun paksuinen kerros.

Toiseksi tärkein pinta on ihon pinta (1-2 m2). Ihoa kuitenkin suojaavat useimmiten vaatteet, joten altistuminen on vähäisempää. Myös silmät ovat hyvin herkkä kohta, joka on onneksi kuitenkin pieni kohta alueena.

Keuhkoputken pinnassa on pienen pieniä karvoja, jotka soutavat samaan suuntaan ohuessa limakerroksessa. Sen päällä on kerros jäykempää limaa, jota nämä karvat työntävät ylöspäin. Tämän limalautan pintaan on tarttunut pölyä ja kaikenlaisia hiukkasia, jotka pitää saada pois keuhkoista.

Varsinaisilla keuhkorakkuloilla ei ole enää mitään omaa puolustusmekanismia. Ylöspäin noustessaan lima päätyy nieluun, josta ihminen sen nielaisee refleksinomaisesti ruokatorvea pitkin mahalaukkuun. Siellä ruoansulatusjärjestelmä hoitelee sen vaarattomaksi.

Nämä karvat (kiliat) eivät pysty palauttamaan keuhkotorvesta ylös nieluun kaasuja tai vesihöyryyn liuenneita myrkyllisiä aineita. Ne päätyvät siten ihmisen verenkiertoon ja aiheuttavat keuhkon solujen vammautumista ja arpeutumista, jolloin solut eivät pysty enää toimimaan. Se ilmenee esimerkiksi siten, että ihminen hengästyy helpommin.

thumb_img_1853_1024

IV-koneiden vaikutus sisäilmaan

Hyväkin ulkoilma voi muuttua haitalliseksi, jos se kulkee ilmanvaihtolaitteiston läpi huoneilmaan. Matkan varrella se muuntuu dramaattisesti: siitä katoavat bakteerit ja kiltit metsähomeet – ja jäljelle jää pelkkiä myrkyntuottajia.

IV-kanavat ovat sisäilmariski myös puhdistettuna. Ilmanvaihtokanavien pinta kerää mikrobien ja huoltokemikaalien aerosolia tahmakerrokseksi, joka kerää miljardeja hiukkasia. Samalla tehollinen tarttumapinta kasvaa ja mikrobeille muodostuu suotuisa kasvualusta.

thumb_img_1854_1024

Haitalliset kemikaalit siivousaineissa ja rakennusmateriaaleissa

Myös kemikaalit siivousaineissa tappavat kilttejä metsähomeita. Kaikkein vahvimmat myrkylliset mikrobit säilyvät hengissä ja aiheuttavat ihmiselle oireita. Sisätiloihin jäävät elämään ne mikrobit, joille sopii se ympäristö, jonka me olemme sinne tuottaneet.

Huonot mikrobit eivät tule metsästä. Aika harva ihminen kokee sairausoireita metsäkävelyllä.

Rakennusmateriaalien ja siivousaineiden biosidit ja sisäilman mikrobit pysäyttävät helposti ihmisen keuhkoputkea suojaavien hienon hienojen “ripsien” toiminnan. Nämä ripset estävät normaalioloissa epäpuhtauksien kulkeutumisen keuhkoihin. Silloin kehon oma siivousjärjestelmä ei toimi.

thumb_img_1938_1024

Rikkivety

Yksi hankalimmista aineista sisäilmassa on rikkivety (H2S). Sen turvallisen pitoisuuden viitearvo on amerikkalaistutkimuksen mukaan 0,003-0,005 ppm. USA:ssa on määritelty enimmäispitoisuusarvot rikkivedylle asunnoissa ja toimistoissa, mutta Suomessa ei.

Sitä ei voi haistaa, mutta se läpäisee solukalvot hetkessä ja sotkee solujen säätelyjärjestelmän. Kuitenkin matalatkin pitoisuudet altistavat nenä- , silmä- ja neurologisille oireille, kuten levoton nukkuminen ja muistihäiriöt. Oireet voivat jatkua viikkoja altistumisen jälkeen. Nämä rikkivetypitoisuudet eivät tule ulkoilmasta vaan löytyvät nimenomaan sisätiloista.

Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut raja-arvot rikkivedyille eläintiloissa. Esim. navetoissa ei rikkivetyä saa olla kuin hyvin pieniä pitoisuuksia. Ihmisten käyttämien tilojen kuten päiväkotien enimmäisrikkivetypitoisuuksia sen sijaan ei ole säädelty mitenkään.

MRL (minimal risk level) tarkoittaa suurinta pitoisuutta, jonka ihminen kestää pitkähköjä aikoja altistuen jollekin aineelle ilman terveyshaittaa. Sisäilmatutkimuksen kannalta olisi tärkeää määritellä tällainen arvo rikkivedylle asuntojen ja työpaikkojen sisäilmassa.

thumb_img_2129_1024

Mistä rikkivetyä sisilmaan sitten syntyy?

Tuulettumattomissa oloissa, kuten muovilla eristetyn seinärakenteen sisällä, mikrobit syövät hapen pois. Syntyy rikkivetyä, joka menee myös ihmisen ihon ja limakalvojen läpi hetkessä – se pystyy kulkeutumaan myös muovin läpi.

Rakennusmateriaaleissa kuten kipsilevyssä on kipsiä ja paperia, mutta myös paljon myrkyntuottajamikrobeja, jotka lähtevät heti kasvamaan, kun levy kastuu jostain nurkasta tai altistuu vesihöyrylle. Kipsi on kalsiumsulfaattia. Hapettomissa oloissa rikkivetyä tuottavat bakteerit käyttävät tätä sulfaattia hengitykseen.

Myös muissa rakennusmateriaaleissa on paljon näitä myrkyllisiä mikrobeja, joka johtunee siitä, että niissä käytetään biosideja. Biosidit aiheuttavat ihmiselle oksidatiivista stressiä (altistaa muun muassa syövän ja sepelvaltimotaudin synnylle).

thumb_img_1964_1024

Siivouksen merkitys sisätilojen kemikaalikuormassa

Siivousaineet sisältävät yleisesti biosideja, jotka ovat ihmiselle hengitettäessä myrkyllisiä. Ne sisältävät myös lähes aina kostutusaineita, jotka yhtyvät ilman sisältämään vesihöyryyn tuottaen agressiivia nanoaerosolisumuja eli pieniä sumumaisia hiukkasia.

Yksi pahimmista kemikaaleista on kostutinaine Genapol / E35 / E58 (myös mm. pehmitinaine DEHP, ja tensidi Didekyyli-dimetyyli ammonium kloridi), joka liukenee veteen ja reagoi sen kanssa.

Kostutusaineen tehtävä on jo pienenä lisättynä määränä aiheuttaa veden tai muun nesteen hajoaminen nanopisaroiksi. Nanokokoiset pisarat leviävät tehokkaasti siivottavaan pintaan “kastellen” sen niin, että mahdollisimman pieni tilavuus siivoustuotetta riittää kostuttamaan suuren pinta-alan.

Sitä käytetään sekä pesuaineissa että maaleissa tuomaan lisää riittoisuutta – ja kipsilevyissä ja betonissa nopeuttamaan kuivumisaikaa jopa 50 %.

Tämä sama aine reagoi myös ihmisen solukalvojen kanssa irrottaen sieltä kolesterolin, joka on meidän kaikkien solujemme oleellinen osa. Se jäykistää solukalvon, joka muuten olisi vetelä ja notkuva.

Kostutinaine muodostaa nanoaerosolia, jota me emme näe, emmekä pysty sen kulkua keuhkoihin estämään. Tutkimuksissa hyvin pieni määrä tätä ainetta pysäyttää myös mm. siittiöt kokonaan.

thumb_img_2141_1024

Kostutinaineet ja homemyrkyt yhdessä vaarallisia

Kostutinaineet myös kuljettavat helposti mukanaan ilmassa leijuvien myrkyllisten homeiden itiöitä keuhkoihin.

Hyvin monet näistä sisätilojen homeiden ja bakteerien tuottamista myrkkyaineista ovat myrkyllisiä mitokondrioille. Mitokondriot ovat ihmisen kaikkien solujen energiakoneita. Nämä myrkyt estävät tai häiritsevät mitokondrioiden toimintaa eli hapellisen energian tuottamista. Ne tuhoavat soluja.

Muutamat homeet ovat hyvin myrkyllisiä kuten Penicillium expansum, joka pysäyttää keuhkojen kiliat (limaa puhdistavat ripset) tai Paecilomyces variotii. Myös homeitiöt ja rihmastot sisältävät myrkkyjä, mutta niiden tuottamat nestemäiset pisarat tuottavat toksiineja yleensä monisatakertaisesti.

Kostutuskemikaalin ja homemyrkyn samanaikainen läsnäolo on erittäin myrkyllistä. Homeitiöitä on aiemmin tutkittu puutteellisesti, tärkeämpää olisi tutkia homemyrkkyjen reaktioita kemikaalien kanssa. Koneellinen ilmanvaihto levittää niitä samalla tehokkaasti.

thumb_img_2059_1024

Suomessa siivotaan liikaa

Suomessa seitsemän erilaista autoimmuunisairautta, joita on enemmän kuin missään muussa maassa. Onko kansa, joka sairastuu toksideihin, erilainen kuin muut?

Tyypin 1 diabetesta on Suomessa eniten maailmassa suhteutettuna väkilukuun. Suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden yhteisissä tutkimuksissa on selvinnyt, että tyypin 1 diabetestä on Suomessa 800% enemmän kuin Venäjän Karjalassa ja nykyään yhä nuoremmat ja nuoremmat sairastuvat.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa on Suomessa 600 % enemmän kuin Venäjän Karjalassa.

IPD suolistosyndrooma eli Krohnintauti oli vielä 10 vuotta sitten keski-ikäisten tauti, nyt teini-ikäisten. Sitäkin on Venäjän puolella vähemmän kuin Suomessa.

Myös koivu- ja siitepöly allergisoivat Suomessa.

Elimistö tarvitsee monimuotoisuutta: mutaa, multaa, kissoja ja koiria.

Jostain syystä venäläisissä kouluissa ei ole bakteereja. Ehkä siellä siivotaan vähemmän.

Kiitokset Mirja Salonen-Salkinojalle havainnollisesta tietopaketista!

thumb_img_2109_1024 

Yleisellä mielipiteellä voidaan saada aikaan muutoksia

Ystävien ja tuttavien rajujakin sisäilmaoireita vierestä seuranneena pidän terveellisiä rakennusmateriaaleja erityisen tärkeänä asiana. Rakennusten käyttäjien ja tilaajien tulee kiinnittää huomiota tähän: Rakennusteollisuudelta pitää vaatia materiaaleja ja seinärakenteita, jotka ovat turvallisia ja edistävät hyvää sisäilman laatua!

Voisiko perinteisiä luonnollisia materiaaleja kuten massiivihirttä, savea ja luonnon eristeitä käyttää myös nykyrakentamisessa? Pitäisi unohtaa kiire rakentamisessa ja tehdä mieluummin rauhassa hyvää laatua.

Terve talo –seminaarin esitykset löytyvät videoina tästä linkistä.

thumb_img_1959_1024

teksti: Tiltu Nurminen – professori Mirja Salkinoja-Salosen esityksen pohjalta, kuvat: Tiltu Nurminen, arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto Creative Turku


tiltunurminen3a

Teosluettelo – Matka toiseen maailmaan


Runoja ja akvarelleja, Lemun kirjasto 1.-30.11.2016

runot: Satu Haapala, akvarellimaalaukset: Tiltu Nurminen

tiltunurminen1b

1.

Sisimpääni lunta sataa

hiljaa

kevyesti –

höyheniä.

Puhallan kinokset hajalle,

linnun lentoon.

 

tiltunurminen2b

2.

Haavat varistavat

kultansa haavoille

lehtikuuset liekittävät

hyvin riippuneen mielen

 

tiltunurminen3

3.

Kuuntelin Beethovenin Kohtalonsinfoniaa.

Äkkiä se muistutti Mendelssohnin Hebridejä;

Hebridit ei enää ollut sama,

se oli tämä elämä,

meidän elämämme, joka pyörittää meitä,

välillä päästää suvantoon lepäämään,

vyöryy ja vie taas mennessään,

kiihtyy

loppua kohti.

Jäljelle jää

 

hiljaisuus

 

tiltunurminen6

4.

Tulin

siniseen huoneeseen

asumaan,

meren äärelle

hengittämään

Kävin läpi

kaikki huoneet

Rakastin vuoria

peltoja, puroja, metsiä

 

Keriydyn takaisin siniseen

 

Soittakaa minulle

Kolme väriä: Sininen

Händelin vesimusiikki

Sirotelkaa järveen

jossa toinen puolikkaani lepää

 

Ja mitä sitten

 

tiltunurminen5b

5.

Sumu pudottaa iltaruskon

aukiolle, tähän.

Lilaoranssi

häikäisee

metsän

ja pimeys.

 

6a-tiltunurminen

6.

Mikä on horisontti?

Kun katsot pilvien päältä

ei kohtaa maa taivasta

 

Pilvien kuviokelluntaa

ja lumidyynejä

 

Pitääkö täältä laskeutua?

Minkälaisen horisontin tarvitsen?

Otanko hohteen mukaan

 

tiltunurminen7b

7.

Pilvien kerrokset hajaantuvat

lehti kääntyy

paljastaa

kuivan ruohon

 

hitaasti ja yhtäkkiä

tavoittaa nuoren maan tuoksu

 

tiltunurminen8d

8.

Mikä on tärkeää, mikä ei,

kuka on menossa

mihin suuntaan ja miksi?

Päivät sukeltavat toisiinsa,

sinä niihin

etkä huomaa virtauksia.

 

tiltunurminen9c

9.

Niin kuin

hylättyjen talojen seinustoilla

on räystäiltä valuvan sadeveden pyöristämiä

vaaleita lasinsiruja

 

laiturilta seuraat miten uikunpojat

opettelevat sukeltamaan,

läpsyttävät siipiään kuivatellessaan

 

yhtä vääjäämättä

on sinun vuorosi

lähteä soutamaan

 

sinun vuorosi

lähteä

 

tiltunurminen10b

10.

Je vois ce que les autres ne voient pas

 

Pienet haaveiden pisarat

pomppivat tietä pitkin

siniset ja valkoiset

 

Nähdä elämän pienet heleet

joita nuorallatanssija tekee jaloillaan

 

tiltunurminen11b

11.

Lammikko heijastaa

alitajunnan syvyyksiä.

Kosketan kiviä

pohjalla.

 

Hinnat:

1. Sisimpääni lunta sataa, 36×36 cm, 150 €

2. Haavat varistavat kultansa haavoille, 56×56 cm, 280 €

3. Kuuntelin Beethovenin Kohtalonsinfoniaa, 76×76 cm, 480 €

4. Tulin siniseen huoneeseen, 56×56 cm, 280 €

5. Sumu pudottaa iltaruskon, 36×36 cm, 150 €

6. Mikä on horisontti?, 76×76 cm, 480 €

7. Pilvien kerrokset hajaantuvat, 36×36 cm, 150 €

8. Mikä on tärkeää, mikä ei?, 56×56 cm, 280 €

9. Niin kuin hylättyjen talojen seinustoilla, 76×76 cm, 480 €

10. Je vois ce que les autres ne voient pas, 56×56 cm, 280 €

11. Alitajunnan syvyyksiä, 36×36 cm, 150 €

 

Yhteystiedot:

Satu Haapala, satu.haapal(at)dnainternet.net, 040-5381639

Tiltu Nurminen, tiltu.nurminen(at)creativeturku.fi, 050-5167925


tiltunurminen15

Matka toiseen maailmaan – akvarelleja ja runoja Lemussa Runoviikolla


Näyttely on esillä Lemun kirjastossa marraskuun ajan. Osoite: Askaistentie 142, Lemu. Avoinna: ma klo 10-15, ti klo 14-20, ke kiinni, to klo 14-20, pe klo 11-15.

Pidän lemulaisen runoilijan Satu Haapalan kanssa yhteisnäyttelyn, jossa on esillä hänen runojaan ja minun akvarellejani toisiinsa liittyen. Olemme osa Varsinais-Suomen Runoviikon ohjelmaa, jonka teema on ”Runo & Matka”.

Loppukesän ja alkusyksyn aikana syntyneissä näyttelytöissä on herkkyyttä, ihmisille merkittäviä hetkiä, oivalluksia sekä kiitollisuutta juuri tästä hetkestä.

tiltunurminen12

Maalatessani akvarelleja tavoittelen vapaata ajatuksen ja siveltimen kulkua, jossa alitajunta ohjaa työskentelyä. Aloittaessani en tiedä, mihin päädyn, maalaus etenee tunteen ja tunnelman mukaan. Maalaaminen on myös väriterapiaa: ilmaisen väreillä tunteita ja tunnelmia.

tiltunurminen14

Satu Haapalan runot ravistelevat tavanomaisia näkökulmia ja irtaannuttavat arkielämästä. Haapala on julkaissut viisi runokokoelmaa. Näyttelyssä on mukana niin julkaistuja kuin uudempia julkaisemattomiakin runoja. Tuoreimmassa, vielä työn alla olevassa käsikirjoituksessa hän  käsittelee luopumisen teemaa, ja siitä löytyi yhtymäkohtia akvarelleihini.

Runot ja akvarellit kulkevat käsi kädessä – molemmat ilmentävät elämän herkkiä, syviä oivalluksia ja tuntemuksia.

Teksti: Tiltu Nurminen / Satu Haapala

tiltunurminen-satuhaapala

Turun Seutusanomien artikkeli näyttelystämme: Runoviikko starttaa huomenna! Ja Vakka-Suomen sanomien artikkeli: Runot ja akvarellit puhuvat luopumisesta

Katso myös: Teosluettelo - Matka toiseen maailmaan!


Visit Us On Facebook