Avainsana-arkisto: arkkitehti

Arkkitehtitoimisto Creative Turku i

Mistä arkkitehtisuunnittelussa maksetaan?

Heti projektin alussa on hyvä keskustella kasvokkain suunnittelun rajoista ja mahdollisuuksista. Siltikään kaikkia ajatuksia siihen liittyen ei tietenkään tule mieleen juuri sillä hetkellä, vaan ideoita ja päätettäviä asioita tulee vastaan kaikille tahoille suunnitteluprosessin myötä. Joskus asioita ei nähdä ennen kuin ne on piirretty ensin paperille. Vasta sitten niistä syntyy mielipide, josta voidaan jatkaa asian kehittelyä eteenpäin.

Parhaat ideat eivät välttämättä tule heti ensimmäisenä, vaikka joskus toki niinkin voi käydä. Yleensä ajatukset jalostuvat matkan varrella, kun ideoita on saatu viivoina konkreettiseen muotoon ja niistä on voitu pitää yhteistä aivoriihtä asiakkaan kanssa. Arkkitehti jatkaa yhteisten tavoitteiden kehittelyä omassa työssään ja esittelee välillä asiakkaalle mihin ratkaisuihin on päässyt.

Arkkitehtitoimisto Creative Turku c

Työn tavoitteena on keksiä luovia ratkaisuja, jotka tekevät talosta erityisen, uniikin ja käyttäjilleen ihanteellisen. Sitä tehdään ajatuksella, että rakentaminen pysyy kohtuuhintaisena, mutta jälleenmyyntiarvo on mahdollisimman korkea.

Mistä talon jälleenmyyntiarvo tai käyttöarvo sitten syntyy? Myyntiarvo selviää käytännössä vasta mahdollisessa myyntitilanteessa – silloin potentiaalisia ostajia houkuttelee talon ulkonäkö, terveellisyys ja kestävyys sekä tietysti toiminnallisuus. Kaikkien näiden tulee kulkea käsikädessä. Käyttöarvo taas syntyy talossa asuttaessa, kun perhe tuntee viihtyvänsä siinä kaikin puolin.

Arkkitehtitoimisto Creative Turku g

Suunnittelu on kuin monimutkaisen palapelin ratkomista

Uusien ratkaisujen keksiminen on kuin sanaristikon ratkaisua tai palapelin kokoamista – kaikki asiat pitää ottaa huomioon yhtä aikaa pohjapiirustuksissa, julkisivuissa ja leikkauksissa. Hyvien vaihtoehtojen luominen onnistuu parhaiten, kun tunnelma on rento ja aikaa on riittävästi.

Arkkitehdin työnä on keksiä sellaisia ratkaisuja, joita asiakas ei itse keksi. Toisinaan luokseni on tuotu “valmiit suunnitelmat”, jotka on ikäänkuin pyydetty piirtämään puhtaaksi rakennuslupaa varten. Sitten, kun asiakkaalle on ehdottanut jotain toista vaihtoehtoa, asiakas on saattanut ihmetellä miksi hän ei ole sellaista itse keksinyt, vaikka on saattanut käyttänyt aikaa omaan ennakkosuunnitteluun satoja tunteja.

Arkkitehtitoimisto Creative Turku b

Arkkitehti tekee suunnittelua työkseen ja pystyy usein näkemään sellaisia ratkaisuja, joita  “liian läheltä” omaa projektiaan katsova asiakas ei välttämättä näe.

Useimmiten syntyy sellainen ratkaisu, että asiakas on tyytyväinen, kun lupakuvat ovat kädessä ja hän tuntee, että rahavaroja on turvallista sijoittaa rakentamiseen pitkällä tähtäimellä näiden suunnitelmien mukaisesti. Onhan kuitenkin kyseessä usein asiakkaan elämän suurin investointi.

Arkkitehtitoimisto Creative Turku d

Luonnossuunnitteluun panostaminen maksaa itsensä takaisin

Useimmat asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että suunnitteluvaiheessa tutkitaan monta eri tyyppistä vaihtoehtoa, jotta rakennusvaihessa on varma tunne siitä, että nyt ollaan toteuttamassa sitä parasta vaihtoehtoa.

Jos mieli muuttuu rakentamisen aikana, muutoksista aiheutuvat kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna siihen, että viivoja siirretään toiseen paikkaan paperilla alkuvaiheessa. Mikäli valmiissa talossa asuessaan tuntee, että talo olisi pitänyt tehdä toisin, on se kahta harmillisempaa. Siksi siis suosittelen, että tutkitaan kohtuullinen määrä erilaisia vaihtoehtoja heti luonnossuunnitteluvaiheessa.

Toivottavasti myös suunnittelukulu nähdään osana rakennuksen koko budjettia, vaikka ymmärrän, että varsinainen rahoitus projektiin hankitaan pankista usein vasta sitten, kun jotain konkreettista alkaa tapahtua maastossa tontilla.

Arkkitehtitoimisto Creative Turku a

Arkkitehtisuunnittelijana pyrin laatimaan kuvat kustannustehokkaasti. Kuvat teen sillä tyylillä, että niistä on helppo siirtyä rakennuslupatasoisiin kuviin. Rakennuslupakuvia ajatellen siis kokonaiskustannus on hyvin kohtuullinen, vaikka luonnosvaiheessa laskutus saattaa tuntua isolta perheen normaalissa arkibudjetissa.

Lupakuvien hinta voi vaihdella suurestikin riippuen talon koosta ja projektin etenemisen vaiheista. Hintaa on vaikea arvioida etukäteen, sillä kaikki tapaukset ovat erilaisia ja niihin vaikuttaa niin moni tekijä. Monesti rakennusprojekteissa tulee yllättäviä käänteitä ja mutkia matkaan ennen kuin kaikki on valmista. Se kuuluu useimmiten asiaan – kuten muussakin elämässä. Kuitenkin lopputulos on tärkein ja siihen panostetaan heti alusta lähtien.

Arkkitehtitoimisto Creative Turku f

Rakentaminen ylipäätään on suhteellisen kallista

Suunnittelun osuus budjetissa on vain muutamia prosentteja, mutta sen vaikutus kokonaiskustannuksiin on erittäin oleellinen. Suunnitteluvaiheessa määritellään projektin rakennuskustannuksista 95% johtuen talon sijainnista tontilla, perustamistavasta, koosta, muodosta, toimivuudesta, esteettisyydestä sekä terveellisyydestä että rakenteellisesta kestävyydestä.

Samalla mietitään tehdäänkö taloa 30-50 vuoden tähtäimellä vain itselle vaiko esimerkiksi 200 vuoden tähtäimellä myös tuleville sukupolville. Vaikkapa Uudessakaupungissa kävin juuri kaupungin keskustassa seurakunnan omistamassa hirsitalossa, jonka ikä oli 170 vuotta. Sisäilma oli hyvä ja talo edelleen terve, käytännöllinen ja kaunis.

On näkemykseni mukaan myös aina hyvä, mikäli rakennuttajana on perhe, että asiakaspariskunnan molemmat osapuolet ovat mukana projektin kaikissa vaiheissa, jotta kaikki arvokkaat näkökulmat saadaan mukaan keskusteluun ajantasaisesti. Silloin, kun pariskunta yhteisesti on mukana ideoimassa omaa kotia, myös kustannukset on helppo yhdessä hyväksyä.

Lue myös artikkeli: Miten kodin suunnittelu etenee!

Artikkelin kuvituksena ovat piirtämäni luonnokset omakotitalosta Jaakko ja Iida Rannalle Turun Hirvensaloon.

Arkkitehtitoimisto Creative Turku

Teksti: Tiltu Nurminen, arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto Creative Turku. Henkilökuva: Anu Berghuis.

Tarinoita rakentamisen laadusta, kaavoituksesta ja kustannusosaamisesta OSA 2: KAAVOITUS

ASUINALUEITA VAI KAUPUNKIALUEITA? 

Vuoden 2014 Arkkitehtipäivien yleisökeskustelussa käsiteltiin vuorovaikutusta kaupunkien suunnittelussa ja kaavoituksen mahdollisuuksia tuossa prosessissa.

Kaavoitus ja kansalaiskeskustelu

Kaavoitus on yksi vuorovaikutuksen keino. Voidaan valita avataanko keskustelua vai suljetaanko sitä. Käsitetäänkö kaavan kommentoija aina valittajaksi? Jos osallistuu keskusteluun, leimautuuko heti hankalaksi tyypiksi.

Pohdittiin myös sitä, sisältävätkö kaavat tarinoita – sisältöä, joka tarvitsee selostusta avautuakseen katsojalle? Kaavojen kehittelyvaiheiden yleisökeskustelujen sisältö kirjataan muistiin yleiskaava-asiakirjoihin, ne ovat osa tarinaa. Samalla yleiskaava luo edellytyksiä pienemmille tarinoille.

Jos suunnitelman viesti halutaan läpi esimerkiksi kaavassa, asioita pitää yksinkertaistaa. Kertojalla on vastuu ja valta siitä, mitä kerrotaan.

Kaavamääräyksiin toivottiin niin tarkkoja tarinoita, että rakennusvalvonta, luottamushenkilöt ja rakennusliikkeet sitoutuvat niihin.

Samalla pohdittiin, vaaditaanko SAFA-arkkitehdeilta rakennusvalvonnoissa tarkempia suunnitelmia kuin muilta suunnittelijoilta.

ARKKITEHTIPÄIVILLE OSALLISTUIVAT MM. PAULA KESKIKASTARI, TARMO MUSTONEN JA MAARIT KAIPIAINEN TURUSTA.

Tiukkaa ohjausta vai valinnan vapautta

Mietinnässä on myös kuinka tiukkoja kaavoista halutaan – ja toisaalta kuinka paljon halutaan jättää arkkitehdeille vapautta.

Suuret linjat ja isot visiot ovat niitä, joiden varaan kaupunkeja kannattaa rakentaa, ei irrallisten postimerkkitarinoiden pohjalta.

Kaavojen ideat pitäisi saada esille selkeästi. Kukaan ei muuten ymmärrä mikä on kaavan alkuperäinen tarkoitus. Kaavamerkinnät eivät avaudu kaikille.

Suunnittelijalle pitäisi myös antaa aikaa ottaa selville, mitä kaavoittaja on tarkoittanut. Rakennusliikkeiden tulisi ottaa tämä huomioon aikataulutuksessaan.

KAAVOITUSASIOITA KOMMENTOI MIKA HUHTALA OULUSTA.

Mitä kaavoituksella tavoitellaan

Keskustelussa todettiin myös, että varsin monenlaisia tarinoita ja unelmia kulkee usein rinnakkain. Meidän pitäisi kysyä itseltämme, mitä me tahdomme. Onko tällä hetkellä hukassa visio siitä, mikä on se yhteiskunta, jossa tahdomme olla? Tai millaista yhteiskuntaa tehdään lapsille. Mihin Suomi haluaa mennä?

Jotkut kuulijoista eivät uskoneet tarinoihin. Tarinankerronta on ehkä muoti-ilmiö. Tärkeämpää saattaisi olla kyky ja taito unelmoida. Hyvä ympäristö käynnistää ja aktivoi kaikkien mielikuvitusta.

Rakennusliikkeen kannalta tarina on myyntiväline. Aluekehityshankkeet ovat suomessa 95-prosenttisesti täysin samanlaisia: tavoitellaan urbaania sykettä, kivijalkakauppoja ja pyöräilymahdollisuuksia. Tarvitseeko kaikkien kuitenkaan tavoitella samoja asioita?

Tällä hetkellä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei pysty erottamaan alueita toisistaan, koska ne kaikki ovat niin samannäköisiä. Kuinka kukin alue voisi erottua muista alueista?

Nykyään kaavoitetaan useimmiten asuntokeskeisesti. Yhtäläisesti tulisi huomioida myös muut toiminnot, jotka eivät välttämättä tuota rahaa, mutta joita yhdyskunta tarvitsee.

Ei pitäisi tehdä vain ”asuinalueita” vaan ”kaupunkialueita”.

IMG_8450

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen