Avainsana-arkisto: perinnerakentaminen

100-vuotiaan talon kunnostus

Satavuotiaita tai jopa vanhempia taloa remontoidessa yksi tärkeimmistä asioista on säilyttää paitsi talon kauneusarvoa ja historiaa, myös huolehtia siitä, että talon rakenteet tehdään oikein. Jotta talon arvo säilyy, on käytettävä rakennusmateriaaleja ja tapoja, jotka sopivat vanhaan taloon.

Omassa lähes 90 vuoden ikäisessä talossani olen testannut niitä rakenteita ja materiaaleja, joita suosittelen myös asiakkailleni. Esittelen tässä kolme kohdetta, joissa vanhaa taloa korjataan tai laajennetaan talon tarinaa kunnoittaen:

 

1. Pikisaari, Turku

Nuoripari osti itselleen noin sata vuotta vanhan talon merenrannasta Hirvensalon Pikisaaresta. Laivaväylän varrella voi ihastella merimaisemia ja purjeveneitä – varsinkin yläkerran parvekkeelta tai alakerran tulevalta saunaosastolta, josta avautuvat isot ikkunat rantaan päin. Tarkoituksena on tehdä tiloista toiminnallisesti järkevämpiä ja remontoida kellariin mm. pesutilat, sauna ja oleskelutilaa.

Keskikerroksessa yhdistetään valoisa lasikuisti olohuoneeseen ja vintissä puretaan turhia väliseiniä, jotta talon läpi pääsee paremmin valoa ja auringonpaistetta mereltä päin. Keskeisessä asemassa on eri kerrosten välisen portaikon uusiminen kauniimmaksi ja turvallisemmaksi.

Pariskunta harrastaa myös koiranäyttelyissä käyntiä ja omille koirille onkin tässä kodissa hyvin tilaa. Talon yhdessä päädyssä on tilaa myös Air B&B –toiminnalle. Makuuhuoneen, keittiön ja wc:n yhdistelmää onkin vuokrattu turisteille jo heti alusta lähtien.

2. Kuuvuori, Turku

Nuoripari innostui ostamaan kunnostamattoman 20-luvun pienen omakotitalon Turun keskustan Kuuvuoresta. Tilat ovat pienet, joten sitäkin tärkeämpää on niiden suunnittelu, jotta saadaan toimiva koti ilman hukkatilaa. Yksi keskeisistä asioita on ollut portaikon suunnittelu. Vanhat portaat olivat todella jyrkät ja vaaralliset. Uusien säännösten mukaiset askelmat saatiin parhaiten sovitettua siroihin kierreportaisiin.

Ullakolle tehdään hieman lisätilaa avaamalla näkymä alarinteeseen uuden frontonin myötä. Samalla ullakon sisätilaa avataan ottaen kylmät sivuvintit ja sisäkatto harjan korkeudelle asti käyttöön. Julkisivun mineriitti-levyt poistetaan ja vaihdetaan tilalle perinteinen laudoitus.

Myös 60-luvun ikkunat vaihdetaan uusiin, joissa on paremmin huomioitu talon alkuperäinen tunnelma. Pihanpuoleinen avoterassi vaihdetaan puolilämpimäksi valoisaksi kuistiksi, jossa on mukava vaikka ruokailla keväästä syksyyn. Sieltä löytyy myös kauniille rotukissoille hyvää tilaa oleskeluun.

 

3. Jyly, Kisko

1920-luvun torppa sai reilu vuosi sitten uudet omistajat. Yksilapsinen perhe halusi laajentaa taloa, mutta samalla säilyttää vanhasta rakennuksesta mahdollisimman paljon. Esimerkiksi pieni, valoisa sisääntulokuisti oli jo sinällään viihtyisä, mutta kaipasi ehkä hieman eheytystä.

Tupakeittiön jatkeeksi suunniteltiin suurempaa lasikuistia, jossa mahtuisi ruokailemaan isompikin määrä vieraita. Samalla itse keittiötä kalustettiin uudelleen toimivammaksi. Maantasokerrokseen suunniteltiin myös kodinhoitohuone-kylpyhuone-laajennus, joka avautuisi ilta-auringon suuntaan.

Yläkertaan sai piirrettyä hyvin lisätilaa ajatuksella, että vanha matala harjakatto uusitaan satulakatoksi. Ilmavat makuuhuoneet saavat valoa talon päädystä sekä uusista pienistä kattolyhdyistä.

Tontilla on myös vanha lato, josta muokattiin uusi talli muutamalle hevoselle ja rinnetontin puoliväliin mietittiin uutta saunaa, josta on näköala tammimetsän ohi viereiselle järvelle.

Vanhojen talon luonne voidaan palauttaa, vaikka välillä vuosien mittaan olisi tehty sellaisia remontteja, jotka nykytilanteessa eivät tunnu oikeilta. Ikkunoilla ja julkisivulaudoituksella on suuri merkitys talon ilmeeseen. Jokaisella vanhalla talolla on tarina, joka tuo rakennukselle lisäarvoa.

Nykyinen omistaja liittyy historian kulkuun omalla kertomuksellaan. Hän voi taloa ja historiaa kunnioittaen tehdä siitä omannäköisen ja -oloisen kodin. Parhaiten luonteva asuminen onnistuu moderneja tarpeita ja vanhoja tiloja sopivasti yhdistellen.

Arkkitehtitoimisto Creative Turku

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen, Arkkitehtitoimisto Creative Turku

Lue myös: Lapsiperheelle käytännöllinen ja kaunis koti vanhasta talosta

Kotimaista tapettitaidetta

Kävinpä tässä eräänä talvipäivänä ystävien kanssa tutustumaan Pihlgren ja Ritolan tapettitehtaaseen Toijalassa. Tai ystäville tämä olikin jo tuttu paikka, mutta minulle ensimmäinen kerta, vaikka tämän yrityksen tapetteja on jo omassa hirsitalossa lähes joka huoneessa.

Kotimainen perinteinen ja hengittävä paperitapetti on se syy, miksi juuri heidän tuotteensa ovat herättäneet huomioni. Käsitykseni mukaan kyseessä on ainoa kotimainen yritys, joka näitä vanhoihin taloihin (miksei uusiinkin) sopivia huokoisia paperitapetteja valmistaa.

Olen tapetoinut erilaisia asuntoja sekä moderneilla nykytapeteilla että näillä P&R:n perinnetapeteilla. Perinnetapetti on huomattavasti huokoisempaa, joten alustapetti ”makulatuuri” helpottaa huomattavasti siistiin lopputulokseen pääsemistä. Makulatuuri on talossamme huokoisen kuitulevyn päällä. Ja sen päällä sitten kaunis kuviollinen paperitapetti.

Tehtaalla on esittely- ja myyntitila, jossa varmaan lähes jokainen malli on esillä isoissa liikuteltavissa kehyksissä ja siten helpommin katsottavissa kuin netin pienistä ruuduista. Ainakin minä sain monta ahaa-elämystä paikan päällä ja vintin huoneisiin löytyi kesän tapetointityötä varten hyvät ehdokkaat helposti. Ystävän maatalon saliin varmistui myös hyvä malli ja siihen sopiva boordinauha pienen pohdinnan jälkeen.

Kysyimme mahdollisuutta päästä katsomaan itse tehdasta, joka on myyntitilan viereisessä vanhassa suuressa tiilirakennuksessa. Iloksemme se onnistui, ja saimme inspiroivan esittelyn tehtaalla 50 vuotta töitä tehneen Jaakko Ritolan opastuksella. Hänen isänsä on perustanut tehtaan aikoinaan. Tehdas rakennus valmistui vuonna 1936 ja sitä laajennettiin vuonna 1957.

Aikamatka ihan toiselle vuosikymmenelle historian uumeniin tuntui käsinkosketeltavalta. Saksalaiset tapettikoneet olivat 50-luvulta ja edelleen käytössä. Erilaisia kuvioteloja löytyy 10’000 kappaletta. Telojen rungot ovat puuta, metallia tai muovia – kuvioterät pinnassa useimmiten messinkiä.

Yhden kuviotapetin valmistamiseen saatetaan käyttää kahdeksaa erilaista telaa ja väriä.

Tapetit painetaan vesiliukoisilla väreillä, joko maapigmenteillä tai synteettisillä pigmenteillä.

Tapettipohjia ja valmiita tapetteja roikkui laskoksilla katosta kilometrikaupalla. Paksujen tiiliseinien suurista ikkunoista siivilöityi talvipäivän valoa pehmeisiin kuvioihin.Tapettia on kuivumassa 3’000 metriä yhdessä rivissä laskoksilla.

Ylemmässä kerroksessa tapetteja rullattiin ja viimeisteltiin vielä erilaisissa laitteissa.

Tapettiretki Turun suunnalta oli vaivan väärti ja saimme palata kotiin innostavaa kokemusta rikkaampana. Kuin pisteenä i:n päälle posti toi mallipaloja pyytämistäni tapetista parin päivän päästä. Muutkin perheenjäsenet innostuivat valinnoistani ja saimme ihan uutta intoa remontin jatkamiseen.

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen