Avainsana-arkisto: Finland

Paperivalo – pohjoista valoa paperilla

Karungissa, Tornion pohjoispuolella, sijaitsee mitä ihanin pieni paperipuoti ja kahvila.

Ajaessamme talvilomallamme kohti pohjoista, etsimme juuri siinä kohtaa pysähdys- ja taukopaikkaa, jossa saisi kupposen kahvia samalla. Ajoimme ensin ohi, mutta näyteikkunat tielle päin olivat niin kiinnostavat, että oli pakko kääntyä takaisin. Kakut ja kahvit olivat mainiot, mutta enemmän kiinnostusta herätti tilan kaunis sisustus ja herkät tuotteet.

Itse paikan emäntä Sirpa Kivilompolo alkoi kertoilla tarinaansa paperitaiteilijana. Jo yli parikymmentä vuotta paperia työstäneenä hän on tehnyt monia ihan omia innovaatioita. Paperimassan hän tekee itse puuvilla-arkeista, siivilöi veden pois ja puristaa litteäksi. Metallista tai muovista hän on valmistanut kuvioita, joista muodostuvat papereiden vesileimat. Vesileimat ovat kukkia tai sydämiä tai muita kuvioita, jotka näkyvät kauniisti kun paperi on valoa vasten.

Onnittelukorttien lisäksi hän on valmistanut valaisimia, tuhkauurnia ja lyhtyjä. Väri on useimmiten valkoinen, joka sopii hyvin Lappiin lumen, kaamoksen ja yöttömän yön keskelle. Ekologinen materiaali yhdistettynä taidekäsityöhön ja designiin on suomalaista muotoilua ja pienyrittäjyyttä parhaimmillaan. Tästä sain inspiraatiota omaankin työhön ja innostusta uusiin keksintöihin ja niiden esilletuomiseen.

Minulle pysähtyminen tähän taidekeitaaseen oli sattumaa – haluan siksi jakaa tätä kokemusta muillekin ja teen sen myös kannustaakseni kotimaista luovan alan työtä ja toivottaakseni Sirpalle menestystä ja onnea!

TAIDETEOS PAPERISTA. PAPERIMASSAN SEASSA ON PUUKUITUA KUTEN PAJUA JA SANIAISTA.

KAUNIS PAPERISTA VALMISTETTU UURNA.

PIKKU-UURNA LEMMIKKIELÄIMILLE.

POHJOINEN MURRE VIEHÄTTÄÄ PAPERIMAGNEETEISSA.

KALENTERI.

OMA TOIMISTO JA TYÖTILAT MYYMÄLÄN VIERESSÄ.

Katso www.paperivalo.fi sekä Paperivalon fb-sivut!

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen

 

In English:

”Paperivalo” – northern light on paper

The most wonderful little paper shop and a café is located in Karunki, on the north side of Tornio. As we drove towards the north for the winter holidays, we were looking for a place to stop and rest for a while – and to drink a cup of coffee. We drove past this coffee-shop at first, but the shop window facing the road was so fascinating that we wanted to turn back. Cakes and coffee were excellent, but even more exiting was the beautiful interior and the decorative products.

In fact, the designer herself, Sirpa Kivilompolo, began to tell her story around her paper art. Working with self made paper for over twenty years has been clearly motivating and she has done a lot of her own innovations. She makes paper of wet cotton and then squeezes it flat and lets it dry. She has been producing patterns to the paper with self designed watermarks. Watermarks are flowers or hearts or other shapes that appear more visible when the paper is set beautifully against light.

In addition to greeting cards she has been manufacturing lamps, urns and lanterns. The color is usually white, which is well suited to Lapland’s snow, long winter and the midnight sun. Ecological material combined with art craft and design is here presenting Finnish design and small entrepreneurship at its best. This gave me inspiration also to my own work and enthusiasm for new inventions.

For me, stopping by this art oasis was a coincidence – that’s why I want to share this experience with others – and I am doing it also to encourage domestic work in the creative field, and to wish Sirpa Kivilompolo success and happiness!

For more information look www.paperivalo.fi and Paperivalo in Facebook!

Text and photos: Tiltu Nurminen

Serlachiuksen taidemuseossa

En tiennyt tarkalleen mitä odottaa, en ollut perehtynyt arkkitehtikilpailun voittajatöihin. Tiesin, että jotain innostavaa oli odotettavissa päätelleen siitä kiinnostuksen määrästä, jota kyseiseistä rakennusta kohtaan on osoitettu. Suunnittelukilpailuun oli osallistunut ennätysmäärä ehdotuksia, yli 500 työtä.

Kansainvälinen arkkitehtuurikohde tuo Mänttään, Keski-Suomeen, yli 1000 turistia päivittäin. En ihmettele sitä, sillä vanhan ja uuden taidemuseon yhdistelmä oli kiehtova tapaus. Sisäänkäynti oli jo monumentaalinen, samoin sisätilat. Lasin ja puun yhdistelmä oli materiaalivalintana tyylikkään eleetön.

Osa kollegoista oli eri mieltä, he olivat hieman pettyneitä lopputulokseen, joka oli erilainen kuin kilpailun voittanut ehdotus. Jotain elementtejä oli ilmeisesti karsittu pois matkan varrella toteutuksen aikana, syystä tai toisesta. Ehkä oli säästetty rahaa tai todettu tietyt rakenteelliset ratkaisut liian haasteellisiksi toteuttaa.

Lopputulokseen vaikuttaa kuitenkin arkkitehdin lisäksi aina niin monta tahoa rakennuttajasta rakennesuunnittelijaan ja urakoitsijaan. Itse tulin paikalle ilman ennakko-odotuksia, ja olin tyytyväinen näkemääni. Espanjalaiset arkkitehdit olivat onnistuneet löytämään ratkaisun, joka sopi hyvin suomalaiseen vähäeleiseen nykyarkkitehtuurin tyyliin.

Taiteelle oli jätetty riittävästi tilaa, mutta myös arkkitehtuuri sai suuren osan huomiosta. Aterioimme museon minimalistisessa mutta viihtyisässä ravintolassa, jonka ruoka oli erinomaista. Kiersimme museon uuden ja vanhan osan sekä sisä- että ulkopuolelta. Museon sijainti kauniin järven rannalla ja upean puiston ympäröimänä ei tietenkään haitannut kokonaisvaikutelmaa.

Vanhempi museo-osa oli keskittynyt Serlachiuksen oman kokoelman esittelyyn. Uudempi osa esitteli taas modernia taidetta. Osa näyttelystä oli tullut tutuksi viime talven Turun Taidemuseon teemanäyttelyssä sekä tämän kesän Sara Hildenin taidemuseon Andy Warhol –näyttelyssä Tampereella.

Alkupäivän sateentihkuinen sää vaihtui aurinkoiseksi heti sen jälkeen kun olin ostanut museokaupasta sateenvarjon. Ja se ei toki harmittanut yhtään, kun vuorossa oli ulkotilojen katsastus. Näkemisen arvoinen oli myös linjakas puinen silta, joka johti viereiseen saareen ja sen taidepolulle.

Puurakentamisen mallikohde täytti odotukset sekä kiinnostavan arkkitehturin ja uudenlaisen rakentamistekniikan esimerkkinä että taidemuseona.

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen

Linkkejä:

Lisää kuvia Serlachius-museolta Artisokka-blogin fb-sivuilla!

Lue myös Vanhan Talon Tarinoita -blogista  artikkeli ”Taiteilijasuvun kodissa merenrannan kupeessa”!

Serlachius-museon laajennuksen arkkitehtikilpailun voitti espanjalainen toimisto MX_SI Barcelonasta.

Suomalaisyhteistyöstä ja pääsuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen

Katso myös Serlachius-museon omat kotisivut!

 

Serlachius’ Art Museum

I did’t know exactly what to expect, I was not familiar with the architectural design competition winner. I knew that something exciting was expected judging from the amount of interest shown to this building. A record number of proposals, more than 500 works, participated the competition.

International architecture destination brings more than 1,000 tourists every day to Mänttä, Central Finland. I’m not surprised of that, as the old art museum and the new art museum were a fascinating combination. The entrance was already a monumental element of the building, as well as the interiors. Glass and wood were the material choices for the combination of a stylish and elegant building.

Some of my colleagues had a different opinion, they were a little disappointed with the final result, which was different than the competition winning entry. Some elements had apparently been cut off along the way during the execution for one reason or another. Maybe there was money to be saved or a number of structural solutions too challenging to implement.

The end result is always influenced by so many parties in addition to the architect’s plan, such as developers, structural engineers and the contractor. In fact, I arrived without any prior expectations, and I was pleased with what I saw. Spanish architect office MX_SI from Barcelona had been able to find a solution that was well suited to the Finnish minimalist contemporary architecture style.

Art had been left enough space, but also the architecture was a large part of the experience. We dined at the Museum’s minimalist but cozy restaurant, where food was excellent. After that we circled over the new and the old part of the museum, inside and outside. The museum’s location by a beautiful lake surrounded by a splendid park did not hinder the overall impression, of course.

The old part of the museum was focused on Serlachius’ own collection while the new part of the museum introduced modern art. Part of the exhibition was familiar to me from recent winter exhibition in the Turku Art Museum – and the theme of the Super Pop Art from this summer’s exhibition in the Sara Hilden Art Museum in Tampere, of Andy Warhol’s paintings.

The rainy weather of the beginning of the day changed to sunny immediately after I bought an umbrella from the museum shop. And it of course did not annoy me at all, when it was time for exterior inspection. Well worth a visit was also a sleek wooden bridge that led to the adjacent island and its Art Trail.

As an example of wood construction this building met the expectations, as well as being an interesting architecture attraction and art museum.

Text and photos: Tiltu Nurminen

See also the home page of the Serlachius Museum!