Avainsana-arkisto: Nousiainen

Akvarelli-runo-näyttely: Olet tuulen pyörre

Pidimme runoilija Satu Haapalan kanssa näyttelyn Nousiaisten kirjaston Galleriassa maaliskuussa. Se syntyi luontevana jatkona ja vastaparina viime syksyn yhteisnäyttelyllemme.

Silloin teemana oli luopuminen – tällä kertaa sen vastaparina rakkaus ja elämänilo. Molemmat elementit olivat nyt esillä yhtä aikaa ja esittivät vuoropuheluaan, kuten elämässä on asioiden tapana; vuorotellen iloa ja surua, onnea ja pettymyksiä.

Avajaisten sijaan pidimme taideillan, jossa kerroin akvarellitöistä ja Satu luki omia runojaan sekä lauloi omia runollisia sävellyksiään. Saimme yleisöltä ihanaa palautetta ja paljon myönteistä kannustusta –  ilmeisesti annoimme heille paljon ajateltavaa ja kiehtovia taidekokemuksia! Vuorovaikutus oli molemminpuolista. Taiteilijan roolissa on hurmaavaa kuulla yleisön näkemyksiä ja kokemuksia näkemästään ja kuulemastaan!

Rakkaus-teeman teoksista yksityiskohtia ja yhteenkuuluvat runot:

1. Vesi tulee kohti 

Vesi tulee kohti,
aina kohti, rantaan,
ei koskaan mene pois.
Kannattelee mieltä.

 

 

2. Olen kukkiva köynnös

Haet juotavaa, jano ei lähde.
Etsit minua.
Olen kukkiva köynnös
sinussa;
silmut
parahtavat auki.

 

 

3. Rakkaus on merenneidon askellus

Pihamaa kun kimaltaa,
mitä se kimallus tarkoittaa?
Se onko unia lapsien,
vai aatoksia rakkaitten?
Vai askeleet merenneitojen
joiden öiset salat
– suomuiset jalat –
näin paljastuivat
ne vaikka pois jo uivat?
Rakkaus on
merenneidon askellus,
ei kivuton
voi koskaan olla rakkaus.
Hullu kai
silti takaisin pyrstöään
tahtoo vain
kun tuntenut on poltteen tään.
Pihamaa kun kimaltaa,
mitä se kimallus tarkoittaa?
Öisin vainko voi rakastaa
merenneidot rakkaintaan?
Minne kulkevat polkujaan?
Päiväksi jälleen
sukeltaa mereen
odottaen iltaa
taas seuraavaa…

 

 

4. Tahdon soida sinusta

Saat joka oksan
joka lehden liikkumaan,
latvan nöyrtymään.
Tahdon
taipua sinusta
sinulle,
soida sinusta
sinulle!

 

 

5. Sydäntäni rantavetenä silität

Kultaisin värein
sydäntäni rantavetenä silität.
Sylissäsi lepään,
annan kesän tulla.

Kultaisin värein

 

 

6. Olen hääpäivämme syksy

Olen syksy
hääpäivämme syksy,
liekit leviävät latvasta toiseen
likemmäs runkoa
kevein värein
ja syvin.
Sumusifonki kerroksittain
valahtaa alas.

 

 

7. Olet pyörivä tuuli

Olet loimuava liekki, joka rauhoittaa;
olet pyörivä tuuli, joka pysäyttää.
Olet virtaava vesi, joka tyynnyttää.
Olet minun
olet minun
olet minun
Olen valkea tuohi sun tulessas,
olen leikkivä lehti sun pyörteissäs.
Olen vuori, jonka rinteitä virtaat!
Olen sinun
olen sinun
olen sinun

 

 

8. Tässä kaikki hellyys

Värit leijuvat suurina
luomien alla,
musiikki soi
vaikka levysoitin ei.
Tässä kaikki hellyys
halu
tahto.

 

 

Teokset ovat myytävänä:
1. Vesi tulee kohti
 150 €
2. Olen kukkiva köynnös
 280 € (Myyty)
3. Rakkaus on merenneidon askellus
 480 €
4. Tahdon soida sinusta
 150 €
5. Sydäntäni rantavetenä silität 480 €
6. Olen hääpäivämme syksy
 150 €
7. Olet pyörivä tuuli
 280 €
8. Tässä kaikki hellyys
 480 €

 

Ota yhteyttä:
Akvarellit: tiltu.nurminen(at)artisokka.fi, puh. 050-5167925
Runot ja runokirjoja: Satu Haapala, puh. 040-5381639
Blogiteksti ja valokuvat: Tiltu Nurminen

Akvarellinäyttely: Löytöretkellä mandaloiden maailmassa

Mandala aiheena on pyörinyt mielessäni jo muutamia vuosia ja nyt päätin toteuttaa ajatuksiani akvarellein. Pohjimmiltaan kyse on matemaattisesta, kauniista ja koristeellisesta kuviosta, joka kuvaa maailmankaikkeuden tiivistymistä ympyrän muotoon. Oma tulkintani siitä on hyvin vapaamuotoinen ja intuitiivinen – siveltimen liikkeeseen sopiva.

Mandalassa viehättää myös sen filosofia, sen rauhoittava vaikutus, ja yhteys meditaatioon – nykymaailmassa vaikka mindfulness-harjoituksiin. Minusta tuntuu, että se kuvaa läsnäoloa, sen ymmärtämistä, että kaikki tarpeellinen on olemassa jo tässä ja nyt. Sitä ei tarvitse etsiä itsensä ulkopuolelta.

Näyttelyyn liitin myös runon, jonka olen kirjoittanut viime syksynä. Se on hyvin henkilökohtainen ja avoin, mutta arvelin sen voivan koskettaa muitakin ihmisiä. Samantyyppiset ajatukset kai ovat melko yleismaailmallisia, monille ihmisille tuttuja ja ajankohtaisia.

Löytöretkeilijä

Olen vieraassa maailmassa, oudossa itselleni. En tiedä valmista reittiä, ei ole merkittyä väylää. Itse etsin polkuni epävarmasta maastosta, keinuvilta aalloilta. Tasapainottelen riippusilloilla tai kapeilla vuoristopoluilla.

Silti tunnen voimani nousevan minussa vähitellen jokaisella askeleella, jotka otan aivan itse, omin jaloin, ystäviltä kannustuksen sanoja kuullen. Horjun välillä epävarmana, pohdin vaikeita valintoja halujeni ja arvojeni välillä, luottaen siihen, että rehellinen minä tekee oikean valinnan.

Ja intuitio antaa suunnan kuin kompassi, joka on enkeleiden ohjaama. Ja valon magneettikenttä ohjaa oikeaan suuntaan, tekemään hyvää sekä itselleni että muille. Saan olla kuin enkeli maan päällä, täynnä iloa ja täyttymystä. Ja ystäväni iloitsevat kanssani jokaisesta mutkasta polullani ja pitävät kädestäni kiinni, kun vastaan tulee kiviä tai kuoppia.

Minun on luotettava itseeni, siihen tietoon, jota sydämeni minulle antaa. Että se ohjaa minut oikealle ovelle ja lopulta kaikki palapelin palaset loksahtavat oikeille paikoilleen vähäksi aikaa, kunnes taas alkaa uusi muutos ja uusi matka.

Kiitos tästä matkasta, tästä elämästä, jossa opin niin paljon juuri nyt juuri tällä hetkellä. Ja minulla on voimaa kulkea tässä ajassa, tehdä omat jalanjälkeni ajan hiekkaan, kunnes tuuli pyyhkii ne pois, ja kunnes sade sulattaa ne tasaiseksi, ja ne sulautuvat muiden hiekanjyvien joukkoon.

 Siinä on maailmankaikkeus tiivistyneenä kouralliseen maata tai kämmenellä kevyesti lepääviin viljan jyviin, kuin tähtitaivas ja sen äärettömät tähdet ikuisuudesta kertoen. Kaikki on tässä juuri nyt. Sitä ei tarvitse etsiä yhtään kauempaa. Ja minä olen osa sitä suurta energiaa, yhteydessä kaikkeen sydämeni kautta, kiitos siitä että saan olla.

Ja kun kirjoitan runoja tai maalaan akvarelleja, jaan kokemuksiani. Kerron silloin omasta matkastani. Ilmennän sitä energiaa, joka minussa virtaa aitona ja elävänä. Jos se vaikka tukisi jonkun muun matkaa, lohduttaisi epävarmuuden keskellä kuin hiljainen laulu, jossa on lempeät sanat tai kosketus, joka on hellä kuin auringonpaiste iholla tai lämpimän kesätuulen kuiskaus, tai kuin suudelma rakkautta janoavan huulilla.

Sitä se on, värien sinfoniaa, elämänenergiaa, viivojen polku paperilla. Sitä, mitä järki ei ymmärrä, mutta jonka alitajunta tuntee tutuksi - tietää, että tämän minä tunnen. Tämän olen nähnyt ennenkin, edellisessä elämässä, hyvien henkien maailmassa, siellä mistä sieluni on kotoisin, siellä missä valkoiset pilvenhattarat kertovat omaa hentoa tarinaansa lyhyistä hetkistä, silmänräpäyksistä, olemassaolon katoavuudesta ja ikuisuudesta.

Mikään ei häviä minnekään, se vain muuttaa muotoaan. Ja palapelin palaset vaihtavat paikkoja, kunnes kaikki on taas kohdallaan, hyvin, täydellisenä. Siitä se kertoo, minun taiteeni, minun tarinani.

- Tiltu Nurminen

NOORA POHJANHEIMO TOI AVAJAISIIN RENTOUTTAVAN TUNNELMAN SOITTAMALLA TIIBETTILÄISIÄ JA KIINALAISIA ÄÄNIMALJOJAAN.

NÄYTTELYVIERAAT TESTAAVAT ÄÄNIMALJOJEN VÄRÄHTELYÄ KEHOSSA.

Kaikki näyttelytyöt ovat myytävänä: Pienet mandalat (36×36 cm) 150 €, keskikokoiset (56×56 cm) 280 €, isot (76×76 cm) 480 €. Lisätietoja: tiltu@artisokka.fi.

Teksti: Tiltu Nurminen

 

Keveitä tunnelmia akvarellikurssilla

Pidin kesäkuun puolessavälissä sunnuntai-iltapäivän mittaisen akvarellikurssin Nousiaisten Kotiseutumuseon tiloissa. Kun päivä sattui olemaan sateinen, saimme käyttää museotiloja ja pääsimme kauniisiin huoneisiin pirtti- ja kuistinpöytien ääreen taiteilemaan.

Mitä se akvarellimaalaus sitten on parhaimmillaan? Tällaisia ajatuksia jäi mieleen kurssipäivän aikana käydyistä keskusteluista:

Jotain enemmän, jotain henkevää.

Utuisen ja intuitiivisen ilmeen ja tarkkojen yksityiskohtien välisiä kontrasteja.

Keveän, kesäisen tunnelman ilmentämistä kauniilla väreillä kauniille paperille.

Sateen ropinaa ja sireenien tuoksua sateessa.

Kahvia ja pullaa.

Stressin vastapainoa.

Ei tarkkoja sääntöjä vaan vapaata, ihan yksilöllistä ilmaisua.

Keskittymistä hetkeen.

Läsnäoloa juuri tässä tilassa ja hetkessä.

Vapautunutta oloa, ei liian selviä tavoitteita – tilaa yllätyksille.

Hyvää maalaustekniikkaa apuna taustalla.

Oman tyylin etsimistä.

Valmiista maalauksista välittyvää energiaa.

Eläviä eloisia hetkiä ja liikettä kuvassa.

Hetken tunnelmia.

Alunperin vaatimattoman työn muuttumista täydellisen eloisaksi ja kauniiksi pienillä viimeistelevillä yksityiskohdilla.

Tällä kurssilla oppilaat onnistuivat ehkä yli omienkin odotusten – ja opettajallakin jäi virkeä ja iloinen mieli, kun oli osannut jakaa omaa osaamistaan ja inspiraatiotaan muillekin! Kiitos kurssilaisille ja Kotiseutumuseon väelle!

PÄIVI-LEENA INTUITIIVISEN MAALAUKSEN ÄÄRELLÄ.

ELINAN UPEA NÄKEMYS LUPIINISTA.

MERIN TUNNELMAKUVA KESÄISESTÄ PÄIVÄSTÄ.

MARIANNE MAALASI IKKUNASTA AVAUTUVAA KAUNISTA NÄKYMÄÄ.

JESSICA IKUISTI PAPERILLE SUUREN VIHREÄN LASIPULLON MUOTOJA.

INKAN KAUNIS KASVIMAALAUS KUISTILLA.

INKAN KAUNIS KASVIMAALAUS KUISTILLA.

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen

Valokuvanäyttely ”Metsänhaltiatar ja kotitonttu”

Metsänhaltiatar ja Kotitonttu

Tiltu Nurmisen valokuvanäyttely Nousiaisten kirjaston galleriassa 1.6.-30.6.2015


Metsänhaltiatar, naavahiuksinen kuningatar, polkujasi kuljen, avarin mielin, juurtuneena maahan, katse pilvissä, havujasi hipaisten, puun runkojasi halaten, kaarnaa haistellen, lintujasi kuunnellen, taivastasi ihaillen, sateessasi kastuen, lämmöstäsi sulaen.

Metsänhaltiatar, naavahiuksinen kuningatar, sinussa tunnen tuulen vihellystä latvustoissa, ohi kiitäviä pilviä, perhosia niityn reunassa, leppäkerttuja viljan korsissa, sammaleita kivissäsi, jäätä puroissasi, lumimyrskyjä avarilla aukeilla, hiutaleiden hiljaista tanssia metsän suojassa, peurojen jälkiä savisessa pellossa, kiuruja keväisin.

Metsänhaltiatar, naavahiuksinen kuningatar, sinussa aistin joutsenaurojen kulkua kiljahdellen, kurkien liitoa matalalla pellon yllä, auringonsäteitä puiden lomasta, vesilätäköitä sateen jälkeen, pajunoksia, lumivalkoisia kissoja, upottavia utuisia soita, auringonlaskuja metsän taa, kuun loistetta tähtitaivaalta, neulasista putoilevia pisaroita sateen jälkeen.

Metsänhaltiatar, naavahiuksinen kuningatar, minulle annat voimaa, elämänenergiaa, vahvan kirkkaan mielen, iloa, valoa… Sanot: Olen tukenasi, pidän sinut pystyssä, menneisyyteen älä jää tuijottamaan, vaan tartu uuteen oveen, ja uskalla avata se juuri tänään!

Kotitonttu, naavapartainen haltia, pellon laidalla, vanhassa talossa, ikivanhassa aitassa, viileällä ullakolla, jykevissä hirsinurkissa, kuistin ikkunoilla, savupiipun uumenissa, siellä sinä viihdyt, katselet maailman menoa, ajattelet omia asioitasi, muistelet menneitä, pidät huolta, että talo hengittää ja että ihminen hengittää sen mukana.

Kotitonttu, naavapartainen haltia, sireenipensaan alla, juhannusruusujen katveessa, pihakoivun oksalla, koristeomenapuun juurella, raparperin lehden suojassa, kuiskailet ohjeita miten toimia, että puutarha kukoistaa, että kanat munivat, että ruusut kukkivat, että mieli lepää, kesätuulen lämpimässä ja lempeässä puhalluksessa.

Kotitonttu, naavapartainen haltia, kuuntelet kun sade ropisee ikkunoita vasten, kun tuuli ulvoo nurkissa, kun hiljainen lumisade laskeutuu talon ylle, kun pakkanen paukkuu seinissä, kun kesäinen lehtien kahina kuuluu sisälle avoimista ikkunoista, kun lintujen konsertti kuuluu ulko-ovea avatessa aamuisin.

Kotitonttu, naavapartainen haltia, kerrot minulle vanhoja tarinoita ja haaveilet tulevasta toiveikkaasti, seikkailumielellä. Sanot: Elä täydesti! Elä elämänmakuinen elämä!

- Tiltu Nurminen

Valokuvanäyttely ”Metsänhaltiatar ja kotitonttu” esittelee millaista on asua maalla, kun luonto alkaa omalta kotiovelta. Tarkoitus on nostaa esille maalla asumisen arvoa ihmisen hyvinvoinnille ja virkeydelle samaan aikaan, kun valtionpolitiikka on viime vuodet ohjannut ihmisiä muuttamaan kaupunkeihin ja unohtanut haja-asutusalueiden arvot.

Ihmisen ei tarvitse kuulua mihinkään luontojärjestöön tai puolueeseen ollakseen luonnonystävä. Maaseudulla asuva ihminen on valinnut asuinpaikkansa niin, että voi ylläpitää luontoyhteyttään joka päivä. Kukin asukoon siellä, missä tuntee olonsa parhaaksi, mutta elävä maaseutu on mielestäni yksi tärkeä Suomen hyvinvoinnin perusta.

Pyrin tuomaan esille luonnon kauneutta keskellä savista peltoa tai tuiki tavallista mäntymetsää sekä tietoisesti kiinnittämään huomiota pienen puutarhan tai pihapiirin ilahduttaviin yksityiskohtiin. Tahdon huomioida niitä mahdollisuuksia, joita maaseudun elämäntapa ihmiselle tarjoaa.

Tervetuloa nauttimaan valokuvistani! Näyttelyn avajaiset maanantaina 8.6.2015 klo 18-19. Nousiaisten kirjaston Galleria, Moisiontie 17, 21270 Nousiainen.

 Nousiaisten kirjasto on auki: Ma 12 – 19. Ti 12 – 19. Ke suljettu. To 12 – 19. Pe 9 – 16.

 

Lisätietoja:

Tiltu Nurminen, Nousiainen, 050-5167925, tiltu.nurminen@gmail.com, www.tiltunurminen.com

CV

Akvarellinäyttely: Intuition siivin , Paimion kirjasto 2015

Akvarellinäyttely: Eräänä kauniina päivänä, Nousiaisten kirjasto 2014

Valokuvanäyttely, yhteisnäyttely Turku-SAFA: Road Trip 2014 – keski-suomalaista arkkitehtuuria, Hansa-kortteli / Nousiaisten kirjasto / Raision kirjasto

Valokuvanäyttely, yhteisnäyttely Turku-SAFA: Arkkitehtuurivalokuvia, Kaupunkitiloja ja –tunnelmia, Pop Up 2013, Turun Hansa-kortteli / Mynämäen kirjasto / Paimion kirjasto

Akvarellinäyttely, yhteisnäyttely SAFA-arkkitehdit: Arkkitehdit vapaalla, Rakennustaiteen museon huvila, 2013, Helsinki

Valokuvanäyttely: Paris-Verla-Tokio, Studio Mezzo, Helsinki 1999

Akvarellinäyttely: Puutarhassa, Ravintola Henrik’s, Tampere, 1997

Akvarellikurssi aloittelijoille 14.6.

Nousiaisten Kotiseutumuseossa sunnuntaina 14.6. klo 12-15.

Säästä riippuen maalaamme joko sisällä tai ulkona. Museo on myös auki, joten voit kiertää katsomassa samalla näyttelyn.

Ilmoittautuminen: tiltu.nurminen(at)gmail.com / 050-5167925

Osoite: Topoistentie 9, 21270 Nousiainen

Ota mukaan: vesivärinapit, sivellin, akvarellipaperia, vettä ja sekoitusastia. Voit ostaa myös kurssipaikalla erilaisia akvarellipapereita.

Hinta: aikuiset 35 €, nuoret puoleen hintaan, pikkulapset aikuisen mukana ilmaiseksi.

Kurssilla akvarellimaalausta opettaa nousiaislainen arkkitehti Tiltu Nurminen.

Satuhahmojen uudet vaatteet Räätälintalossa

Sadepisaroiden ropistessa ikkunaan ja ilmojen jo viilennyttyä tuli vielä mieleeni elokuun alun helteinen kesäpäivä, jolloin sadunhohtoiset tarinat ja fantasiat saivat pääroolin taidenäyttelyn avajaisissa.

Keramiikkataiteilija Tuula Vira kutsui häntä kiinnostaneet taiteilijat ripustamaan näyttelynsä omaan kotiinsa. Asutun talon kotoinen ilmapiiri sopii varsin hyvin näiden satuhahmojen esille tuomiseen.

Nukketaiteilija Raija Puonnin isokokoiset nuket olivat löytäneet paikkansa uunin kupeesta, ikkunalaudoilta ja sohvapöydiltä.

Aihepiiriin hyvin sopivat taiteilija Susanna Pihlajan sekatekniikalla toteutetut maalaukset toivat jokaiseen huoneeseen hyväntuulisen, salaperäisen tuulahduksensa.

Ei kahta ilman kolmatta, sillä Tuula Viran omat savityöt olivat esillä hänen omassa savipajassaan, pihapiirin toisella reunalla.

Keramiikkanäyttelyn keskeltä oli hauska kurkistella pihamaalle, jossa ihmiset rupattelivat puiden katveessa, nautiskelivat virkistäviä juomia helteen keskellä ja kuuntelivat taiteilijapariskunnan Susanna Pihlajan ja Kalle Klotzin musiikkia.

Raija Puonnin nukkeinnostus syttyi 1975 puolalaisen nukketaiteilija Anna Smolanan näyttelyssä Wäinö Aaltosen museossa. Seuraavana vuonna hän lähti Puolaan maalauskurssille ja sattui siellä tapaamaan Smolanan ja pääsi hänen oppilaakseen 1977. Oma tyyli on kehittynyt vuosien mittaan tekemisen myötä.”

Susanna Pihlaja ammentaa taidetta mielikuvituksesta, mytologiasta, naiseudesta, omasta elämästä ja aina vain enemmän luonnosta. Toissä on lähes aina läsnä satu ja fantasia, jotka ovat lapsesta saakka kulkeneet mukana. Useimmiten työt ovat sekatekniikkaa, mm. akvarelleja, akryyleja ja erilaisia värikyniä.”

Näyttely on avoinna 31.8. asti la-su klo 12-18. Ateljee ja Galleria Räätälintalo, Nummentie 18, 21270 Nousiainen.

Valokuvat ja teksti: Tiltu Nurminen (lainaukset näyttelykutsusta). Kansikuva Susanna Pihlajan teoksesta.

Lue myös TS-Koti blogin Ikkunanpuitteiden uusi elämä!