Avainsana-arkisto: kaavoitus

Tarinoita rakentamisen laadusta, kaavoituksesta ja kustannusosaamisesta OSA 2: KAAVOITUS

ASUINALUEITA VAI KAUPUNKIALUEITA? 

Vuoden 2014 Arkkitehtipäivien yleisökeskustelussa käsiteltiin vuorovaikutusta kaupunkien suunnittelussa ja kaavoituksen mahdollisuuksia tuossa prosessissa.

Kaavoitus ja kansalaiskeskustelu

Kaavoitus on yksi vuorovaikutuksen keino. Voidaan valita avataanko keskustelua vai suljetaanko sitä. Käsitetäänkö kaavan kommentoija aina valittajaksi? Jos osallistuu keskusteluun, leimautuuko heti hankalaksi tyypiksi.

Pohdittiin myös sitä, sisältävätkö kaavat tarinoita – sisältöä, joka tarvitsee selostusta avautuakseen katsojalle? Kaavojen kehittelyvaiheiden yleisökeskustelujen sisältö kirjataan muistiin yleiskaava-asiakirjoihin, ne ovat osa tarinaa. Samalla yleiskaava luo edellytyksiä pienemmille tarinoille.

Jos suunnitelman viesti halutaan läpi esimerkiksi kaavassa, asioita pitää yksinkertaistaa. Kertojalla on vastuu ja valta siitä, mitä kerrotaan.

Kaavamääräyksiin toivottiin niin tarkkoja tarinoita, että rakennusvalvonta, luottamushenkilöt ja rakennusliikkeet sitoutuvat niihin.

Samalla pohdittiin, vaaditaanko SAFA-arkkitehdeilta rakennusvalvonnoissa tarkempia suunnitelmia kuin muilta suunnittelijoilta.

ARKKITEHTIPÄIVILLE OSALLISTUIVAT MM. PAULA KESKIKASTARI, TARMO MUSTONEN JA MAARIT KAIPIAINEN TURUSTA.

Tiukkaa ohjausta vai valinnan vapautta

Mietinnässä on myös kuinka tiukkoja kaavoista halutaan – ja toisaalta kuinka paljon halutaan jättää arkkitehdeille vapautta.

Suuret linjat ja isot visiot ovat niitä, joiden varaan kaupunkeja kannattaa rakentaa, ei irrallisten postimerkkitarinoiden pohjalta.

Kaavojen ideat pitäisi saada esille selkeästi. Kukaan ei muuten ymmärrä mikä on kaavan alkuperäinen tarkoitus. Kaavamerkinnät eivät avaudu kaikille.

Suunnittelijalle pitäisi myös antaa aikaa ottaa selville, mitä kaavoittaja on tarkoittanut. Rakennusliikkeiden tulisi ottaa tämä huomioon aikataulutuksessaan.

KAAVOITUSASIOITA KOMMENTOI MIKA HUHTALA OULUSTA.

Mitä kaavoituksella tavoitellaan

Keskustelussa todettiin myös, että varsin monenlaisia tarinoita ja unelmia kulkee usein rinnakkain. Meidän pitäisi kysyä itseltämme, mitä me tahdomme. Onko tällä hetkellä hukassa visio siitä, mikä on se yhteiskunta, jossa tahdomme olla? Tai millaista yhteiskuntaa tehdään lapsille. Mihin Suomi haluaa mennä?

Jotkut kuulijoista eivät uskoneet tarinoihin. Tarinankerronta on ehkä muoti-ilmiö. Tärkeämpää saattaisi olla kyky ja taito unelmoida. Hyvä ympäristö käynnistää ja aktivoi kaikkien mielikuvitusta.

Rakennusliikkeen kannalta tarina on myyntiväline. Aluekehityshankkeet ovat suomessa 95-prosenttisesti täysin samanlaisia: tavoitellaan urbaania sykettä, kivijalkakauppoja ja pyöräilymahdollisuuksia. Tarvitseeko kaikkien kuitenkaan tavoitella samoja asioita?

Tällä hetkellä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei pysty erottamaan alueita toisistaan, koska ne kaikki ovat niin samannäköisiä. Kuinka kukin alue voisi erottua muista alueista?

Nykyään kaavoitetaan useimmiten asuntokeskeisesti. Yhtäläisesti tulisi huomioida myös muut toiminnot, jotka eivät välttämättä tuota rahaa, mutta joita yhdyskunta tarvitsee.

Ei pitäisi tehdä vain ”asuinalueita” vaan ”kaupunkialueita”.

IMG_8450

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen

 

Tarinoita rakentamisen laadusta, kaavoituksesta ja kustannusosaamisesta, OSA 1: LAATU

KUKA OHJAA RAKENTAMISEN LAATUA JA KUSTANNUKSIA?

Tämän kevään arkkitehtipäivillä puhuttiin paneelikeskustelussa kaavoituksesta, tarinoista, rakentamisen laadusta ja kustannusosaamisesta. Yleisö osallistui keskusteluun yllättävän aktiivisesti. Ehkä syynä oli vetävään tyyliin keskustelua juontanut insinööri Ilkka Alvoittu, joka vuorotellen ärsytti ja hauskuutti kuulijoita.

Yhtenä ensimmäisistä alustuksista mainittiin, että tulevaisuus on sen, joka asettaa ongelmakentän – ja joka pääsee puhumaan. Kaikki eivät välttämättä saa ääntään kuuluviin. Mitkä ovat ne instanssit tai foorumit, joissa oman ajatuksensa saa tuoda julki? Pelkkä puhuminen ei sisällä vuorovaikutusta.

Mieluummin voisi asettaa lauseen hieman toisin: ”Tulevaisuus on sen, joka on puhutteleva.”

SAFA:N PUHEENJOHTAJA ESKO RAUTIOLA OTTAA KANTAA.

RAKENTAMISEN HAASTEENA MARKKINATALOUS

Keskustelussa todettiin, että isoja haasteita rakentamisalalle asettaa suomalaisten ikääntyminen. Vuonna 2030 meillä on 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Tarvitaan miljoona esteetöntä asuntoa.

Onko suuren tarinan sivujuonne se, että työntekijät ja rahat loppuvat? Voiko tätä maata kutsua hyvinvointivaltioksi vielä siinä vaiheessa? Näistä realiteeteista on hyvä keskustella ajoissa.

Yleisöpuheenvuoroissa kysyttiin onko markkinataloudessa kysymys vain kysynnän ja tarjonnan laista vai voiko rakentamista ohjata jokin muu säätelymekanismi? Yleisön mielestä niin kauan kun keskusliikesysteemit määräävät, ei tapahdu muutosta tai se tapahtuu toivottoman hitaasti.

Kun seuraa uusia ryhmärakentamisprojekteja, joissa asukkaat itse ovat rakennuttajia, ovat neliökustannukset dramaattisesti jotain muuta kuin normirakennusprojekteissa.

Miksi näitä uusia rakennustapoja yritetään vaikeuttaa? Ryhmärakentamisen kustannukset saattavat olla jopa vain puolet perinteisen rakentamisen kustannuksista.

KESKUSTELUA JUONSI INSINÖÖRI ILKKA ALVOITTU.

MODERAATTORINA HANKEKEHITYSJOHTAJA  ILKKA ALVOITTU NCC:LTÄ.

KUKA OHJAA RAKENTAMISTA VIIMEKÄDESSÄ?

Yhtenä olennaisena kysymyksenä pidettiin sitä, että rakennusliikevetoisessa rakentamisessa ongelmana ovat suunnittelijan näkökulmasta myös ”näkymättömät omistajat”. Usein kyseessä ovat lakimiehet, jotka johtavat ja ohjaavat toimintaa pörssiyhtiöissä.

Suomessa on noin 4-5 isoa rakennusliikettä. Näiden omistajia ovat esimerkiksi eläkeyhtiöt tai yksityiset miljonäärit. Mieluummin tarvittaisiin vaikkapa 500 rakennusalan toimijaa, jolloin ehkä syntyisi aitoa monimuotoisuutta. Kaupunkikeskustojen suhteellinen hintataso voisi siten vähitellen muuttua.

Yhtenä kalliiden asuntojen syynä pidettiin myös liian hidasta kaavoitusta, jolloin asuntoja on tarjolla liian vähän. Keskustojen hintataso voi muuttua myös tiivistämällä olemassaolevia kaupunginosia.

Esimerkiksi Tampereen Tammelan kaupunginosan tiivistäminen siten, että 4000 uutta asukasta saadaan mahtumaan alueelle, on hinnaltaan vain kolmasosa verrattuna uuden alueen rakentamiseen koskemattomaan metsään.

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen

Artisokka alkaa

A-R-T-I-S-O-K-K-A -arkkitehtuuriblogi

A-R-T-I-S-O-K-K-A –arkkitehtuuriblogi alkaa tänään. Kirjoitan tähän blogiin eniten arkkitehtuuriaiheisia juttuja, koska olen itsekin arkkitehti ja seurannut siihen liittyviä aiheita jo reilun parinkymmenen vuoden ajan. Kuitenkaan en aio rajata aihepiiriä vain kaupunkisuunnitteluun, asuntosuunnitteluun, rakennushistoriaan tai kaavoitukseen, vaan kohdistan huomion myös muihin luoviin aloihin, jotka liittyvät usein arkkitehtuuriin. Nämä aiheet sivuavat toisiaan ja risteävät monessa kohtaa.

Luovien alojen ammattilaiset ja harrastajat ovat usein kiinnostuneita muistakin estetiikkaan liittyvistä aloista kuin vain niistä, joihin oma koulutus tai kokemus liittyy. Siksi liitänkin tähän blogiin kirjoituksia ja henkilöesittelyjä myös valokuvauksen, muotoilun, puutarhasuunnittelun, eri taiteen alojen ja kaupunkisuunnittelun sosiaalisen ulottuvuuden aiheista.

Osa aiheista liittyy koulutukseen ja seminaareihin, toiset taas maanläheiseen sisustamiseen tai tapahtumakuvauksiin. Toivon tavoittavani laajan lukijakunnan eri aloilta ja harrastajapiireistä. Tavoitteena on kertoa mitä kaikkea arkkitehdin tai muun luovan alan ammattilaisen työ sisältää ja nostaa esille upeita henkilöhahmoja, jotka tekevät kiinnostavia projekteja isoissa ja pienissä yrityksissä tai ovat luovia ja kekseliäitä itseoppineita vapaa-ajan taiteilijoita ja ideanikkareita.

Arkkitehtuuri on monelle kaduntallaajalle hieman vieras aihe, vaikka sen pitäisi kuulua osana meidän kaikkien yhteiseen kulttuuriin ja yleissivistykseen. Siitä saa ja voi puhua sekä kirjoittaa jokainen. Mielipiteet eivät ole varattuja vain arkkitehdeille itselleen. Usein kuitenkin aihetta opiskellut ja sen parissa työskennellyt henkilö voi tuoda keskusteluun monipuolisia näkökulmia ja auttaa hahmottamaan mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota, kun tehdään meille kaikille hyvää ja viihtyisää ympäristöä.

Tervetuloa luovien alojen risteykseen!

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen

 

A-R-T-I-S-O-K-K-A -architecture blog

(The letters come from the Finnish words for Architecture, Histoty of building desing, Arts, Interior design, Decoration, Ideas, Urban planning, City planning and Housing Design.)

ARTISOKKA architecture blog is starting now. I am writing this blog’s mostly architecture related articles because I am an architect and have followed the related topics for well over twenty years. However, I do not intend to limit the subject matter only in urban planning, housing design, the history of the buildings or land use planning, but rather to direct your attention to other creative industries too, which are often related to architecture. These issues cut across each other and intersect at many points.

Creative professionals and enthusiasts are often interested in aesthetics from other related areas too than just those that arise from one’s training or experience. Therefore, this blog will have writings and introductions of interesting phenomenon and people in the fields of photography, design, garden design, arts and the social dimension of urban planning issues.

Some of the topics are related to architectural education, training and seminars, while others are of interior design or event descriptions. I hope to reach a wide readership in various fields and free time enthusiasts. The goal is to tell what all the architect’s or other creative professional’s work includes and to highlight the stunning figures who do interesting projects, large and small businesses, or people who are creative and resourceful self-taught recreational artists and ”idea machines”.

Architecture may be a little unfamiliar topic for an ordinary man, although it should be a part of our shared and general culture. It can be spoken and written about by everyone. The topic is not reserved just for architects themselves. Often, however, a person who has studied and worked on this subject can bring a wide range of perspectives to the discussion and help to identify what issues should payed attention to when making a good and comfortable environment for all of us.

Welcome to the intersection of the creative industries!

Photographs and text: Tiltu Nurminen