Tarinoita rakentamisen laadusta, kaavoituksesta ja kustannusosaamisesta, OSA 1: LAATU


KUKA OHJAA RAKENTAMISEN LAATUA JA KUSTANNUKSIA?

Tämän kevään arkkitehtipäivillä puhuttiin paneelikeskustelussa kaavoituksesta, tarinoista, rakentamisen laadusta ja kustannusosaamisesta. Yleisö osallistui keskusteluun yllättävän aktiivisesti. Ehkä syynä oli vetävään tyyliin keskustelua juontanut insinööri Ilkka Alvoittu, joka vuorotellen ärsytti ja hauskuutti kuulijoita.

Yhtenä ensimmäisistä alustuksista mainittiin, että tulevaisuus on sen, joka asettaa ongelmakentän – ja joka pääsee puhumaan. Kaikki eivät välttämättä saa ääntään kuuluviin. Mitkä ovat ne instanssit tai foorumit, joissa oman ajatuksensa saa tuoda julki? Pelkkä puhuminen ei sisällä vuorovaikutusta.

Mieluummin voisi asettaa lauseen hieman toisin: ”Tulevaisuus on sen, joka on puhutteleva.”

SAFA:N PUHEENJOHTAJA ESKO RAUTIOLA OTTAA KANTAA.

RAKENTAMISEN HAASTEENA MARKKINATALOUS

Keskustelussa todettiin, että isoja haasteita rakentamisalalle asettaa suomalaisten ikääntyminen. Vuonna 2030 meillä on 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Tarvitaan miljoona esteetöntä asuntoa.

Onko suuren tarinan sivujuonne se, että työntekijät ja rahat loppuvat? Voiko tätä maata kutsua hyvinvointivaltioksi vielä siinä vaiheessa? Näistä realiteeteista on hyvä keskustella ajoissa.

Yleisöpuheenvuoroissa kysyttiin onko markkinataloudessa kysymys vain kysynnän ja tarjonnan laista vai voiko rakentamista ohjata jokin muu säätelymekanismi? Yleisön mielestä niin kauan kun keskusliikesysteemit määräävät, ei tapahdu muutosta tai se tapahtuu toivottoman hitaasti.

Kun seuraa uusia ryhmärakentamisprojekteja, joissa asukkaat itse ovat rakennuttajia, ovat neliökustannukset dramaattisesti jotain muuta kuin normirakennusprojekteissa.

Miksi näitä uusia rakennustapoja yritetään vaikeuttaa? Ryhmärakentamisen kustannukset saattavat olla jopa vain puolet perinteisen rakentamisen kustannuksista.

KESKUSTELUA JUONSI INSINÖÖRI ILKKA ALVOITTU.

MODERAATTORINA HANKEKEHITYSJOHTAJA  ILKKA ALVOITTU NCC:LTÄ.

KUKA OHJAA RAKENTAMISTA VIIMEKÄDESSÄ?

Yhtenä olennaisena kysymyksenä pidettiin sitä, että rakennusliikevetoisessa rakentamisessa ongelmana ovat suunnittelijan näkökulmasta myös ”näkymättömät omistajat”. Usein kyseessä ovat lakimiehet, jotka johtavat ja ohjaavat toimintaa pörssiyhtiöissä.

Suomessa on noin 4-5 isoa rakennusliikettä. Näiden omistajia ovat esimerkiksi eläkeyhtiöt tai yksityiset miljonäärit. Mieluummin tarvittaisiin vaikkapa 500 rakennusalan toimijaa, jolloin ehkä syntyisi aitoa monimuotoisuutta. Kaupunkikeskustojen suhteellinen hintataso voisi siten vähitellen muuttua.

Yhtenä kalliiden asuntojen syynä pidettiin myös liian hidasta kaavoitusta, jolloin asuntoja on tarjolla liian vähän. Keskustojen hintataso voi muuttua myös tiivistämällä olemassaolevia kaupunginosia.

Esimerkiksi Tampereen Tammelan kaupunginosan tiivistäminen siten, että 4000 uutta asukasta saadaan mahtumaan alueelle, on hinnaltaan vain kolmasosa verrattuna uuden alueen rakentamiseen koskemattomaan metsään.

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen


kansi

Puuarkkitehtuurin aakkoset


Nousiaisten yläasteen seitsemäsluokkalaisten yhtenä kuvaamataidon työnä kevään aikana on ollut tikuista rakennettava torni. Aikaa rakentamiseen oli neljä tuntia. Apuna sai käyttää tavallista askarteluliimaa. Kyseessä oli kilpailu, jonka parhaat työt valittaisiin sen perusteella kuinka korkea, kaunis ja kestävä tornista tulisi. Tornin tuli pysyä pystyssä kun päälle asetettaisiin iso Erikeeper-liimapullo.

IMG_6347

Torneista tuli paitsi kestäviä myös kauniita. Sekä insinööritaitojen että arkkitehtuurin yksi peritaate onkin, että mikä on rakenteellisesti toimivaa on usein myös kaunista. Usein valmiissakin taloissa rakenteet, palkit ja pilarit ovat näkyvä osa kokonaisuutta. Toisinaan vaikkapa hirsirakennuksen kattopalkit jätetään tarkoituksella näkyviin tunnelman vuoksi – tai puisen hallin kattoristikko on osa arkkitehtuuria.

IMG_6343

Puusta voi rakentaa uskomattoman keveitä ja kauniita ristikkorakenteita. Tämän vuoden diplomityöpalkinnon arkkitehtuurikoulutuksen saralla saikin Oulun yliopiston opiskelija Tuulikki Tanska, joka oli tutkinut matemaattista tietokoneavusteista suunnittelua kaarevien puurakenteiden koostamiseen.

Kaarevia liitoksia ja uudenlaista puurakentamisen muotoilua edustaa myös Turun kulttuuripääkaupunkivuoden puupaviljonkin Pudelma, joka on jäänyt pysyväksi rakenteeksi kaupungintalon puistikkoon.

Isommassa mittakaavassa puisia innovatiivisia ristikkorakennelmia on toteutettu mm.  Espanjan Sevillassa.  Metropol Parasolin rakenteiden huipulla, lähes 30 metrin korkeudessa, puisten päivänvarjojen laella kiemurtelee näköalatasanne. Rakenne koostuu 3400 erillisestä puuelementistä, jotka on valmistettu Suomessa.

Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki Helsingissä viettää 20-vuotispäiviään tänä vuonna. Oppilastöitä esitellään pitkin vuotta, mutta päänäyttely on esillä toukokuun ajan Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytilassa Kampissa, vanhan linja-autoaseman tiloissa.

Turkulaiset Suomalaisen yhteiskoulun lukiolaiset tekivät kaksi vuotta sitten tutkielman turkulaisesta arkkitehtuurista. Valokuvin ja tekstein tutkituista kohteista tehtiin kirja ”Rakennukset kertovat TURKU”. Tavoitteena oli luoda kuvateos joka soveltuu lukiolaisten opetuskäyttöön.

IMG_6355

Omakohtaisesti tutkimalla ja käsin pienoismalleja rakentamalla arkkitehtuuri tulee tutuksi koululaisille ja kenties sytyttää kipinän tutkimaan rakenteita ja rakennuksia enemmänkin!

Käy katsomassa myös Henrikin koulun 7-9 luokkien kuvataidenäyttely Nousiaisten kirjastossa 8.5. – 22.5.2014!

IMG_6372

IMG_6331

IMG_6332

IMG_6334

IMG_6338

IMG_6340

IMG_6341

IMG_6348

IMG_6360

IMG_6342

IMG_6361

IMG_6363

IMG_6373

IMG_6344

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen

Lisää kuvia tikkutorneista Artisokan fb-sivuilla.

Lue myös TS-Koti-sivun blogikirjoitukseni Tamminaula – hyvän tuulen kierrätyspuoti! 


Kirjallisuutta ja kaupunkikulttuuria


Paimion kirjastossa voi yhdistää kaksi teemaa samalla käynnillä. Kirjahyllyjen lomassa voi tarkastella turkulaisten arkkitehtien valokuvia näyttelyssä, joka esittelee kaupunkitiloja eri puolilta maailmaa.

Pääasiassa arkkitehtuuriin liittyvillä opintomatkoilla otetuissa kuvissa tarkastellaan kaupunkitunnelmia ja kaupunkikulttuurin ilmiöitä.

IMG_6693

Näyttelyn ajatuksena on kerätä ideoita ja esimerkkejä erilaisista tilakokemuksista oman kotimaisen perinteemme ulkopuolelta ja miettiä, olisiko jokin esimerkeistä sopiva täkäläiseen ympäristöön.

Kuvissa pohditaan miten muualla suhtaudutaan ympäristön vaalimiseen tai kehittämiseen. Samalla halutaan herätellä keskustelua arkkitehtuurin merkityksestä kadunmiehen kahvipöydässä sekä turuilla ja toreilla.

IMG_6676

Valokuvia katsoessa voi miettiä tuleeko tietyn rakennuksen tai tilan tunnelma väreistä, pintamateriaaleista, kasveista, näköaloista vai siitä miten aurinko paistaa kyseiseen kohtaan. Houkutteleeko vaikkapa aukio kohtaamisiin tai oleskeluun, tilasta nauttimiseen.

Luonnon elementtien osuus rakennetussa ympäristössä on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Suosituimmat lempipaikat yleensä löytyvät jokien rannoilta ja puistojen varsilta tai mukulakivin päällystetyiltä toreilta.

Kuvista voi tutkia mikä on puiden, pensaiden ja kukkaistutusten merkitys kaupunkikuvassa ja valaistaanko niitä riittävästi pimeinä vuodenaikoina.

ISO-9-Tiltu

Kumpi tuntuu inhimillisemmältä tai viihtyisämmältä, rapistunut graffitien peittämä tiiliseinä vai uusi kiiltävä lasijulkisivupinta? Vastaukset eivät ole yksiselitteisiä, mutta kenties juuri vastakohdat täydentävät toisiaan.

Teräslasikaupungissa ihminen voi tuntea olonsa ulkopuoliseksi, mutta samalla on olemassa tarve puhtaaseen ja selkeästi määriteltyyn ympäristöön.

Toisaalta talojen ja katutilan rakentamisessa haetaan myös todisteita ihmisen kekseliäisyydestä, kehityksestä ja uusista materiaaleista. Moderni lasirakentaminen mahdollistaa kerroksellisuuden, läpinäkyvyyden ja valoisuuden – myös ennennäkemättömät ratkaisut kiehtovat.

IMG_6681

Ihmisen mittakaavaisen tuntemuksen tuo myös eri aikakausien löytyminen katukuvasta. Rinnakkain seisovista eri historian jaksojen rakennelmista huokuu tarina, jatkokertomus, johon nykyaika kirjoittaa oman versionsa elämisestä ja rakentamisesta ja ihmisen kädenjälki jää niissä näkyviin tulevaisuuden sukupolville.

Rakennammeko vain oman elinaikamme tarpeisiin vai myös lapsillemme ja heidän lapsilleen.

IMG_6665

Rakennetun ympäristön laatua eivät päätä vain talousjohtajat, insinöörit, arkkitehdit tai maisemasuunnittelijat vaan moni suunnitelma saa alkunsa asukkaiden ja yritysten tarpeista ja toiveista. Poliittiset päätökset ratkaisevat suurelta osin miten kaupunkikuvaa kehitetään. Siksi arkkitehtuuri on jokaisen kansalaisen asia.

37-Tiltu

IMG_6684

IMG_6674

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen


80 vuoden rakennetesti


Oppia ikä kaikki – vanhan talon ikä erityisesti. Jos talon rakenteet ovat säilyneet terveinä ja kestävinä vuosikymmenet, olisi varmaan syytä tutkia, mitkä tekijät ovat taanneet hyvän sisäilman ja terveelliset asuinolosuhteet ja hyödyntää tietoa uusien rakennusten kohdalla. Oma vuonna 1932 hirrestä rakennettu talomme on kestänyt homehtumatta tuulet ja tuiskut. Muovia ei ole katossa, seinässä eikä lattiassa.

IMG_5978

Mikä estää nykyään rakentamasta näillä samoilla periaatteilla? Ehkä suurin tekijä on raha – ja kiire. Ei ole aikaa tai osaamista rakentaa itse ja pakettitalo koetaan turvalliseksi ratkaisuksi. Rakentamisesta on tehty erilaisten säädösten ja määräysten myötä liian monimutkaista tavallisen rakentajan hallittavaksi. Ehkä ei myöskään ymmärretä kestävien ja terveellisten rakenteiden merkitystä ja taloudellista arvoa pitkällä tähtäimellä – elämme kertakäyttökulttuuria.

IMG_5962

Loppujen lopuksi kysymys on kai asenteesta, mihin on tottunut tai millaisen elämäntavan on valinnut itselleen muutoinkin. Vanha talohan voi olla arvokas sijoitus hyvin pidettynä tai asianmukaisesti kunnostettuna.

Myös perinteisin tavoin rakennettu uusi talo voi olla tulevaisuuden arvotalo, kun huomataan että nykyisillä rakennustavoilla saadaan aikaan hometaloja, liian tiiviitä sisätiloja ihmiselle hengitettäväksi. Homeongelma on tiedostettu, mutta ratkaisut tuntuvat olevan ihmeen vaikeita ymmärrettäviksi.

IMG_5967

Anopin entisessä kerrostaloasunnossa oli aina 25 astetta lämmintä – siellä tuli jatkuvasti kuuma, jano sekä nukuttava olo. Ehkäpä sopivan harva talo, jossa ilma kulkee luonnollisesti tai ikkunat saa auki halutessaan, on kuitenkin se kansanterveydelle sopivampi ratkaisu. Jos nykymääräyksillä säästetäänkin energiassa niin lasku taitaa olla suurempi terveysongelmissa.

Onneksi moni on alkanut ymmärtää ekologisen kierrätyselämäntavan arvon. Vanhoja ikkunoita ei tarvitse vaihtaa uusiin, vaan ne korjataan itse. Vanhat tiilet ja kattotiilet otetaan talteen ja käytetään toisaalla, mikäli eivät alkuperäiseen tarkoitukseen enää sovi. Uutta ovea ei osteta rautakaupasta vaan kierrätyskaupasta. Vanhoja julkisivuja ei tarvitse purkaa vaan kenties pesu riittää.

IMG_5943

Mietin useinkin, miksi rakennusmääräyksissä on kuljettu koko ajan vain energiatehokkuuden ehdoilla. Trendinä on ollut tiivistää sekä taloja että asumista yleensä. Eikö Suomessa ole tilaa asua väljästi ja varaa antaa tehdä taloja asukkaan omien ehtojen mukaan. Jos joku haluaa uuteen taloonsa painovoimaisen ilmanvaihdon, miksi se pitäisi tehdä vaikeaksi.

Ehkäpä jonain päivänä homepakolaisten myötä otetaan oppia vanhoista testatuista rakenteista, luovutaan muoveista ja aletaan valmistaa ikkunoita taas sydänpuusta sekä maalata julkisivuja pellavaöljymaaleilla julkisivun kestävyyden ehdoilla, eikä työmaa-aikataulujen ehdoilla.

IMG_5936

Perinteiset rakennus- ja korjausmenetelmät eivät sovi ainoastaan vanhojen talojen huoltoon vaan ovat myös uusien rakennusten varteenottavia ja taloudellisesti kannattavia aineksia.

Samasta aiheesta kommentoi arkkitehtiopintojen ajalta tuttu professori Unto Siikanen Etelä-Suomen Sanomille ”Terveimmät talot tehtiin ennen sotia, nykytaloista tehdään termospulloja”.

Jatkoa aihepiiristä voi lukea myös Kati Lahtisen tuoreesta kirjasta ”Viri ja valkee – Vanhan rakennuksen lämpö- ja energiatalous”.

Lisää Nousiaisissa sijaitsevan talomme remonttikertomuksia voit lukea Turun Sanomien blogistani ”Vanhan talon tarinoita”.

 

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen

 


1000 km erottaa talven kesästä


IMG_5563Siepinvaaran laavulla huhtikuun puolivälissä tuli vastaan kuukkeleita, jotka kärkkyivät grillimakkaran paloja sekä Lapponia-hiihdon hiihtäjiä, jotka olivat taivaltaneet jo 350 km samalla viikolla. Molemmat mukavia tuttavuuksia.

Samaan aikaan kun Etelä-Suomessa istutellaan jo kukkasipuleita maahan, Lapissa hiihtokelit jatkuvat auringonpaisteessa. Lunta on vielä reilut puoli metriä ja ladut ovat parhaimmillaan – ainakin luisto on kohdillaan.

IMG_5562Laavulla istuen porontaljojen lämmittäessä  takapuolta ja nuotion etupuolta, voi unohtaa helposti kännykät, sähköpostit ja facebookit ja lumoutua tuijottelemaan oranssin valkohehkuista hiillosta, josta nousevat savukiehkurat kieppuvat tuulessa villisti kuin vappuserpentiinit.

Lapin meno on rentoa, hiihtoladuilla tervehditään tuntemattomiakin ja kauppaan voi mennä ulkoiluhaalareissa. Joka kylässä on oma taidegalleria ja paikalliset käsityömyymälänsä. Jäästä on rakennettu lumisia rakennuksia. Kemin lumilinna on ollut useana vuonna omaa luokkaansa taidonnäytteenä jääarkkitehtuurin saralla.

IMG_5371Hiihtokeskusten arkkitehtuuri on hirsirakentamisen voittokulkua. Mökkikylissä on haettu  vaikutteita Keski-Euroopan alppikylistä. Toisinaan vaikutelma ja meininki on kuin villistä lännestä. Myös perinteitä kunnioittavia rauhallisia paikkojakin löytyy.

Oma mökkeilymme on vaatimatonta ilman juoksevaa vettä tai sisävessaa. Juomavesi ja kylpyvesi haetaan lähteestä. Kahvinkeittoveden voi halutessaan nostaa puhtaasta järvestä pilkkimisen ohella. Toisinaan ohi hurahtaa moottorikelkkasafari pitkänä letkana, toisinaan taas hiljainen koiravaljakko, jossa tusinan verran koiria vetää innokkaana rekeä perässään. Useamman koiravaljakon retkikunta on jo vaikuttava näky.

Mitäpä Lapissa muuta kaipaa kuin hieman ulkoilua, saunomista, makkaranpaistoa nuotiolla ja luonnon ihastelemista. Tietysti tarinointia nokipannukahvien kera ja ripauksen revontulia kirkkaalla yötaivaalla.

IMG_5749

NÄKYMÄ LEVI-TUNTURIN HUIPULTA TUIKKU-RAVINTOLAN PIHALTA.

IMG_6816

LEVIN LIIKE- JA MAJOITUSRAKENTAMISTA TUNTURIN LAELTA NÄHTYNÄ.

IMG_5751

HIIHTOKESKUS LEVI SIJAITSEE SIRKAN KYLÄSSÄ.

IMG_5283

SUHTEELLISEN LÄHELLÄ TOISIAAN SIJAITSEVAT KAUNIIT TUNTURIT PALLAS, YLLÄS, OLOS JA LEVI.

IMG_5368

HOTELLI PALLAS AURINGONLASKUN AIKAAN.

IMG_5580

MUONION MAINIOT LADUT OVAT HYVÄSSÄ KUNNOSSA JA OSIN MYÖS VALAISTUT.

IMG_5396

TÖRMÄSLOMMOLAMPI HUHTIKUISESSA ILTA-AURINGON VALOSSA.

IMG_5466

TORASSIEPIN LOMAKYLÄSTÄ LÖYTYY MAJOITUKSEN LISÄKSI KAHVILA, JÄÄRAVINTOLA, POROJA JA HUSKYJA.

IMG_5363

POROTILALLA SIRKAN POHJOISPUOLELLA.

IMG_5739

KITTILÄN PUUKIRKKO.

IMG_5644

REIDAR SÄRESTÖNIEMEN TEOS SÄRESTÖNIEMI-MUSEOSSA KITTILÄN ETELÄPUOLELLA.

IMG_5619

SISUSTUSHUOPA, JOSSA TOISTUVAT KAUNIIT LAPIN PUVUN VÄRIT.

IMG_5584

LUISTAVAT LADUT JA SATUNNAINEN TIENYLITYS.

IMG_6855

NUOTION ÄÄRELLE ON MUKAVA ISTAHTAA HETKEKSI.

IMG_5567

KOTA VALMISTEILLA.

IMG_5483

TUULI ON MUOTOILLUT LUNTA JÄRVEN PINNALLA.

IMG_5426

KEVÄTAURINKO SULATTELEE JÄITÄ JA LUMIA.

IMG_5588

VALMIINA MAKKARANPAISTOON.

IMG_5595

LUMEN MONET MUODOT IHASTUTTAVAT.

IMG_6863

KUTUNIVAN JOUTSENET PALLASTUNTURIN LÄHELLÄ.

 

Kuvat: Tiltu Nurminen

Katso lisää kuvia Lapin tunnelmista Artisokan fb-sivuilta ja Instagrammista!


IMG_5136

Kukkoja ja korsetteja


IMG_5149Värien loisteesta, huumorintajusta, ennakkoluulottomasta muotoilusta ja kokeilunhalusta – siitä on keramiikkatyöt tehty.

Tanssiminen, laulaminen, piirtäminen, käsityöt tai mikä tahansa taidemuoto ovat luovan ilmaisun ilmentymiä.

Kun oman sisäisen minänsä päästää vapaaksi, voi tuottaa maailmaan kauneutta, uusia oivalluksia tai omia haaveiden toteutuksia saven tai muun materiaalin kautta – ja siten pukea tunteita ja ajatuksia konkreettisiksi kosketeltaviksi tai katseltaviksi muodoiksi.

IMG_5151Tavallisiksi harrastuksiksi koetut neulominen, virkkaus, ompelu, puun veisto tai vaikka metallityöt ovat hyvää taideterapiaa jokaiselle. Ihan huomaamatta ne lisäävät hyvinvointia ja iloa elämään.

Tekniikan ja taidon kehittyessä itseään pystyy ehkä ilmaisemaan aina entistä paremmin.

Saven kaarteisiin ja kutimen silmukoihin kudotaan ja muotoillaan omaa tarinaa sekä sisintä joskus tarkoituksella, toisinaan ilman erityistä tavoitetta, intuitiivisesti.

IMG_2219Omien töiden esittely muille vaatii ehkä hieman rohkeutta, mutta muilta saatu palaute tai yhdessä tekemisen tunne tuo voimaa ja kehitystä tekemiseen.

Hyvänhenkinen ilmapiiri taide- tai käsityökurssilla vie kaikkia osallistujia eteenpäin.

Opettaja, joka antaa oppilailleen vapaat kädet ja opastaa hyväntuulisesti huomioiden jokaista vuorotellen, vapauttaa luovuuden ryhmässä. Sopivien haasteiden antaminen nostaa tekijän aina uudelle askelmalle, ylittämään itsensä.

IMG_5144Pieni tai hauska savikana tai -kukko tai hullutteleva ihmishahmo voi olla juuri se, joka saa toisen ihmisen huudahtamaan onnesta tai itkemään ihmetyksestä.

Näihin näennäisen tavallisiin muotoihin voi kätkeytyä sellaista läsnäoloa tai sielujen sympatiaa, joka on omiaan kertomaan salaisuuksia ihmisen pintaa syvemmältä.

Lahjaksi annettu savienkeli tai -siili tuo aina henkilökohtaisen viestin mukanaan.

IMG_3638Omin käsin muotoiltu esine on ainutlaatuinen ja uniikki, vaikka kaupasta ostettu on ehkä säännöllisemmän muotoinen tai symmetrisempi.

Jopa pieneet virheet viestivät inhimillisyydestä ja tekevät esineestä omalla tavallaan täydellisen. Itselleen ei saa olla liian ankara. Paras tulos syntyy rennosti, pakottamatta.

Savi on hyvä opettaja kärsivällisyyteen ja perfektionismista luopumiseen. Sitä ei voi käskeä tai ohjata liian vaativasti, uuni tekee väreille ja pinnoille sen minkä haluaa. Lopputulos on aina pieni yllätys!

Raision Työväenopiston keramiikkakurssin töitä on esillä näyttelyssä Nousiaisten kirjastossa huhtikuun loppuun asti kirjaston aukioloaikoina.

IMG_2220

”KORSETTI ELI KURELIIVI ON VARTALOA MUOTOILEVA VAATE, JOKA ON VALMISTETTU TUKEVASTA KANKAASTA JA SITÄ MUODOSSA PITÄVISTÄ LUISTA, JOTKA OVAT NYKYISIN USEIMMIN METALLIA TAI MUOVIA.”

IMG_2221

”KORSETTI KIRISTETÄÄN NYÖRITYKSEN AVULLA, JOKA ON YLEENSÄ SELKÄPUOLELLA.”

IMG_2216

”KORSETTIEN ETUPUOLELLA ON USEIN PLANSETTI, ELI PUKEMISTA HELPOTTAVAT LUIHIN KIINNITETYT HAKASET.”

IMG_2217

”ENSIMMÄISET KORSETIT OVAT 1500-LUVUN LOPULTA. ALUN PERIN KORSETIT TOIMIVAT ALUSVAATTEINA, MUTTA NYKYÄÄN NIITÄ VALMISTETAAN MYÖS PÄÄLLYSVAATTEIKSI.”

IMG_3639

”SUURIN OSA KORSETEISTA OLI JA ON TARKOITETTU NAISTEN KÄYTTÖÖN, MUTTA MYÖS MIEHET OVAT KÄYTTÄNEET KORSETTEJA SOLAKOITTAVANA JA RYHTIÄ TUKEVANA ALUSVAATTEENA.”

IMG_5139

”KERAMIIKAN HARRASTAJALLA ON USEIMMITEN KÄYTÖSSÄÄN VALMIINA OSTETTUA SAVEA. SE EI VAADI KUIN JONKIN VERRAN VAIVAAMISTA ENNEN MUOVAAMISEN ALOITTAMISTA.”

IMG_5154

”LEVYTEKNIIKASSA VALMISTETAAN SAVILEVY JOSTA LEIKATAAN PALOJA JOTKA LIITETÄÄN YHTEEN.”

IMG_5152

”SAVIESINEET POLTETAAN NYKYISIN USEIMMITEN SÄHKÖUUNISSA. POLTTAMISEN TARKOITUKSENA ON SAVEN MUUTTUMINEN KOVAKSI JA VETTÄ KESTÄVÄKSI.”

IMG_2205

”PINTAA VOIDAAN KUVIOIDA TYÖKALUILLA, SITÄ VOIDAAN KAIVERTAA TAI LEIMATA, KIILLOTTAA TAI PINTAAN VOIDAAN LIITTÄÄ SAVESTA TEHTYJÄ ERILLISIÄ KORISTEITA.”

IMG_5143

”YLEENSÄ SAVIESINEET POLTETAAN KAKSI KERTAA. ENSIN ON NS. RAAKAPOLTTO, JOKA ON LÄMPÖTILALTAAN HIEMAN LOPULLISTA LASITUSPOLTTOA MATALAMPI. SEN JÄLKEEN ESINE VOIDAAN LASITTAA ELI PINNOITTAA VETEEN SEKOITETULLA LASITEAINEELLA.”

IMG_2204

”ERI SAVILAADUT VAATIVAT ERILAISEN POLTTOLÄMPÖTILAN. KOTIMAINEN PUNASAVI POLTETAAN NOIN 950 °C:N LÄMPÖTILASSA JA KIVITAVARA-SAVILAATU NOIN 1 280 ASTEESSA.”

IMG_5142

”MUOTOILTUA ASTIAA VOIDAAN KORISTELLA LUKUISIN ERI TAVOIN ENNEN SEN KUIVUMISTA. PINTAAN VOIDAAN MYÖS MAALATA VÄRIPIGMENTEILLÄ TAI VÄRILLISILLÄ SAVILIETTEILLÄ.”

IMG_5156

”KERAAMISIA ASTIOITA ON VALMISTETTU JO VUOSITUHANSIEN AJAN.”

Kuvat: Tiltu Nurminen

Kuvatekstien lähde: Wikipedia


Iltapäivä Vesijärven rannalla


Lahdessa järjestettiin Suomen Arkkitehtiliiton Arkkitehtipäivät maaliskuun viimeisenä viikonloppuna. Kokoontumisen paikkana oli Sibeliustalo Vesijärven rannalla.

Puurakentamisen mainio esimerkki on inspiroinut kaupunkia panostamaan puurakentamisen kehittämiseen alueella muutenkin.

Konsertti- ja konferenssitalon ympäristössä on maailmankuulujen arkkitehtien muotoilemia rakennelmia kuten ruotsalaisen Gert Wingårdhin suunnittelema Piano-paviljonki, japanilaisen Kengo Kuman piirtämä Valotaidekatos tai australialaisen Richard Leplastierin Puuspiraali. Huippuarkkitehtuuria Puuarkkitehtuuripuistoon on tulossa vielä lisää.

IMG_4487

Samoihin aikoihin Sibeliustalon rakentamisen aikoihin ranta-alue alkoi kehittyä kaupunkilaisten viihtyisäksi olohuoneeksi. Itse asuessani opiskeluaikoinani 90-luvun alussa mummoni talon vinttihuoneistossa Harjukadulla yhteys keskustasta järvelle puuttui, tuskin tiesin järven olemassaolosta.

Nyt kaikki on muuttunut ja ranta vilisee ihmisiä, jotka pyöräilevät, ulkoiluttavat koiriaan, käyvät rantakahviloissa ja ylipäätään kohtaavat toisiaan hyväntuulisina nauttien kevään auringosta järven jäiden sulamista odotellen.

IMG_4472

Kaupungin omat arkkitehdit ovat suunnitelleet vanhojen historiallisten rakennusten kunnostuksen rannassa. 1800-luvun vilkkaan sataman oma rautatieasema on muuttunut viihtyisäksi ja tunnelmalliseksi kahvilaksi ja käsityötaiteilijoiden taidokkaiden tuotteiden myymäläksi. Vieressä lisää terassitilaa tarjoavat makasiinirakennus ja rannan moninaiset laivaravintolat.

Kevyen liikenteen rantareitti jatkuu Pikku-Vesijärven englantilaistyylisen maisemapuiston kautta keskustaan. Pienten kaarisiltojen ja kauniiden lampien yhdistelmä houkuttelee paikalle sekä vesilintuja että kaikenikäisiä sunnuntaikävelijöitä.

IMG_4457

Lahti rakentaa merkittävää puutuotteisiin liittyvää tunnettavuutta puuarkkitehtuurin myötä. Onhan siihen jo historialliset perusteetkin koivumetsien ympäröimien vesireittien keskipisteenä. Aikoinaan rannan satama oli Venäjän valtakunnan vilkkain satama ja hyvä yhteys Pietarista keskemmälle Eurooppaan.

Nykyinen rantakaupunki –maine perustuu aitoon ja toimivaan kaupunkitilaan, joka palvelee asukkaita teollisen toiminnan sijasta. Ennen suljettu ranta-alue on nyt avoin kaikille.

IMG_4474

Silmiinpistävää oli myös runsas rakennustyömaiden määrä joka puolella kaupungin keskustaa. Jopa paikallisissa radiouutisissa kerrottiin netistä löytyvästä jalankulkijoiden reittikartasta, jolla voi välttää rakennustyömaiden aiheuttamat umpikujat ja esteet.

Esimerkiksi Kauppatorin alle rakennetaan toriparkkia ja osa torista on varattu uuden puistosuunnitelman mukaiseen käyttöön. Kaivauksissa on löytynyt argeologisia löytöjä vanhasta asutuksesta alueella. Lahden rakentamista ja arkkitehtuuria ympäri Suomea tulleille arkkitehdeille esittelivät kaupungin rakentamiseen ja kaavoitukseen perehtyneet arkkitehdit Anne Karvinen-Jussilainen, Riitta Niskanen ja Päivi Airas.

IMG_4557

PIANO-PAVILJONKI SUUNNITELTIIN ITALIALAISEN ARKKITEHDIN RENZO PIANON KILPAILUVOITON HENGEN MUKAISESTI.

IMG_4556

KAHVILA-PAVILJONGIN KEVYTTÄ JA ILMAVAA ARKKITEHTUURIA.

IMG_4562

TERASSILLA AURINKOA PAISTATELLESSA JA JÄIDEN LÄHTÖÄ ODOTELLESSA.

IMG_4550

”YOU THINK I’M CRAZY…”, LAULOI KATUTAITEILIJA RANNASSA.

IMG_4547

30-LUVUN BMW-MALLIN MUKAAN VENÄJÄLLÄ VALMISTETTU 82-VUOSIMALLIN URAL -AJOKKI OLI TÄYDESSÄ AJOKUNNOSSA JA KEVÄTTERÄSSÄ. 

IMG_4486

VESIJÄRVEN ASEMARAKENNUKSESTA ON KUNNOSTETTU KAHVILA-KÄSITYÖMYYMÄLÄ.

IMG_4541

KÄSITYÖMYYMÄLÄ ULPUKAN TAIDOKKAITA TUOTTEITA.

IMG_4539

KERAAMISET KUPIT HOUKUTTELIVAT OSTOKSILLE.

IMG_4542

KAHVILAN KAUNIS SISUSTUS JA KEVÄTAURINKO HOUKUTTELIVAT ASIAKKAITA JONOKSI ASTI.

IMG_4543

KAHVILAN VANHANAJAN ROMANTIIKKAA.

IMG_4504

PIKKU-VESIJÄRVEN EROTTI VESIJÄRVESTÄ ALUNPERIN RAUTATIEN PENGER.

IMG_4513

SORSAT PÄÄSIVÄT JO HIOMAAN UIMATAITOJAAN SULASSA VEDESSÄ.

IMG_4503

KIVISET ASKELMAT HOUKUTTELEVAT HYPPIMÄÄN RANTAAN ASTI.

IMG_4502

PIKKU-VESIJÄRVEN ARBORETUMISSA KASVAA YLI 40 PUULAJIA.

IMG_4495

LAHDEN ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI OLAVI LAISAARI EHDOTTI PIKKU-VESIJÄRVEN VIRKISTYSALUEEN MAHDOLLISTAVAA KAAVOITUSTA VUONNA 1946. IDEA TOTEUTUI 50-LUVUN ALUSSA.

IMG_4491

KAHDEN KERROKSEN VÄKEÄ ODOTELLAAN PIAN SAAPUVAKSI.

IMG_4488

VALMIINA LÄHTÖÖN.

IMG_4477

SISÄVESILAIVAT SIISTISSÄ RIVISSÄ.

IMG_4551

SIBELIUSTALON JÄRVEN PUOLEINEN JULKISIVU HEIJASTELEE TAIVASTA.

IMG_4461

SIBELIUSTALON PÄÄAULAN LÄPI AVAUTUU ILMAVA NÄKYMÄ JÄRVELLE.

IMG_4466

SIBELIUSTALON VANHAN OSAN TIILISEINÄ HEIJASTUU LASIJULKISIVUSTA KAUNIISTI.

Kuvat: Tiltu Nurminen

Lue myös lisää puu- ja perinnerakentamisesta toisesta blogistani Vanhan talon tarinoita.

 

 


kansi

Antiikki- ja taidemessut Turussa 22.3.2014


Olin menossa kovaa vauhtia Puutarha- ja perinnerakentamismessuille, mutta lippukassalla selvisi, että ne olisivat vasta viikon päästä. Hetken mietittyäni päätin käydä katsastamassa mitä Antiikki- ja taidemessuilla olisi tarjottavana. Koska en ollut alun perin menossa juuri tähän tapahtumaan, en osannut myöskään odottaa mitä siellä olisi tarjottavana.

Ilmeisen suosion kohteena antiikki tai taide-esineet olivat, koska ihmisiä pyöriä Turun messukeskuksen halleissa ahkerasti. Erilaisia tauluja, koruja ja lasiesineitä käytiin katsomassa kiinnostuneina. Itsekin uppouduin vanhojen tavaroiden maailmaan. Esillä oli houkuttelevia asioita, pöytäliinoja, valaisimia ja kirjoja.

Eräs mielenkiintoisista esittelypisteistä oli Rakennusperinteen ystävien vanhojen ovien kunnostusnäytös. Esillä oleva ovi oli 1800-luvulta ja sitä restauroi Kati Auvinen raaputtaen kirurgin veitsellä esiin aikaisempia maalikerroksia. Kahdeksan eri sävyä löytyi kiiltävän valkoisen pinnan alta.

Mikäli maali ei omissa ovissa kotona lähtisi veitsellä, olisi seuraava vaihtoehto maalinpoistoaine, jota pitäisi kokeilla ensin koealueelle, jotta ei poistaisi turhaan kaikkia kerroksia. Vanhan maalin päälle sopii luultavasti parhaiten pellavaöljymaali, kunhan pintaa ensin hioo kevyesti. Eniten kärsivällisyyttä vaatii koristeprofiilien käsittely käsin hiomapaperin palan avulla.

Samanlainen valaisin löytyi oman talomme vinttihuoneesta, mutta valitettavasti rikkinäisenä. Ehkäpä tämä olisi pitänyt ostaa korvaamaan sitä.

Samanlainen valaisin löytyi oman talomme vinttihuoneesta, mutta valitettavasti rikkinäisenä. Ehkäpä tämä olisi pitänyt ostaa korvaamaan sitä.

Ex-libris olisi kaunis lahjaksi annettavien tai omienkin kirjojen koristaja. Tästäpä askarteluun ja taiteiluun vinkkiä!

Ex-libris olisi kaunis lahjaksi annettavien tai omienkin kirjojen koristaja. Tästäpä askarteluun ja taiteiluun vinkkiä!

Kuutti Lavosen taide tekee aina vaikutuksen. Ihmishahmojen herkkyys on vertaansa vaille.

Punainen kahvipannu odottaa ostajaa.

Punainen kahvipannu odottaa ostajaa. 

Ruotsalaistyylinen kristallikruunu houkutteli lähempään tuttavuuteen.

Ruotsalaistyylinen kristallikruunu houkutteli lähempään tuttavuuteen.

Hopeinen sydänkoru vaihtoi omistajaa muutamalla kympillä.

Hopeinen sydänkoru vaihtoi omistajaa muutamalla kympillä.

Messuilta lähtiessäni jäin vielä ihastelemaan Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopiston raudan taontanäytöstä.

Seppien näyttelypöydältä lähti mukaan kotiin viemisiksi pari spiraalin muotoista taottua vaatekoukkua.

 

Kuvat: Tiltu Nurminen


Artisokka alkaa


A-R-T-I-S-O-K-K-A -arkkitehtuuriblogi

A-R-T-I-S-O-K-K-A –arkkitehtuuriblogi alkaa tänään. Kirjoitan tähän blogiin eniten arkkitehtuuriaiheisia juttuja, koska olen itsekin arkkitehti ja seurannut siihen liittyviä aiheita jo reilun parinkymmenen vuoden ajan. Kuitenkaan en aio rajata aihepiiriä vain kaupunkisuunnitteluun, asuntosuunnitteluun, rakennushistoriaan tai kaavoitukseen, vaan kohdistan huomion myös muihin luoviin aloihin, jotka liittyvät usein arkkitehtuuriin. Nämä aiheet sivuavat toisiaan ja risteävät monessa kohtaa.

Luovien alojen ammattilaiset ja harrastajat ovat usein kiinnostuneita muistakin estetiikkaan liittyvistä aloista kuin vain niistä, joihin oma koulutus tai kokemus liittyy. Siksi liitänkin tähän blogiin kirjoituksia ja henkilöesittelyjä myös valokuvauksen, muotoilun, puutarhasuunnittelun, eri taiteen alojen ja kaupunkisuunnittelun sosiaalisen ulottuvuuden aiheista.

Osa aiheista liittyy koulutukseen ja seminaareihin, toiset taas maanläheiseen sisustamiseen tai tapahtumakuvauksiin. Toivon tavoittavani laajan lukijakunnan eri aloilta ja harrastajapiireistä. Tavoitteena on kertoa mitä kaikkea arkkitehdin tai muun luovan alan ammattilaisen työ sisältää ja nostaa esille upeita henkilöhahmoja, jotka tekevät kiinnostavia projekteja isoissa ja pienissä yrityksissä tai ovat luovia ja kekseliäitä itseoppineita vapaa-ajan taiteilijoita ja ideanikkareita.

Arkkitehtuuri on monelle kaduntallaajalle hieman vieras aihe, vaikka sen pitäisi kuulua osana meidän kaikkien yhteiseen kulttuuriin ja yleissivistykseen. Siitä saa ja voi puhua sekä kirjoittaa jokainen. Mielipiteet eivät ole varattuja vain arkkitehdeille itselleen. Usein kuitenkin aihetta opiskellut ja sen parissa työskennellyt henkilö voi tuoda keskusteluun monipuolisia näkökulmia ja auttaa hahmottamaan mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota, kun tehdään meille kaikille hyvää ja viihtyisää ympäristöä.

Tervetuloa luovien alojen risteykseen!

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen

 

A-R-T-I-S-O-K-K-A -architecture blog

(The letters come from the Finnish words for Architecture, Histoty of building desing, Arts, Interior design, Decoration, Ideas, Urban planning, City planning and Housing Design.)

ARTISOKKA architecture blog is starting now. I am writing this blog’s mostly architecture related articles because I am an architect and have followed the related topics for well over twenty years. However, I do not intend to limit the subject matter only in urban planning, housing design, the history of the buildings or land use planning, but rather to direct your attention to other creative industries too, which are often related to architecture. These issues cut across each other and intersect at many points.

Creative professionals and enthusiasts are often interested in aesthetics from other related areas too than just those that arise from one’s training or experience. Therefore, this blog will have writings and introductions of interesting phenomenon and people in the fields of photography, design, garden design, arts and the social dimension of urban planning issues.

Some of the topics are related to architectural education, training and seminars, while others are of interior design or event descriptions. I hope to reach a wide readership in various fields and free time enthusiasts. The goal is to tell what all the architect’s or other creative professional’s work includes and to highlight the stunning figures who do interesting projects, large and small businesses, or people who are creative and resourceful self-taught recreational artists and ”idea machines”.

Architecture may be a little unfamiliar topic for an ordinary man, although it should be a part of our shared and general culture. It can be spoken and written about by everyone. The topic is not reserved just for architects themselves. Often, however, a person who has studied and worked on this subject can bring a wide range of perspectives to the discussion and help to identify what issues should payed attention to when making a good and comfortable environment for all of us.

Welcome to the intersection of the creative industries!

Photographs and text: Tiltu Nurminen


Visit Us On Facebook