Avainsana-arkisto: puurakentaminen

Serlachiuksen taidemuseossa

En tiennyt tarkalleen mitä odottaa, en ollut perehtynyt arkkitehtikilpailun voittajatöihin. Tiesin, että jotain innostavaa oli odotettavissa päätelleen siitä kiinnostuksen määrästä, jota kyseiseistä rakennusta kohtaan on osoitettu. Suunnittelukilpailuun oli osallistunut ennätysmäärä ehdotuksia, yli 500 työtä.

Kansainvälinen arkkitehtuurikohde tuo Mänttään, Keski-Suomeen, yli 1000 turistia päivittäin. En ihmettele sitä, sillä vanhan ja uuden taidemuseon yhdistelmä oli kiehtova tapaus. Sisäänkäynti oli jo monumentaalinen, samoin sisätilat. Lasin ja puun yhdistelmä oli materiaalivalintana tyylikkään eleetön.

Osa kollegoista oli eri mieltä, he olivat hieman pettyneitä lopputulokseen, joka oli erilainen kuin kilpailun voittanut ehdotus. Jotain elementtejä oli ilmeisesti karsittu pois matkan varrella toteutuksen aikana, syystä tai toisesta. Ehkä oli säästetty rahaa tai todettu tietyt rakenteelliset ratkaisut liian haasteellisiksi toteuttaa.

Lopputulokseen vaikuttaa kuitenkin arkkitehdin lisäksi aina niin monta tahoa rakennuttajasta rakennesuunnittelijaan ja urakoitsijaan. Itse tulin paikalle ilman ennakko-odotuksia, ja olin tyytyväinen näkemääni. Espanjalaiset arkkitehdit olivat onnistuneet löytämään ratkaisun, joka sopi hyvin suomalaiseen vähäeleiseen nykyarkkitehtuurin tyyliin.

Taiteelle oli jätetty riittävästi tilaa, mutta myös arkkitehtuuri sai suuren osan huomiosta. Aterioimme museon minimalistisessa mutta viihtyisässä ravintolassa, jonka ruoka oli erinomaista. Kiersimme museon uuden ja vanhan osan sekä sisä- että ulkopuolelta. Museon sijainti kauniin järven rannalla ja upean puiston ympäröimänä ei tietenkään haitannut kokonaisvaikutelmaa.

Vanhempi museo-osa oli keskittynyt Serlachiuksen oman kokoelman esittelyyn. Uudempi osa esitteli taas modernia taidetta. Osa näyttelystä oli tullut tutuksi viime talven Turun Taidemuseon teemanäyttelyssä sekä tämän kesän Sara Hildenin taidemuseon Andy Warholl –näyttelyssä Tampereella.

Alkupäivän sateentihkuinen sää vaihtui aurinkoiseksi heti sen jälkeen kun olin ostanut museokaupasta sateenvarjon. Ja se ei toki harmittanut yhtään, kun vuorossa oli ulkotilojen katsastus. Näkemisen arvoinen oli myös linjakas puinen silta, joka johti viereiseen saareen ja sen taidepolulle.

 

Puurakentamisen mallikohde täytti odotukset sekä kiinnostavan arkkitehturin ja uudenlaisen rakentamistekniikan esimerkkinä että taidemuseona.

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen

Linkkejä:

Lisää kuvia Serlachius-museolta Artisokka-blogin fb-sivuilla!

Lue myös Vanhan Talon Tarinoita -blogista  artikkeli ”Taiteilijasuvun kodissa merenrannan kupeessa”!

Serlachius-museon laajennuksen arkkitehtikilpailun voitti espanjalainen toimisto MX_SI Barcelonasta.

Suomalaisyhteistyöstä ja pääsuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen

Katso myös Serlachius-museon omat kotisivut!

 

 

Iltapäivä Vesijärven rannalla

Lahdessa järjestettiin Suomen Arkkitehtiliiton Arkkitehtipäivät maaliskuun viimeisenä viikonloppuna. Kokoontumisen paikkana oli Sibeliustalo Vesijärven rannalla.

Puurakentamisen mainio esimerkki on inspiroinut kaupunkia panostamaan puurakentamisen kehittämiseen alueella muutenkin.

Konsertti- ja konferenssitalon ympäristössä on maailmankuulujen arkkitehtien muotoilemia rakennelmia kuten ruotsalaisen Gert Wingårdhin suunnittelema Piano-paviljonki, japanilaisen Kengo Kuman piirtämä Valotaidekatos tai australialaisen Richard Leplastierin Puuspiraali. Huippuarkkitehtuuria Puuarkkitehtuuripuistoon on tulossa vielä lisää.

IMG_4487

Samoihin aikoihin Sibeliustalon rakentamisen aikoihin ranta-alue alkoi kehittyä kaupunkilaisten viihtyisäksi olohuoneeksi. Itse asuessani opiskeluaikoinani 90-luvun alussa mummoni talon vinttihuoneistossa Harjukadulla yhteys keskustasta järvelle puuttui, tuskin tiesin järven olemassaolosta.

Nyt kaikki on muuttunut ja ranta vilisee ihmisiä, jotka pyöräilevät, ulkoiluttavat koiriaan, käyvät rantakahviloissa ja ylipäätään kohtaavat toisiaan hyväntuulisina nauttien kevään auringosta järven jäiden sulamista odotellen.

IMG_4472

Kaupungin omat arkkitehdit ovat suunnitelleet vanhojen historiallisten rakennusten kunnostuksen rannassa. 1800-luvun vilkkaan sataman oma rautatieasema on muuttunut viihtyisäksi ja tunnelmalliseksi kahvilaksi ja käsityötaiteilijoiden taidokkaiden tuotteiden myymäläksi. Vieressä lisää terassitilaa tarjoavat makasiinirakennus ja rannan moninaiset laivaravintolat.

Kevyen liikenteen rantareitti jatkuu Pikku-Vesijärven englantilaistyylisen maisemapuiston kautta keskustaan. Pienten kaarisiltojen ja kauniiden lampien yhdistelmä houkuttelee paikalle sekä vesilintuja että kaikenikäisiä sunnuntaikävelijöitä.

IMG_4457

Lahti rakentaa merkittävää puutuotteisiin liittyvää tunnettavuutta puuarkkitehtuurin myötä. Onhan siihen jo historialliset perusteetkin koivumetsien ympäröimien vesireittien keskipisteenä. Aikoinaan rannan satama oli Venäjän valtakunnan vilkkain satama ja hyvä yhteys Pietarista keskemmälle Eurooppaan.

Nykyinen rantakaupunki –maine perustuu aitoon ja toimivaan kaupunkitilaan, joka palvelee asukkaita teollisen toiminnan sijasta. Ennen suljettu ranta-alue on nyt avoin kaikille.

IMG_4474

Silmiinpistävää oli myös runsas rakennustyömaiden määrä joka puolella kaupungin keskustaa. Jopa paikallisissa radiouutisissa kerrottiin netistä löytyvästä jalankulkijoiden reittikartasta, jolla voi välttää rakennustyömaiden aiheuttamat umpikujat ja esteet.

Esimerkiksi Kauppatorin alle rakennetaan toriparkkia ja osa torista on varattu uuden puistosuunnitelman mukaiseen käyttöön. Kaivauksissa on löytynyt argeologisia löytöjä vanhasta asutuksesta alueella. Lahden rakentamista ja arkkitehtuuria ympäri Suomea tulleille arkkitehdeille esittelivät kaupungin rakentamiseen ja kaavoitukseen perehtyneet arkkitehdit Anne Karvinen-Jussilainen, Riitta Niskanen ja Päivi Airas.

IMG_4557

PIANO-PAVILJONKI SUUNNITELTIIN ITALIALAISEN ARKKITEHDIN RENZO PIANON KILPAILUVOITON HENGEN MUKAISESTI.

IMG_4556

KAHVILA-PAVILJONGIN KEVYTTÄ JA ILMAVAA ARKKITEHTUURIA.

IMG_4562

TERASSILLA AURINKOA PAISTATELLESSA JA JÄIDEN LÄHTÖÄ ODOTELLESSA.

IMG_4550

”YOU THINK I’M CRAZY…”, LAULOI KATUTAITEILIJA RANNASSA.

IMG_4547

30-LUVUN BMW-MALLIN MUKAAN VENÄJÄLLÄ VALMISTETTU 82-VUOSIMALLIN URAL -AJOKKI OLI TÄYDESSÄ AJOKUNNOSSA JA KEVÄTTERÄSSÄ. 

IMG_4486

VESIJÄRVEN ASEMARAKENNUKSESTA ON KUNNOSTETTU KAHVILA-KÄSITYÖMYYMÄLÄ.

IMG_4541

KÄSITYÖMYYMÄLÄ ULPUKAN TAIDOKKAITA TUOTTEITA.

IMG_4539

KERAAMISET KUPIT HOUKUTTELIVAT OSTOKSILLE.

IMG_4542

KAHVILAN KAUNIS SISUSTUS JA KEVÄTAURINKO HOUKUTTELIVAT ASIAKKAITA JONOKSI ASTI.

IMG_4543

KAHVILAN VANHANAJAN ROMANTIIKKAA.

IMG_4504

PIKKU-VESIJÄRVEN EROTTI VESIJÄRVESTÄ ALUNPERIN RAUTATIEN PENGER.

IMG_4513

SORSAT PÄÄSIVÄT JO HIOMAAN UIMATAITOJAAN SULASSA VEDESSÄ.

IMG_4503

KIVISET ASKELMAT HOUKUTTELEVAT HYPPIMÄÄN RANTAAN ASTI.

IMG_4502

PIKKU-VESIJÄRVEN ARBORETUMISSA KASVAA YLI 40 PUULAJIA.

IMG_4495

LAHDEN ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI OLAVI LAISAARI EHDOTTI PIKKU-VESIJÄRVEN VIRKISTYSALUEEN MAHDOLLISTAVAA KAAVOITUSTA VUONNA 1946. IDEA TOTEUTUI 50-LUVUN ALUSSA.

IMG_4491

KAHDEN KERROKSEN VÄKEÄ ODOTELLAAN PIAN SAAPUVAKSI.

IMG_4488

VALMIINA LÄHTÖÖN.

IMG_4477

SISÄVESILAIVAT SIISTISSÄ RIVISSÄ.

IMG_4551

SIBELIUSTALON JÄRVEN PUOLEINEN JULKISIVU HEIJASTELEE TAIVASTA.

IMG_4461

SIBELIUSTALON PÄÄAULAN LÄPI AVAUTUU ILMAVA NÄKYMÄ JÄRVELLE.

IMG_4466

SIBELIUSTALON VANHAN OSAN TIILISEINÄ HEIJASTUU LASIJULKISIVUSTA KAUNIISTI.

Kuvat: Tiltu Nurminen

Lue myös lisää puu- ja perinnerakentamisesta toisesta blogistani Vanhan talon tarinoita.